Tampere
18 Jan, Tuesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Kansalaisten rahataidot



Kirjoittanut: Kasimir Vuorinen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rikas isä, köyhä isä
Robert Kiyosaki
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kansalaisten rahataidot

 

2 esseepistettä

 

Raha on läsnä jokaisen ihmisen elämässä, halusimme tai emme. Päällimmäisenä rahasta puhuttaessa tulee mieleen, että jollakin on maksettava katto päämme päällä eli asuminen ja se mitä suuhun laitamme eli ruokaileminen. Siinä vain muutama esimerkki mihin tarvitsemme rahaa. Rahalla on lähes yhtä monta merkitystä kuin on myös ihmisiä. Jokaisella on omanlaisensa suhtautuminen rahaan ja siihen, miten käytämme sitä. Näin nuorena aikuisena voisin sanoa, että esimerkiksi suomalaisessa peruskoulussa puhutaan mielestäni rahasta, taloudesta ja rahan käyttämiseen liittyvistä asioista aivan liian vähän. Toisen asteen eli ammattikoulun ja lukion kaltaisissa oppilaitoksissa rahataitojen opettelu korostuu entisestään, koska ollaan jo iällisestikin aikuisuuden kynnyksellä.

 

Kuluttaminen ja kulutustottumukset

 

Oman talouden hallinnan kannalta keskeisiä asioita ovat rahan käyttö ja yksinkertaisesti se, miten käytämme rahaa ja mihin asioihin kulutamme sitä. Moni voisi varmasti todeta, että rahan kuluttaminen ei ole ongelma. Aina löytyy uusia tapoja kuluttaa ja löytää niin sanottuja rahareikiä. Omilla kulutustottumuksilla on väliä. Kuluttaminen liittyy vahvasti psykologiaan ja käyttäytymismalleihin. Erilaisissa arjessamme esiintyvissä tilanteissa saatamme toimia usein samalla tavalla tapojemme mukaisesti.

 

Esimerkiksi kuinka usein säntäämme suoraan työpäivän jälkeen nälkäisenä kello neljän jälkeen iltapäivällä ruokakauppaan ja teemme normaalien ruokaostosten lisäksi hetken mielijohteesta myös välipalaostokset paistopisteeltä ja myöhemmin kassan vieressä olevalta makeishyllyltä mukaamme tarttuu vielä mieltämme hetkellisesti piristävä suklaapatukka. Tai vastaavasti, jos olet päättänyt esimerkiksi sadepäivänä lähteä elokuviin puolisosi kanssa piristääksesi teitä niin hyvin usein leffalippujen lisäksi tarttuu tiskiltä vielä pari virvoitusjuomapulloa ja iso popcornboksi evääksi. Ihmiset ovat hyviä luomaan tarpeita itselleen ja perustelemaan, miksi tarvitsen juuri tuon, juuri tänään!

 

On hyvä muistaa, että lisätulot eivät pelasta omaa taloutta, jos kuluttaminen on ylenpalttista tai rahaa käytetään väärin. ’’Lisäraha harvoin ratkaisee rahaongelmia. Tieto ratkaisee ongelmia. Eräällä ystävälläni on usein tapana sanoa velkaantuneille ihmisille: Jos huomaat kaivaneesi itsesi kuoppaan…lakkaa kaivamasta.’’ (Kiyosaki 1997, 74).

 

Budjetointi ja säästäminen

 

Se, että sinä voit tulevaisuudessa olla tietoisempi omasta rahankäytöstäsi vaatii työtä mutta ei mahdottomuuksia. Tietääksesi missä mennään, sinun tulee selvittää omat numerot. Omien numeroiden tunteminen ei tarkoita varsinaisesti pelkästään sitä, kuinka monta nollaa tai ykköstä pankkitilin saldossasi komeilee vaan sitä, että tiedät mitkä sinun tulosi ja menosi ovat. Tulojen ja menojen pitää olla sopivasti tasapainossa mieluiten niin, että suotavaa olisi jäädä plussalle. Oman budjetin ollessa kunnossa on helpompi manageroida rahaa niin, että sitä jää myös säästämiseen ja sijoittamiseen.

 

Tietäessäsi oman talouden keskeisimmät luvut, olet jo pitkällä. Sen jälkeen voit ryhtyä tarkastelemaan tulisiko sinun tehdä jotain muutoksia. Säästäminen on hyvä tapa aloittaa varallisuuden kerryttäminen plussalle jääneen budjetoinnin jälkeen. Säästäminen kannattaa aloittaa heti kuin mahdollista ja on tärkeää muistaa, että säästämisen voi aloittaa pienilläkin määrillä. ’’Pienistä puroista muodostuu iso joki’’. Säästämisestä ei ole pitkä matka sijoittamiseen, ne kulkevat lähes käsi kädessä.

 

 

 

 

Sijoittaminen

 

En ollut aikaisemmin esimerkiksi lukioaikoina ja muutamia vuosia sen jälkeenkään kovinkaan tietoinen sijoittamisesta. Olin jossain vaiheessa kuullut siitä ja nähnyt esimerkiksi sanomalehtien sivuilla ja Teksti-TV:n näytöllä vilahtelevan satunnaisesti pörssikursseja. Mutta en osannut tulkita niitä ja ei minulla olisi ollut harmainta aavistusta, miten sijoittaminen kannattaisi aloittaa. Onneksi törmäsin siihen myöhemmin ja olenkin muutamaan otteeseen sanonut, että sijoittamisen aloittaminen on ollut mielestäni yksi 2010-luvun parhaita päätöksiäni. Aloitin sijoittamisen täysin keltanokkana vuonna 2018 netissä Nordnet- sivustolla.

 

Sijoittamisen tapoja on monia. On olemassa esimerkiksi osake- ja rahastosijoituksia, asunto- ja kiinteistösijoituksia, metsä- ja maasijoituksia. Siinä muutama esimerkki kuinka monipuolisesti voi sijoittaa. Tärkeintä kuitenkin on, että aloittaa ja sijoittaa. Matkan varrella aiheesta oppii varmasti lisää, jos ja kun vain niin haluaa. Sijoittamisen avulla on mahdollista kerryttää lisää varallisuutta ja estää inflaatiota syömästä säästöjä. Toki on hyvä olla mahdollista ns. puskurikassaa tulevaisuuden varalle säästötilin muodossa mutta itselle ja omaan tilanteeseen sopiva määrä kannattaa ehdottomasti sijoittaa. Lähtökohtaisesti sijoittamista kannattaa heti ajatella pidemmän aikavälin terminä. Tuloksia ei kannata odottaa päivän, viikon tai kuukausien päästä. Puhutaan vuosista, siksi sijoittaminen vaatiikin paljon kärsivällisyyttä ja perehtymistä aiheeseen.

 

Vaikka perinteisissä sijoitusmuodoissa kuten esimerkiksi rahasto- ja asuntosijoittamisessa puhutaan pitkistä aikaväleistä, on huomioitavaa, että sijoittamiseen kannattaa panostaa kuukausitasolla. Helppo ajattelutapa on miettiä kuinka paljon voi kuukaudessa ylijäämäisestä budjetista sijoittaa. Kun palkka kilahtaa tilille olisi suunnitelma parempi olla valmis, sillä hyvä tapa on tehdä niin, että maksat ensin itsellesi ja vasta sen jälkeen muille. Jos sijoittamisen jättää laskujen ja kiinteiden kustannusten jälkeen maksettavaksi puhumattakaan ns. ylimääräisistä huvittelusta niin tilillä jäljellä ei välttämättä ole rahaa sijoitettavaksi.

 

Pohdinta

 

Raha on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen melko vahva tabu. Siitä ei olla useinkaan valmiina juurikaan puhumaan suoraan, eikä edes kiemurrellen. Hyvä esimerkki on vaikkapa, jos naapurin Markku ja Ritva erehtyisivät puhumaan tai jopa kysymään kesägrillailujen lomassa paljonko isäntäpariskunta tienaa työssään. Juuri kateus saattaa olla suurin syy puhumattomuuteen ja kenties häpeänpelko omasta osaamisestaan rahan kanssa. Joka tapauksessa mahdollisuus siihen, että rahataidot kehittyisivät enemmän, jos rahasta puhutaan enemmän, on suuri. Ei ole mielestäni millään tavalla väärin kysyä apua laina-asioiden tai sijoittamisen aloittamisen kanssa. Toivottavasti rahataito on tulevaisuudessa yksi suomalaisten kansallistaidoista ja maa kehittyy.

 

 

 

Lähteet

 

Kiyosaki, R. T. 1997. Rikas Isä Köyhä Isä. 4.painos. Vantaa: Multikustannus kustannusosakeyhtiö Moreeni.

 

Sjögren, M. 2021. Varapuu -sivusto. Luettu: 26.10.2021 https://www.varapuu.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close