Tampere
15 Apr, Thursday
6° C

Proakatemian esseepankki

Kansainvälinen pelikenttä



Kirjoittanut: Juha Hyytinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

”Kansainvälisyys on happi, jonka kautta me eletään.” Näin Alexander Stubb tokaisee Campus seminaarissa vuonna 2012. Youtubeen taltioidussa puheessa käydään läpi Stubbin mielipiteitä kansainvälisyydestä sekä siitä, miten sitä pitäisi kehittää Suomessa. Stubb on enemmän kuin oikeassa. Vaikkakin video on jo seitsemän vuotta vanha, on kansainvälistyminen vieläkin kuuma puheenaihe. Itse asiassa muutaman asteen kuumempi. Suomessa ollaan tehty paljon töitä kansainvälistymisen eteen viimeisten vuosien aikana, mutta työsarkaa löytyy vielä todella paljon. Itse kuulun Z-sukupolveen, joka on saanut kasvaa tässä kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Englannin kieleen on tullut törmättyä todella monessa yhteydessä, joka on kerryttänyt omaa sanavarastoa sekä samalla avannut uusia näkökulmia, joista tarkastella maailman menoa. Kohta meidän sukupolvemme on kuitenkin valmistumisen kynnyksellä ja on aika miettiä, että mitä tehdä tuntemattomassa työelämässä. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tässä kansainvälistyvässä maailmassa? Olisiko aika katsoa tilannetta muiden kuin sinivalkoisten linssien läpi?

 

Jotta voimme ottaa seuraavan stepin kansainvälistymisen kanssa, pitää puheiden muuttua teoiksi ja konkreettisesti uudistaa meidän toimintatapojamme. Kauppalehden Jussi Holopaisen blogissaan kirjoittaa siitä, että keino uudistumiseen on kansainvälisten osaajien liikuttaminen molempiin suuntiin – Suomesta ulkomaille ja ulkomailta suomeen. Ja tämä lähtee liikkeelle sekä organisaatioiden että työntekijöiden työmoraalista ja rohkeudesta. (Kauppalehti 2019) Jotta saamme muutettua tulevaisuuden työvoiman mindsettia tähän suuntaan, pitää siihen puuttua jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siihen onkin tapahtunut jo paljon parannusta, kun koulujen kielten opiskelumahdollisuudet ovat parantuneet sekä on tullut mukaan entistä enemmän englanninkielisiä koulutusohjelmia.

 

Meillä Proakatemialla on todella hyvät mahdollisuudet toimia kansainvälisissä ympäristöissä. On mahdollisuus lähteä vaihto-opiskelemaan, tehdä kansainvälisiä projekteja tai olla mukana kansainvälisyystiimissä, jossa itse olen parasta aikaa. Vaikkakin Proakatemia on todella kansainvälinen työympäristö, jotenkin tuntuu siltä, että englannin kielen puhuminen on todella monelle aika iso mörkö. Tämä on yksi isoimmista asioista, mitä haluamme kehittää tämän lukuvuoden aikana Proakatemialla. Koitamme saada enemmän englanninkielisiä pajoja, projektorin muuttaminen pysyvästi englanniksi sekä ylipäätään tuoda enemmän kansainvälisyyttä joka päiväiseen tekemiseen. Vaikkakin nämä voivat aiheuttaa jonkinlaista eripuraa jollekulle, näillä muutoksilla olisi pelkästään positiivisia vaikutuksia yhteisölle sekä yksilöille. Vuonna 2030 suomessa tulee olemaan noin puoli miljoona asukasta, joiden syntyperä on muualta kuin suomesta. Vaikkakaan et tähtäisi töihin ulkomaille, se on tosiasia, että maailma tulee myös meidän luoksemme ja pikkuhiljaa meidän kotoisetkin yritykset alkavat muuttaa toimintaansa kansainvälisempään suuntaan (Holopainen 2019).

 

Minusta on enemmän kuin tärkeää, että ymmärtää toisia kulttuureita sekä että osaa työskennellä eri maalaisten ihmisten kanssa. Ja itse näen myös asian niin, että jotta haluaa nykypäivänä menestyä työelämässä, pitää olla kansainvälinen. Olenkin miettinyt, että aion hakea jatko-opiskelamaan suomen rajojen ulkopuolelle, koska minua kiinnostaa kansainvälisyys, kielitaidon parantaminen ja minä myös uskon, että silloin minulla on paremmat mahdollisuudet työllistyä kansainvälisesti verrattuna siihen, että jäisin tänne kotipohjolaan. Pakko myöntää, että ajatusta tästä pelottaa minua todella paljon ja olenkin miettinyt, että olisiko minulla tarpeeksi munaa lähteä?  Mutta kuten alussakin kävi ilmi, meidän pitää tehdä niitä pelottavia päätöksiä ja poistua omalta mukavuusalueeltamme. Ja tähän me voimme vaikuttaa sillä, että millaisessa kulttuurissa me työskennellään. Vaikka et tähtäisikään ulkomaille, sinun pitää olla valmiina siihen, että kansainvälisyys tulee sinun luoksesi. Halusit tai et. Kun saamme iskostettua tämän asian tärkeyden ihmisille ja luoda sille tarttumapinnan, josta on helppo ottaa kiinni jo aikaisessa vaiheessa, voimme olla varmoja siitä, että näistä ovista lähtee tekijöitä, joilla valmiudet maailman valloitukseen.

 

 

 

 

Lähteet:

 

Holopainen, J. 2019. Mistä meille Mörköjä ja Pukkeja? Kansainvälisty, sillä työelämän pelikenttä rakennetaan uusiksi. Luettu 8.12.2019

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mista-meille-morkoja-ja-pukkeja-kansainvalisty-silla-tyoelaman-pelikentta-rakennetaan-uusiksi/8b1543cb-47c6-5149-bdc8-d15b9e154b8a

Campus seminar. Kansainvälisyys, Alexander Stubb, Campus Helsinki 2012. Katsottu 8.12.2019

https://www.youtube.com/watch?v=oI3A_xk-n-k

 

Julkaistu: 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close