Tampere
23 Nov, Monday
4° C

Proakatemian esseepankki

Kansainvälinen liiketoiminta



Kirjoittanut: Kerttu Kanerva - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Chile UDP seminaari
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

 

Proakatemialla oli vieraina Chileläisiä opiskelijoita University Diego Portalesista kahden viikon ajan ja heidät sijoitettiin melkein jokaiseen tiimiin oppimaan Proakatemian opiskelumallista ja tiimityöskentelystä. Itse kv- tiimiläisenä sain paljon vastuuta heidän houstaamisesta ja viikko-ohjelmien suunnittelusta. Mielestäni se oli ehdottomasti yksi tämän syksyn kohokohdista opiskelujeni saralla, sillä kansainvälinen liiketoiminta kiinnostaa minua mielettömän paljon ja pääsin harjoittamaan ruosteessa olevaa kielitaitoani englannin ja espanjan kielten puolesta, tutustumaan Etelä – Amerikan liiketoimintaan ja kulttuuriin, sekä solmimaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joka on tietysti kaikkein parhain asia ulkomaalaisten vierailuissa. Chileläiset saivat tehtäväkseen järjestää loppuseminaarin heidän viimeisenä koulupäivänään Proakatemialla ja seminaarin pohjalta opin uusia asioita liittyen kansainväliseen liiketoimintaan.

 

Hyödynsimme neljää tiimissämme kahden viikon ajan opiskelevaa opiskelijaa Apajan ELE projektissa saimme paljon uusia näkökulmia. Opiskelijat loivat validointi kyselyn ELEestä heidän kaupunkiinsa ja saimme dataa siitä, millaiset markkinat idealla voisivat mahdollisesti olla Chilessä. Saimme myöskin mielipiteitä out of the box todella kaukaa ja ideoita miten projektia voisi laajentaa ja minkälaisia kylkiäistuotteita ELEeseen voisi liittää.

 

Miksi kansainvälinen liiketoiminta?

 

Suomen markkinoilla paljon menestyneitä yrityksiä ja aina on kysyntää uusille yrityksille ja yrittäjille Suomessa, mutta yksi syy miksi Proakatemia on niin loistava oppimisympäristö, koska akatemialla on ideoilla skaalautumismahdollisuudet ja paljon ulkomaisten tahojen kanssa käytävää  yhteistyötä. Itselleni on aika selkeää, että unelmani tulee olemaan kansainvälisen liiketoiminnan pyörittäminen tulevaisuudessa. Chileläisillä opiskelijoilla oli jo monella oma yritystoiminta käynnissä ja oli mielenkiintoista nähdä kuinka yhteiskunnalliset ongelmat koskettavat kaikkia. Ilmastonmuutos näkyi monessa heidän yritysideassaan selkeästi. Yksi opiskelijoista omisti yrityksen, joka toi markkinoille bambusta valmistettuja hammasharjoja ja he myös esittelivät meille paikallisia yrityksiä, joista yksi oli muovikorien valmistaja yritys. Yrityksen ideana oli valmistaa koreja ja niin se oli tehnyt monta kymmentä vuotta, eikä liiketoiminnan hautaaminen ollut vaihtoehto, mutta bisneksen muuttaminen kylläkin nykypäivänä vaati uudelleen kehittämistä, joten yritys keksikin, että se valmistaisi kaikesta ylimääräisestä muovista, joka jäi valmistuksessa yli köysiä rakennustyömaalle, sekä kierrättäisi koreja, jolloin muovi saataisiin uusiokäyttöön ja siitä valmistettaisiin jotakin järkevää kaatopaikkojen sijaan.

 

Yhteiskunnalliset asiat siis koskevat kaikkia yhtä paljon ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan maiden yhteistyötä, jotta voidaan saada jotain merkityksellistä aikaiseksi. Suomessa on kuitenkin vain 5 miljoonaa ihmistä ja suomalaiset yritykset voivat silti toimia loistavasti pelkästään kotimaisilla markkinoilla, mutta koen, että skaalautuvalla yritystoiminnalla on mahdollisuuksia vielä pidemmälle ja tuottavammalle liiketoiminalle, sekä pienen pohjolan tietoisuutta ja osaamista voisi viedä kaikkialle maailmaan. Suomessa on kuitenkin koulutus maailmalla hyvinkin arvostetussa asemassa ja teknologinen osaaminen huippuluokkaa.

 

Hyödyntääkö suomalaiset teknologista osaamistaan kuitenkaan tarpeeksi? Angry birds ja Nokia ovat tietenkin kaikille tuttuja yrityksiä, jotka ovat saaneet suurta suosiotaan myös maailmalla, mutta uskallan väittää, että Suomesta löytyy paljonkin osaamista, joka voisi maailmalla menestyä ja tuoda nimeä. Ulkomailla on myöskin paljon sellaista mitä ei suomesta löydy ja maahantuonti on muutenkin usein todella kannattava ja suhteellisen helppokin bisnes. Kun lähtee toteuttamaan kansainvälistä liiketoimintaa on tehtävä ensinnäkin paljon validointia, luotava verkostoja ulkomaille, otettava tarkasti selvää laki ja verotusasioista.

 

Suurin osa start-up yrityksistä on nimenomaan kansainvälistä liiketoimintaa, sillä start-upin perusideana on perustaa yleensä iso, erilainen, kasvava ja skaalautuva yritysidea. Kansainvälisen liiketoiminnan ei kuitenkaan tarvitse aina olla mitään maailmaa mullistavaa ja ihmeellistä, vaan esimerkiksi maahantuonti ja sähköinen kaupankäynti ovat yksi keino kansainväliseen liiketoimintaan.

 

Kohderyhmät

 

Monissa maissa pätee edelleen selkeät luokkaerot, joten kohderyhmän selkiyttäminen on tehtävä huolellisesti. Otan esimerkiksi kenkäbisneksen, sillä olen ideoimassa liiketoimintaa aiheeseen liittyen tällä hetkellä.

 

Mistä sosiaaliluokista asiakaskunta muodostuu?

  • –  selkeästi luokkarajat ylittävä (kengän koko ei katso luokkajakoa)
  • –  Kun asiakaskuntaluokat (tod. näk kolme) selvillä, tuotteille voidaan laskea määrä ja hinta
  • –  Ei ole järkeä keskittyä vain myymään edulllisia- kohtalaisen hintaisia kenkiä koska…

o 1. silloin huomiotta jää loput potentiaaliset asiakkaat (keski- ja yläluokka)
o 2. kuluttajista on tullut ’’hybridejä’’ -> Henkilö, joka ostaa stockmannilta vaatteet

saattaa asioida Lidlissä.
o 3. Brändi: Hinta määrää mielikuvat -> mielummin ’’zalando’’ kuin halpaketjuyhtiö. Myös

ihmisten mielikuva kallis = laadukas (ja jos samassa yrityksessä myydään kalliita ja

halpoja, mielikuva että samalta tehtaalta -> myös halvat yhtä ’’laadukkaita’’)
o 4. Jos kyseessä ei ole fyysinen kivijalkakauppa, hintadiskriminointia voi toteuttaa (em.

tokmanni ei voi myydä tuhannen euron takkeja, mutta verkkokauppa voi mikäli sen

tekninen suunnittelu on onnistunut em. zalando)

Yhteiskunnallisien ongelmien ratkaisu, verotus ja verkostot

 

Monella kansainvälisellä yrityksellä on tavoitteina ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Ekologisuus ja ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, joten ratkaisuja ekologisempaan ja kestävämpään kehitykseen on syytä miettiä liiketoiminnassa. Ratkaisujen ei tarvitse olla isoja, mutta kun skaalautuvaa yritystoimintaa luodaan nykypäivänä, on syytä miettiä miten siihen saa liitettyä mukaan jotain ilmastonmuutoksen ehkäisevää tekijää esim. muovin vähentäminen pakkausmateriaaleissa, sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntäminen jne. Tietenkin myös melkein jokaisessa maassa kamppaillaan köyhyydestä ja syrjäytymisestä liittyvien ongelmien kanssa. Meillä oli Chileläisten seminaarissa tehtävänä keksiä H&M vaateyrityksen ylijäämistä materiaaleista jokin ratkaisu ja käyttötarkoitus. Ryhmämme keksi, että ylijäämistä kankaista valmistettaisiin asunnottomille makuupusseja. Tällainen idea olisi jo yksi ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tietysti toimisi myös erittäin hyvänä markkinointikeinona ympäri maailmaa.

 

Kun lähtee suuntaamaan kansainvälisille markkinoille on tietenkin rakennettava kansainvälistä verkostoa ja helpoin keino siihen on erilaiset verkkoalustat ja sosiaalinen media esim. LinkedIn ja myöskin instagram ja facebook ovat tänä päivänä hyvinkin mahdollisia väyliä verkostoitua. Koen kuitenkin, että niin kuin Suomenkin markkinoilla on tehokkain tapa kohdata ihmisiä face to face lähtemällä käymään kyseisissä kohteissa esim. jos haluaa perustaa maahantuontifirman ei tehdasta vain tule löytämään googlaamalla ”tehdas Aasiassa”

 

Verotuksessa on oltava tietenkin tarkkana, ettei joudu maksamaan kaksinkertaista veroa Suomeen, sekä ulkomaille. Monesti on jopa järkevämpää siirtää yrityksen verotus kokonaan ulkomaille, sillä Suomessa on kuitenkin kohtuullisen suuri verotus ja joskus liiketoiminta ei välttämättä ole edes kannattavaa Suomen markkinoilla. Kansainvälisille markkinoille lähteminen vaatii kuitenkin paljon selvittämistä ja tiedon hankintaa, sekä tietysti paljon rohkeutta.. joskus jopa enemmän kuin yrityksen perustaminen kotimaahan.

 

Lähden vaitho-opiskelemaan ensi kevääksi ja odotan innolla, että palatessani takaisin Suomeen pääsen tuomaan oppejani Apajalle, joka voisi mahdollistaa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen, koska uskoakseni monella Apajalaisella on mielenkiintoa ja intoa lähteä suuremmillekin markkinoille.

Lähteet: Chile UDP seminaari 2019

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close