Tampere
19 Jan, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Kansainvälinen Kaupankäynti



Kirjoittanut: Kerttu Kanerva - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Lähteet: Sadhwani. A (2020) Chulalongkorn University BBA program, international trade spring
Ashok Sadhwani
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yksilöessee: Kerttu Kanerva

 

Kansainvälinen kaupankäynti

 

Lähdin kv-vaihtoon Thaimaahan, Bangkokin arvostetuimpaan yliopistoon Chulalongkorniin. Vaihto on sujunut tähän asti loistavasti ja koti-ikävää ei ole ollut minkäänlaista, päinvastoin jos tämä ei ole elämää niin mikä sitten? Koulu on älyttömän suuri ja naurattaa oikein ajatella, että olen pitänyt Tamkin pääkampusta joskus suurena. Chulan kampuksella on varmaan 20 eri rakennusta ja koulun sisällä joutuu kulkemaan bussilla ja taxeilla välillä rakennuksesta toiseen, jos ei halua myöhästyä tunnilta, tosin paikalliset opiskelijat saapuvat tunneille aina noin. puolituntia myöhässä nukkumaan ja räpläämään puhelinta. Kampuksella on kuitenkin kaikki mahdollinen, ravintoloita, kahviloita, kauppoja on joka puolella ja univormut ovat yksi parhaista asioista, tosin aika epämukavat päällä näissä helteissä, mutta univormu päällä, kun kävelee kaupungilla saa joka puolella alennusta ja ihmiset katsovat todella paljon ns. ylöspäin, koska täällä pidetään Chulan opiskelijoita todella fiksuina henkilöinä ja kyllähän ne univormut myös näyttävät tyylikkäiltä. Koulua minulla on viikossa ti-to ja keskiviikkoisin vain 3 tuntia, eli aika rentoa on ollut tähän mennessä, mutta englanniksi opiskelu on oikeasti todella hankalaa. Valitsin vahingossa jonkun kvanttaanianalyysi laskelma kurssin, mutta sain onneksi sen äkkiä vaihdettua pois..huh.

 

Joudun opiskelemaan tuplasti enemmän kuin muut, koska omistan heikoimman englannin kielen taidon kaikista vaihto-opiskelijoista, jos ranskalaisia ei lasketa, joista en tiedä yhtään mitään, sillä he pyörivät vaan omassa kuplassaan keskenään puhuen ranskaa. Tämä kielitaito asia yllätti minut ja ymmärsin, että melkein kaikkialla muualla maailmassa on puolet kursseista englanniksi yliopistossa ja se hiukan harmittaa, sillä vaikka opiskelemmekin koko peruskoulun englantia kuka sitä enään myöhemmin muistaa? ja meilläkin Proakatemialla on vain viimeisenä lukukautena kerran viikossa englantia. Jos haluaa työskennellä kansainvälisesti, niin suosittelen oikeasti vaihto-opiskelemaan lähtemistä tai vähintäänkin kv-tiimiin liittymistä, sillä näillä spekseillä ei kyllä pitkälle pötkitä kirjaimellisesti. Onneksi englantini on kehittynyt jo nyt paljon ja kaverisuhteiden luomisessa se ei ole ollut yhtään esteenä, olen saanut jo nyt elämääni ihmisiä, jotka tuntuvat siltä, että olisimme tunteneet aina ja yksikin päivä erossa tuntuu jo pahalta, vaikka olemme yhdessä melkein 24/7.

 

Kansainvälinen kaupankäynti

 

Seuraava tenttini on ensi torstaina aiheesta international trade eli kansainvälinen kaupankäynti. Toivon, että tämä essee auttaisi minua suoriutumaan siitä. Olen myös todella innoissani, sillä saimme ryhmätehtäväksi valita vaihtoehdoista yhden tuotteen ja valita maan, johon haluamme tuotetta maahantuoda. Yksi vaihtoehdoista oli kengät! pääsen siis toteuttamaan Lucy`s projektia koulun ohessa, voin kirjoittaa siitä, sitten myöhemmin.

 

Kerron lyhyesti ja alustavasti vähän kansainvälisen kaupankäynnin historiaa. Kansainvälistä kaupankäyntiä on harjoitettu jo Ekr.  aikaan. Hajuvettä on esimerkiksi tuotu Etiopiasta punaisen meren kautta jo silloin kun sitä alettiin valmistamaan tunnetulle Cleopatralle, joka oli alun perin kotoisin Etiopiasta. Tunnetuimmat reitit Ekr. kansainvälisessä kaupankäynnissä olivat: Silkkitie, joka yhdisti Kiinan ja Rooman valtakunnat, Maustereitti, jonka kautta tuotiin mausteita ja kanelia idästä, etelään (Bali -Brittien saaret) ja monia muita. 2000-luvulla Kiina, Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat maailman kolme suurinta kauppaa.

 

Kauppareitti on logistiikkaverkosto, joka on määritelty joukko polkuja ja pysähdyksiä, joita käytetään tavaroiden kaupalliseen kuljetukseen. Tätä termiä voidaan käyttää myös viittaamaan vesistöjen väliseen kauppaan. Yhden kauppareitin ansiosta tavarat pääsevät kaukaisille markkinoille, ja ne voidaan yhdistää pienempiin kaupallisten ja ei-kaupallisten kuljetusreittien verkkoihin.

 

Kauppajärjestöt

 

WTO – World trade organization on maailman kauppajärjestö, joka on kauppapoliittista yhteistyötä koskeva hallitusten välinen kansainvälinen järjestö, jonka päämaja sijaitsee Genevessä Sveitsissä. Se on perustettu vuonna 1995 ja wto:n tarkoitus on edistää kaupankäynnin vapauttamista eri valtioiden välillä ja edistää myöskin alhaisempien hintatasojen ja kehitysmaiden osallistumista. WTO on omistanut moniakin erilaisia hankkeita tämän edistämiseksi esim. Gatt, Uruguayn round, the Doha agenda.

 

GATT- General Agreements on Tariffs and Trade on kasnainvälisen kaupan edistämiseksi 1947 solmittu tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus, joka oli voimassa vuoteen 1995 asti. Sopimuksen tavoitteena oli helpottaa kansainvälistä kaupankäyntiä ja estää siinä esiintyvää syrjintää. Tariff tarkoittaa kuljetusmaksua.

 

NAFTA- Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus eli NAFTA on Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus. Se astui voimaan 1994. Sopimus on Euroopan unionin sisämarkkinoiden kanssa pisimmälle kaupankäyntiä vapauttava sopimus koko maailmassa.

 

 

 

 

 

ASEAN– (Association of Southeast Asian Nations) on Kaakkois – Aasiassa vuonna 1967perustettu yhteistyöjärjestö. Perustajajäseniä olivat MalesiaThaimaaIndonesiaSingapore ja Filippiinit, jotka olivat huolissaan kommunismin vallan kasvusta läheisessä Vietnamissa. Nykyisin jäseniä ovat perustajien lisäksi BruneiKambodžaLaosMyanmar ja Vietnam. Papua-Uusi Guineaon tarkkailijajäsen ja Itä – Timorehdokasjäsen, joka toivoi saavansa täyden jäsenyyden vuoden 2006 huippukokouksessa.

 

Kansainvälisen kaupankäynnin säännöt ja sopimukset

 

WTO on paikka neuvotella kansainvälisen kaupan säännöistä – jäseniä on 164 ja jos heillä ei ole keskinäisiä vapaakauppasopimuksia, ne käyvät kauppaa “WTO: n sääntöjen” mukaisesti. Suomi on ollut WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien, sekä GATTI:n, sillä Suomi kuuluu Euroopan Unioniin, joka on yksi suurimmista toimijoista kansainvälisessä kaupankäynnissä.

 

  • Bi-lateral sopimukset: Maiden välisiä sopimuksia, joidenka tarkoituksena on poistaa kaupankäynnin esteet.

 

  • Regional-lateral: Alueelliset kauppasopimukset. Alueelliset kauppasopimukset ovat kahden tai useamman hallituksen välisiä sopimuksia, jotka sopivat tarjoavan keskinäiseen kauppaansa edullisempaa kohtelua kuin alueen ulkopuolelta tuotaviin tavaroihin.

 

  • Trade on goods: kyseisessä sopimuksessa katettaisiin vain niitä tavaroita, joilla käydään kauppaa kansainvälisesti.

 

  • Nondiscrimination: Kaikki maat, jotka kuuluvat WTO:n jäsenmaihin ja käyvät kauppaa keskenään, on heidän kohdeltava jokaista maata tasavertaisesti eli eri hintoja ja sopimuksia ei voi laatia ja suoda toiselle maalle ja toiselle ei.

 

  • Trade dispute settlement- Riitojen ratkaisutapa/komitea kahden maan välillä.

 

 

Mitä täytyy pitää mielessä kun lähtee tekemään tuonti bisnestä Eurooppaan?

 

Kansainvälinen kaupankäynti on loistava bisnes ja mahdollisuus, mutta ei todellakaan helpoimmasta päästä. Ensinnäkin on hyvä tietää Euroopan tulli-alueet, jos aikomuksena on pystyttää varasto ja toimittaa tavaraa. Varaston hankkiminen alhaisemman hintatason maista esim. Latvia, Liettua jne. on houkuttelevaa varsinkin jos ei itse ole aikomuksena tehdä postitustyötä, mutta en suosittelisi sitä vaihtoehtoa ensimmäisenä, sillä työntekijöiden palkkaaminen on aina haastava prosessi ja työntekijää ei voi niin vain irtisanoa. Suurin riski näissä valtioissa on järjestäytynyt rikollisuus ja jos ei itse ole paikanpäällä vahtimassa niin varastosta voi lähteä tavaraa kävelemään ilman, että varaston arvon vähenemistä edes huomaa. Suosittelen siis vuokraamaan varastohotellin tai varaston Suomesta tai jos silti haluaa esim. Latviaan varaston pystyttää, on oltava olemassa, joku todella luotettava verkosto kyseisessä maassa.

Kuva: Tulli.fi/tulli/veroalueet

 

Jos tarkoituksena on tuoda tavaraa esim. Aasiasta, ensimmäinen asia mitä suosittelen tekemään on tutustua huolellisesti kulttuuriin ja asua vähän aikaa kyseisessä paikassa. Kulttuuri ja hierarkia erot ovat niin suuret, että ilman tietämystä ja kokemusta on turha lähteä tekemään mitään. Myös laki on tunnettava hyvin ja verkostojen luomiseen kannattaa käyttää oikeasti paljon aikaa. On tärkeää, että on olemassa, joku luotettava paikallinen verkosto kyseisessä maassa ja tehtaan löytäminen on todella pitkä ja hankala prosessi. En suosittele valitsemaan ensimmäistä tehdasta, vaikka se olisikin hyvä.

 

Toinen asia on raha. Kaikki ovat todella kohteliaita ja luotettavan oloisia Aasiassa, mutta kun raha astuu kuvioihin, pätevät täällä viidakon lait. Kukaan muu ei ole vastuussa rahoistasi kun sinä itse ja jos joku tarjoaa nopeaa ja helppoa rahaa, mutta tarjouksen vastaanottamisen varoitusaika on lyhyt ei siihen todellakaan kannata tarttua. Luottamus on täällä ihan eriasia kuin Euroopassa ja täällä luottamuksella tehdyt sopimukset voi helposti rikkoa ja huijareita on valtavasti. Lakiasiat ovat myöskin todella tärkeää oppia tuntemaan tarkasti esim. täällä jos rahaseteli tippuu ja uhkaa lentää tuulen mukana ei setelin päälle kannata astua, sillä kuninkaan kuva on setelissä ja kuninkaan loukkaamisesta Thaimaassa saa saman tuomion kuin huumeista.

 

Lähteet: Sadhwani. A (2020) Chulalongkorn University BBA program, international trade spring

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close