Muutama vuosi sitten Suomen medioissa alkoi pyöriä mystistä kuvamateriaalia intialaisista pesäpalloilijoista. Eikö joko-joko-pallon pitänyt olla vain suomalainen peli? Pesäpallosta on kuitenkin moneksi: laji on leviämässä Aasian mantereella kovaa tahtia ja lajista on tulossa entistä kansainvälisempi.

Suomen kansallispeli pesäpallo ei ehkä suurelle yleisölle ole aikojen saatossa näyttäytynyt kansanvälisenä pelinä, mutta kansainvälistä toimintaa sillä on ollut lähes koko historiansa ajan. Ensimmäiset vientiyritykset satavuotisen lajin historiassa tapahtuivat jo 1930-luvulla (Kilke N. d.). Ainakin Viroa vastaan pelattiin 1930-luvulla useampi maaottelu, josta Viro onnistui jopa voittamaan viimeisimmän 3–4 (Pesäpalloliitto 2019). Ruotsissa laji taas eli kulta-aikaansa 1950–1970-luvuilla, jolloin seuroja oli kymmenitäin ja joukkueita sadoittain (Kilke N. d.). Nykyisin lajin suosio on maassa hiipunut, eikä Ruotsi ole saanut joukkuetta kasaan kahteen viimeisimpään kansainväliseen turnaukseen.

Pesäpallo otti ison harppauksen kansainväliseen suuntaan 1990-luvulla, kun lajille lanseerattiin World cup -turnaus. Ensimmäinen turnaus pelattiin Helsingissä 1992, jolloin turnaukseen osallistui joukkueita kuudesta maasta. Mitalit menivät niin miesten-, naisten-, kuin sekasarjassakin samoille joukkueille. Suomelle kultaa, Ruotsille hopeaa ja Australialle pronssia. Tämän jälkeen maailmancupturnauksia on järjestetty yhteensä kymmenen kertaa, viimeisimpänä Intian Punessa järjestetty turnaus juuri ennen koronapandemiaa marraskuussa 2019. (Wikipedia N. d.)

Lajin suurmaa Suomen ja naapuri-Ruotsin lisäksi mitaleja ovat kauhoneet muun muassa Australia, Saksa ja Sveitsi (Wikipedia N. d.). Näiden maiden pesäpallokulttuuri on ulkosuomalaisten aikaansaannosta. Varsinkin Sveitsissä lajikulttuuri elää vahvasti ja alppimaassa pelataan joka syksy kansallinen mestaruusturnaus.

Uusina mitalijoukkueina historiankirjoihin on kirjattu Turun kisoissa 2017 ensimmäistä kertaa esiintynyt Intia ja 2019 Punessa debytoinut Bangladesh (Wikipedia N. d.). Aasiaan laji onkin levittäytynyt vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Peli levisi ensin Intiaan Chetan Pagawadin toimesta: ”Katsoin YouTubesta suomalaisia pesäpallovideoita. Latasin videot internetistä ja opettelin lajin sääntöjä itse. Levitin pesäpallo-osaamista sitten joukkuekavereille, viranomaisille ja valmentajille, siitä eri urheiluseuroihin. Sen jälkeen perustimme leirejä ympäri Intiaa. Pelistä tykätään todella paljon” (Yle 2016). Intiasta peli on levinnyt myöhemmin ainakin Bangladeshiin, Nepaliin ja Sri Lankaan.

Lajin kansainvälinen tulevaisuus

Pesäpallo elää ja hengittää Suomessa vahvasti edelleen koronapandemian haasteista huolimatta. Maailmancup on kuitenkin jouduttu siirtämään tältä kesältä ensi kesälle. Syynä edelleen voimassa olevat matkustusrajoitukset, jotka vaikeuttavat kaukomaiden osallistumista kisoihin (Pesäpalloliitto 2021). Intialaiset lähteet myös kertovat, että lajin harrastaminen on ollut hyvin haastavaa pahoin Intiaa riepotelleen pandemian aikana, eikä turnauksia ole pystytty järjestämään entiseen malliin. Todennäköisesti maailmancupturnausta siirtäessä haluttiin antaa myös aikaa Aasian maille saada kilpailutoiminta pandemiaa edeltävälle tasolle.

Pesäpallon kansainvälinen potentiaali on suuri. Verrattuna supersuosittuihin baseballiin ja krikettiin, peli on huomattavasti intensiivisempi ja monen molempia lajeja seuraavan mielestä myös mielenkiintoisempi. Ongelmana on kuitenkin tähän mennessä nähty pelin lyhyet perinteet ja valtalajien vahva asema. Jalkapallo ja perinteiset lyömäpallopelit ovat vuosisatojen aikana keränneet pitkät perinteet ja vahvat harrastajapohjat. Pesäpalloa ei ole myöskään välttämättä osattu aina myydä oikein. Pesäpalloliiton ainoa pidempi projekti lajin juurruttamiseen Suomen rajojen ulkopuolella on tapahtunut Australiaan 1980-luvulla (Kilke N. d.). Olympialaisten näytöslajina pesäpallo oli Helsingin olympialaisissa 1952 (Wikipedia N. d.).

Vaikka Intia on perinteinen krikettimaa, on pesäpallolle maassa nähty silti tilaa levitä. Pesäpallo on kerennyt kerätä vajaassa vuosikymmenessä tuhansia uusia lajin kokeilijoita Intiassa. Olin myös itse paikalla 2019 maailmancupissa näkemässä, miten innostuneita intialaispelaajat lajista olivat. Osallistuin myös opettajaseminaariin, jossa kerrottiin pesäpallosta koululiikuntamuotona. Turnauksessa kaikki merkit viittasivat siihen, että laji on tullut maahan jäädäkseen. Vaikka pelin taso Intiassa ei vielä vedä vertoja Superpesikselle, on lajin suosion kasvaminen hyvin lupaava merkki.

Pesäpallosta vientituote?

Pesäpallossa piilee vientituotteena erittäin suuri potentiaali. Meillä on Suomessa lajin ehdottomasti parhaat pelaajat, joita kuka tahansa pystyy seuraamaan myös Ruutu-palvelun välityksellä. Vuosien varrella pesiksestä on rakennettu uskottava TV-tuote, jonka videopätkät somessa ihastuttavat ja herättävät ihmetystä ympäri maailmaa. Pesäpallon kasvaessa maailmanmaineeseen kauniit pesäpallostadionit ympäri Suomen maan voisivat täyttyä turisteista ja kansainvälisistä faneista. Myös pesäpallovälineissä Suomi on maailman ykkösmaa. Vaikka Intian oma tuotanto on jo alkanut tuottamaan pesäpalloräpylöitä, ovat suomalaiset välineet Karhun johdolla aivan ylivoimaisia niihin verrattuna. Pesäpallovälineiden vienti voisi mullistaa koko suomalaisen urheiluvälinealan.

Pesäpallolla on vientituotteena myös tärkeä sosiaalinen aspekti. Se on äärimmäisen tasa-arvoinen peli, joka tarkoittaa, että käytännössä kuka tahansa pystyy sitä pelaamaan. Pesäpalloseurasta löytyy aina rooli jokaiselle lajista kiinnostuneelle. Pesäpallon maailmanlaajuinen leviäminen tarkoittaa myös suomalaisen kulttuurin tuomista parrasvaloihin. Mielestäni siinä piilee meille vain mahdollisuuksia.

Itseäni pesäpallon maailmanvalloitus kiinnostaa kovasti. 2019 Intian Punen maailmancupin lisäksi olen käynyt pelaamassa samana vuonna myös Virossa näytösottelussa Viron maajoukkuetta vastaan (Pesäpalloliitto 2019). Tavoitteenani on pelata myös ensi kesänä Tampereen kisoissa, kun maailmancup -turnaus palaa vihdoin neljän vuoden tauolta. Olen päässyt solmimaan hienoja ystävyyssuhteita eri maiden pelaajien kanssa ja oppinut pesäpallosta valtavasti uutta. Pesäpallon pelaaminen ulkomailla myös kansainvälisten turnausten ulkopuolella olisi jonain päivänä hienoa kokea!

Lähteet:

Kilke. N. d. Pesäpallo maailmalla. Verkkosivusto. Viitattu 30.9.2022.

https://www.kilke.org/pesapallo-maailmalla/

Laura Arffman. 12.11.2016. Mitä Tahko Pihkala tästä ajattelisi? Intiassa pelataan pesäpalloa ihan omin päin. Verkkosivu. Viitattu 30.9.2022.

https://yle.fi/urheilu/3-9289602

Pesäpalloliitto. 22.10.2021. Pesäpallo World Cup tournament to be postponed until 2023. Verkkosivu. Viitattu 30.9.2022.

https://www.pesis.fi/uutiset/2021/10/pesapallo-world-cup-tournament-to-be-postponed-until-2023/

Pesäpalloliitto. 8.6.2019. Suomi otti maaotteluvoiton – toinen vuoropari koitui Viron turmioksi. Verkkosivu. Viitattu 30.9.2022.

https://www.pesis.fi/uutiset/2019/06/suomi-otti-maaotteluvoiton-toinen-vuoropari-koitui-viron-turmioksi/

Wikipedia. N. d. Pesäpallon maailmancup. Verkkosivu. Viitattu 30.9.2022.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pes%C3%A4pallon_maailmancup