Tampere
14 Jun, Monday
19° C

Proakatemian esseepankki

Kannattavuus- ja katetuottolaskelmat Revenassa



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kannattavuus- ja kustannuslaskenta
Soile Tomperi
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto 

Käsittelemme esseessämme kannattavuus ja katetuottolaskelmia sekä näiden tekemisen vaikeutta osuuskunnassa, jonka alla pyörii useita erilaisia projekteja. Hyödynnämme esseessämme lähteenä Soile Tomperin vuonna 2014 julkaisemaa teosta “Kannattavuus– ja kustannuslaskenta” sekä muita erilaisia verkkolähteitä. Esittelemme esseessä myös erilaisia työkaluja, joilla voi laskea esimerkiksi katetuotto tai katetuottoprosentin 

Mitä kannattavuus ja katetuottolaskelmat sitten ovatLyhykäisyydessään ne ovat tapoja, joilla yritys hallinnoi omaa talouttaan. Jokainen yritys pyrkii tuottamaan voittoa ja toimimaan kannattavasti. Tämä yrityksen kannattavuus riippuu tuottojen ja kustannusten määrästä. (Tomperi 2014, 8.) Tutustutaan nyt tarkemmin kannattavuuteen. 

Kannattavuus 

Kannattavuus- ja katetuottolaskelmat koskevat yleensä projektiluontoisia asioita, joissa määritellään niiden kannattavuutta. Kannattavuuden näkökulmasta, mitä enemmän on muuttuvia kustannuksia suhteessa kiinteisiin kuluihin, sitä kannattavampaa toiminta usein on. Muuttuvat kustannukset kasvavat samassa suhteessa myynnin kasvaessa ja kiinteät kulut ovat aina samat riippumatta myyntimäärästä, esim. vuokra. Toimintaa kannattaakin suunnitella siten, että pyrkii välttämään turhia kiinteitä kuluja, kuten vakuutuksia tai mahdollisia ylimääräisiä lupa-asioita. Revenan kokonaistoiminnassa yrityksen kiinteitä kuluja ovat tällä hetkellä ainoastaan vuokra ja vakuutukset. Muuttuvia kuluja ovat esimerkiksi kirjanpito ja pankkikustannukset. 

Miten parantaa kannattavuutta? On hyvä huomata, että yrityksen tulokseen vaikuttavat tuotot ja kustannukset. Tulosta saadaan paremmaksi lisäämällä tuottoja, esimerkiksi nostamalla tuotteen hintaa tai lisäämällä myyntimäärää. Toinen keino parantaa tulosta on alentaa muuttuvia tai kiinteitä kustannuksia. Tapa pienentää muuttuvien kustannuksien hintaa on alentaa esimerkiksi farkun ostohintaa muutamalla eurolla, joka taas lisää katetta ja näin ollen nostaa tuottoaKiinteiden kustannuksien hintaa saadaan pienennettyä esimerkiksi tilanteessa, jossa vuokra laskee. Kiinteiden kustannusten pienentyminen ei kuitenkaan vaikuta tuotteen katetuottoprosenttiin, vaan tulokseen. (Tomperi 2014, 52–55.) Kiinteitä kustannuksia harvemmin saa pienennettyä, joten helpoin tapa saada parempaa tulosta on usein hinnoitella tuote oikein tai lisätä volyymiä. Tuotteen hinnan nostaminen muutamalla eurolla ei automaattisesti karkota asiakkaita, jos tuote on muuten mieluisa ja vastaa esimerkiksi asiakkaan oikeaan tarpeeseen. On siis tärkeää pohtia kriittisesti myös omaa hinnoitteluaan; vastaako tuotteen myyntihinta todella sitä, mitä tuotteesta voisi parhaimmillaan pyytää? Vähätteleekö nykyinen hinta jopa omaa työtä? Voisiko tekemästään työstä saada parempaa korvausta? 

 

Katetuottolaskelmat 

Katetuottolaskemat pitävät pääsääntöisesti sisällään kiinteät- ja muuttuvat kustannukset, sekä myyntiodotukset. Katetuottolaskelma on käytännössä siis tuotteelle tai palvelulle suunniteltu tuloslaskelma. Katetuottolaskelmissa myyntituotoista vähennetään muuttuvat kustannukset, jolloin saadaan katetuotto. Katetuotto on siis myyntituottojen ja muuttuvien kustannusten erotus. Erotuksesta saadulla katetuotolla tulee ensin kattaa kiinteät kustannukset, jonka jälkeen syntyy tulosta, eli voittoa tai tappiota. (Tomperi 2014, 32.) 

Esimerkki katetuottolaskelmasta: 

Myyntituotot  10 000 

Muuttuvat kustannukset  3 000 

Kate  7 000 

Kiinteät kustannukset  2 000 

Tulos (voitto tai tappio) 5 000 

Oheisestesimerkistä voimme huomata, että kate muodostuu myynnin ja muuttuvien kustannusten perusteella, siihen ei vaikuta kiinteät kustannukset, koska puhutaan palvelun tai tuotteen hinnan muodostumisesta. Kaaviosta voi laskea myös esimerkiksi toiminnan kannattavuutta mittaavia tunnuslukuja, kuten katetuottoprosenttia ja voittoprosenttia (Tomperi 2014, 32).  Nämä ovat yrityksen taloutta käsiteltäessä nimeltään tunnuslukuja, joiden perusteella taloutta voidaan johtaa. Kaaviosta selviää myös esim. kiinteiden kustannusten suhde muuttuviin kustannuksiin, eli periaatteessa mitä vähemmän kiinteitä kuluja, sen kannattavampaa, kuten aikaisemmin jo mainittiinkin. Muuttuvat kustannukset kasvavat myynnin kasvaessa, joten mitä enemmän myyntiä sitä enemmän on myös muuttuvia kustannuksia. 

Yllä olevan katetuottolaskelman jälkeen voidaan laskea katetuotto prosentteina. Katetuottoprosentti saadaan alla näkyvän laskukaavan avulla: 

Katetuottoprosentti = katetuotte / myyntituotot x 100

Lähde: Yritystoiminta (n.d.)
 

Esimerkiksi kahviloissa kahvi on yleensä eniten katetta sisältävä tuote. Se, että 4 euron paketista keittää yli 30 kahvikuppia, jotka myydään parhaassa tapauksessa 3 eurolla, tarkoittaa 90 euron myyntiä, 4 euron kahvikuluilla ja vesikustannuksilla. Tietysti kahvia keitettäessä tarvitaan kahvinkeitin, mutta investointina sekin on todella pieni, suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Katetuottoprosentti kahvissa huitelee näin 80+ %. Kuitenkin esimerkiksi elintarvikekaupoissa kahvipaketin myyminen on usein tappiollista, koska kahvia pidetään sisään heittotuotteena. Näin ollen kauppa, joka tarjoaa suomalaisille perinteistä Juhla Mokkaa alennushinnalla, saa usein asiakkaita vaihdettua ketjusta toiseen, joka taas mahdollistaa lisämyynnin, jota kautta hävitty kate kahvissa saadaan takaisin. 

Tärkeä työkalu talouden johtamiseen on myös kriittinen piste. Kriittinen piste tarkoittaa sitä myynnin määrää, jolla kaikki kustannukset saadaan katetuksi, mutta voittoa ei vielä synny. (Tomperi 2014, 38.) Tomperi (2014, 38–39) ohjeistaa, että kriittinen piste saadaan laskemalla myyntimäärä, jolla saadaan katetuottoa juuri kiinteiden kulujen verran. Esimerkiksi, jos yrityksen kiinteät kustannukset ovat 15 000 € ja katetuottoprosentti on 40 %, on yrityksen kriittinen piste 37 500 € (Yritystoiminta n.d.). Mikäli yritys myy yhtä tuotetta, voidaan kriittinen piste laskea myös esimerkiksi kappalemääränä.  

Kriittinen piste = kiinteät kustannukset / katetuottoprosentti x 100

Lähde: Yritystoiminta n.d. 

Varmuusmarginaali eli käsite sille kuinka paljon nykyinen myynti voi heikentyä, että toiminta on vielä voitollista. Esimerkiksi lasketteluun keskittyvän yrityksen myynti on 125 000 euroa ja kriittisen pisteen myynti 85 000 euroa. Tällöin varmuusmarginaaliksi jää 40 000 euroa Varmuusmarginaali ei ole välttämättä oleellinen asia yrityksen taloudessa, mutta se on kuitenkin hyvä pitää mielessä yritykselle aiheutuvien yllättävien menojen osalta. Myynnin heikentyessä esimerkiksi 10 prosenttia ja kulujen kasvaessa 10 prosenttia ollaan jo lähellä kannattavuuden rajaa.  

Varmuusmarginaali = nykyinen myynti – kriittisen pisteen myynti

Lähde: Yritystoiminta n.d. 

 

Katetuottolaskelmien tekeminen osuuskunnassa 

Miksi osuuskuntayrityksessä katetuottolaskelmien tekeminen on niin vaikeaa? Revenassa tähän on oikeastaan vain yksi vastaus ja se on, ettemme tee koko yrityksenä ainuttakaan projektia koko porukalla, vaan kaikki tapahtuu projektitiimien omina töinä. Tällöin Revena ei oikeastaan voi suoranaisesti tehdä kannattavuuslaskelmia, koska yrityksellä ei ole yhteistä projektia. Kuitenkin taas projektit hyödyntävät parhaansa mukaan laskelmien käyttöä. Esimerkiksi Sanni Turunen ja Jonna Leiniö käsittelevät esseessään “Yrityksen kannattavuus ja katetuotto” Tönön mahdollisuuksia järjestää festarit. Esseessä käsitellään festarien järjestämisen riskejä koronan ja sään sekä kannattavuuden näkökulmastaNiin kuin esseessä todetaankin, on syytä laskea katetuottolaskelmat best case scenario ja worst case scenario –tapauksia varten. Worst case scenarion laskeminen pienentää huomattavasti riskejä, kun tiedetään esimerkiksi se, kuinka monta loppua tulee myydä, jotta edes kiinteät kulut saadaan katettua. Samanlaista pohdintaa ja laskelmien hyödyntämistä tulisi jokaisen projektin hyödyntää. 

Revenassa jokainen projekti onkin tehnyt säntillisesti kassavirtaennustukset, kannattavuuslaskelmat ja tulosodotukset. Näiden kunnolla tekeminen mahdollistaa projektin arjen pyörittämisen sulavasti sekä myös Revenan näkökulmasta asioiden suunnittelun ja esimerkiksi kesän 2021 liikevaihdon ennustamisen. Tätä kutsutaan myös nimellä talousjohtaminen. Herkkä on esimerkiksi ulkoistanut talousjohtamisensa, kun taas Tönö ja Pihurit tekevät sen itse. Ulkoistamisessa on se hyvä puoli, että taloutta seuraavalla henkilöllä ei ole tunteita pelissä, jolloin johtaminen perustuu faktaan ja olemassa olevaan kokemukseen. Pihurilla tai Tönöllä taas johtajat itse johtavat yrityksen taloutta, jolloin voi tulla sokeaksi asioillejoita muut näkisivät. Voisi sanoakin, että Herkällä on tässä kohtaa pieni etulyöntiasema talousjohtamisessa. Pystymme Revenassa kuitenkin puhumaan avoimesti eri projekteista, jonka myötä jokainen projekti saa tarvittavaa tukea tekemiseensä niin talouden kuin muidenkin aiheiden parissa. Avoimen, myös lukuja avaavan puheen myötä esimerkiksi taloustiimi pysyy kartalla projekteista ja näiden rahatilanteesta ja pystyy hallinnoimaan Revenan taloutta vakaammin. Projektien tulosodotuksien pohjalta pystymme suunnittelemaan Revenan liikevaihtotavoitteita ja reagoimaan, mikäli näyttää siltä, etteivät esimerkiksi kuukausi- tai vuosikohtaiset liikevaihtotavoitteemme täyty.  

 

Pohdinta 

Katetuottolaskelmat ovat projektin pyörimisen ja talousosaamisen kartoittamisen kannalta tärkeitä työkaluja. Laskelmien pyörittely lisää varmuutta omaa projektia kohtaan, kun tietää esimerkiksi oman kriittisen pisteensä. Osuuskunta tasolla talousasioiden pyörittely eri projektien näkökulmista lisää myös jokaisen tiimin jäsenen tietämystä esimerkiksi eli toimialoista. Kahvilabisneksessä on hyvin erilainen kulurakenne, kuin pihabisneksessä ja saadakseen kokonaisvaltaisempaa otetta bisnekseen, on hyvä tutustua useisiin eri toimialoihin. Mikä rikkaus onkaan, että voi 3,5 vuoden opiskelujen ja esimerkiksi elintarviketoimintaan keskittymisen jälkeen sanoa ymmärtävänsä omakiinnostuksen kohteen lisäksi matkailupalveluista sekä tapahtumatuotannosta myös talouden näkökulmasta. Kannustamme siis pyörittelemään lukuja ja laskelmia rohkeasti, sillä talousosaaminen ei kartu ilman toimeen ryhtymistä. 

 

Lähteet 

Leiniö, J & Turunen, S. 2021. Yrityksen kannattavuus ja katetuotto. Luettu 28.4.2021. https://esseepankki.proakatemia.fi/yrityksen-kannattavuus-ja-katetuotto/ 

Materiaalit taloussoluja varten, katetuottolaskelmat, kriittinen piste, varmuusmarginaali yms. 

Tomperi, S. 2014. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. 9. painos. Helsinki: Edita. 

Yritystoiminta. Katetuottolaskenta. N.d. Luettu. 19.4.2021. http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/katetuottolaskenta 

 

Kommentit
  • Elina Merviö

    Lueppas tämä essee niin ymmärrät katetuotto ajattelun perusteet. Hyvä ja selkeä kokonaisuus.

    20.5.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close