Akatemialla usein kuulee lausahduksia liittyen, kuinka kiire on tai kuinka kalenteri pursuaa tehtäviään. Mistä tämä johtuu ja onko asia todellisuudessa näin? Mikä auttaisi hahmottamaan ajankäyttöä ja sitä mikä on oikeasti tärkeää ja priorisointilistalla ensimmäisenä. Essee käsittelee ajankäyttöä ja sitä, miten sitä tulisi hyödyntää.

KULTTUURINA KIIRE

Koen, että jo pelkästään akatemian kulttuuri ajaa ihmisiä ajattelemaan kiirettä ja sitä, kuinka asiat painaa päälle. Vaikka kalenteri ei olisi kovinkaan täynnä, se täytetään, koska näin kuuluu olla. Mikäli kalenteri on tyhjä, se on huono juttu ja asialle täytyy tehdä jotain. Itse olen sitä mieltä, että kalenterin tulisi olla suhteellisen täynnä, mutta oikeaa asiaa. Usein tuntuu siltä, että kalenteria täytetään vaan täyttämisen ilosta. Mikä ero on kalenterilla, joka on suhteellisen vajaa ja kalenterilla, joka on täpö täynnä merkintöjä, jotka pystyttäisiin tekemään kolmasosassa ajasta mikä kalenteriin on merkattu?  Itse koen että tässä tapauksessa vajaa kalenteri on parempi, sillä silloin ainakin on itselleen rehellinen. Itselleen valehteleminen kiireestä on pahin moka minkä voi tehdä, se ajaa mielen ahdinkoon ja tunne kiireestä kasvaa.

Olin Evisionin ajanhallinta pajassa ja taas havahduin samoihin asioihin, kuin ennenkin. Ajankäytöstä puhutaan paljon ja siitä mitenkä sitä tulisi hyödyntää, mutta silti tuntuu jokaisella olevan kiire ja samat toistuvat ongelmat. Pajassa tuli hyvä pointti siitä, miten ajanhallinta peilautuu itsensä johtamiseen. Miten tulisi ensin oppia hallitsemaan itseään, ennen kuin voi johtaa muita. Ajanhallinta tuntuu pieneltä ongelmalta, mutta vaikuttaa kaikkeen. Ajanhallinta ja oman kalenterin täyttö on suoranaisesti liitettävissä itsensä johtamiseen. Mikäli et pysty edes hallitsemaan omaa kalenteria ja ajankäyttöä on vaikeaa hallita ja johtaa muita.

KIIRE ON TEKOSYY

Mielestäni kiire on tekosyy. Monia hoitamattomia asioita paikkaillaan kiireellä ja sillä ettei ole ollut aikaa tehdä, miksi? Kaikkihan on itsestään kiinni. Sinulla on juuri niin kiire, kuin itse määrität. Esseepisteet ovat hyvä esimerkki omasta ajanhallinnasta. Monilla tuntuu olevan ongelmia esseiden teon kanssa. Faktahan on se, että suurimmalla osalla esseet koituvat ongelmaksi, koska niiden tekeminen jätetty viimetinkaan. On ehkä aikaisemmin todettu kalenterin olevan täynnä ja tästä syystä esseet ovat jääneet. Se vaan ihmetyttää, että jos kerta ihmisillä on koko ajan niin kiire, miten silti suurin osa pääsee esseepiste tavoitteisiin määräaikaan mennessä? Syy saattaakin olla siinä, kun on pakko tehdä. Kun motiivina on pakko; aikaakin rupeaa järjestymään, mutta miksei tätä tehdä jo hyvissä ajoin ennen määräaikaa? Tässäkin huomaamme, että kiire on vain tekosyy, miksei esseitä ole tehty aikaisemmin. Kun deadline lähestyy, syntyy pakko tehdä, tällöin aikakin järjestyy. Jokainen meistä saa varmasti halutessaan kalenterin täyteen, mutta onko hommaa oikeasti niin paljon, mitä kalenterin tuntimäärä näyttää.

KALENTERI JÄRJESTYKSEEN

Jokaisen tulisi ensimmäiseksi miettiä omaa arkeaan ja ajankäyttöään.  Minkä koet itsellesi tärkeäksi ja minkä taas et. Kirjoita paperille mistä viikkosi koostuu ja mihinkä suurin osa ajastasi kuluu, koetko sen tärkeäksi tai itseäsi kehittäväksi?

Toinen mikä auttaa ajanhallintaan on suunnitella tekemisesi kalenteriin ja pysyä suunnitelmissa, älä toimi spontaanisti, vaan pitäydy suunnitelmassasi. Tällä tavoin suunnitellut asiat tulee hoidettua, eivätkä jää roikkumaan ja kummittelemaan. Pienetkin hoitamattomat asiat aiheuttavat kiireen ja stressin tuntua, vaikka oikeasti kyseessä olisikin pienet asiat.

Uskalla kieltäytyä, jos asia ei tunnu itseäsi kehittävältä tai tärkeältä, sano ei. Vaikka saisit hetkellisen tärkeyden tunteen, loppu peleissä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Älä siis haali liikaa hommia. Sillä lopulta saattaa olla tilanne, että teet paljon tehottomammin, sillä et keskity mihinkään kunnolla.

Älä ole liian ankara itsellesi, itse tiedostan täysin, että jokainen arkipäivä akatemialla aamu kahdeksasta neljään ei ole tehokasta. En koko ajan syki menemään ja saa asioita eteenpäin, mutta sekin on ihan fine. Tärkeää on ottaa omaa-aikaa ja antaa itselleen lupa vaan olla. Koulussahan tässä ollaan, eikä jokaisen minuutin tarvitse olla tehokas. Tärkeintä vaan on tiedostaa asia, eikä valehdella itselleen omasta tehokkuudesta. Ja tärkeänä, muista levätä!

Tarkastele paikkaa missä töitä teet, akatemialla tuntuu välillä vaikealta keskittyä tekemiseen, kun kavereita tulee ja menee ohitsesi ja jäät juttelemaan ja joka kerta hommasi keskeytyy. Mieti siis itsellesi sopiva paikka, missä koet olevasi tehokas.

Ja muista ajanhallinta on taito, mitä pystyy kehittymään. Joillekin se on helpompaa ja tulee luonnostaan, kun taas toisille se voi aiheuttaa haasteita. Fakta on kuitenkin se, että jokainen meistä pystyy siinä kehittymään.

LÄHTEET:

2016. Nyyti. Ajanhallinta on taito. Luettu 18.11.2019.

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/hallittua-ajankayttoa/

2016. Nyyti. Asioiden lykkääminen. Luettu 18.11.2019.

https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/hallittua-ajankayttoa/asioiden-lykkaaminen-eli-vitkuttelu/