Mitä vaatii nouseminen Suomen yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista artistinimistä? Se vaatii rakkautta, hulluutta, draivia, kaikki likoon vaan vaik´ se suututtais kaikkia. Jare Henrik Tiihosen elämänkerta avaa monia Cheekin menestyksen taustalla vaikuttaneita asioita. Huolimatta kyseisen artistin maineesta sekä siitä, että Cheekkiä joko vihaa tai rakastaa, oli kirja lukukokemuksena erittäin mieluisa. Pelkän elämänkerran lisäksi teos herätti ajattelemaan ja osittain kyseenalaistamaan suomalaista kulttuuria sekä perinteisiä suomalaisia asennevammoja.

Perinteinen suomalainen perisynti on kateus ja katkeruus. Tämä teema yhdistettynä seuraussuhteeseen – vihaamiseen – on läsnä vahvasti pureuduttaessa suomiräppiskeneen ja rapakon takaa tuleviin vaikutteisiin. Amerikassa rap-musiikin syntysijoilla varallisuuden näyttäminen rohkeasti on normaali osa kulttuuria, ja toimitapa on omaksuttu vahvasti sikäläisissä räppipiireissä alusta alkaen. Suomessa vastaavasti naapurikateus on yhtä vahvassa kulttuurillisessa asemassa. Suomiräppi onkin täten varsin mielenkiintoinen musiikkilaji, joka joutuu tasapainottelemaan alkuperäisten vaikutteidensa sekä ympäröivän yhteiskunnan hyväksynnän välillä. Toki peliin mahtuu monenlaisia pelaajia, osa vaatimattomampia, ja osa taasen ”amerikkalaisempia.”

Jare omaa hieman amerikkalaisemman ajattelumaailman kuin moni muu suomalainen. Hienot autot, korut ja kalliit kuohuvat ovat aiheuttaneet paljon kateutta ja mielipahaa kateellisten vihaajien keskuudessa vuosien varrella. Itse pidän surullisen kyynisenä tätä suomalaista asennevammaa menestymistä ja menestyjiä kohtaan. Vanha sananlasku siitä, kuinka suomalainen on ainut ihminen joka maksaisi 100€ siitä, että naapuri ei saisi viittä kymppiä, pitää valitettavan hyvin paikkansa. Pakko kuitenkin arvostaa ihmisiä, ketkä eivät välitä yleisistä asennevammoista ja antavat vihaajien vihata, eläen omaa elämäänsä täysin omien mieltymysten mukaan.

Suomalaiset kasvavat pienestä pitäen ympäristössä, joka kannustaa tavoittelemaan keskinkertaisuutta eikä missään nimessä mitään parempaa, ettei kukaan vaan vahingossakaan luulisi heidän menestyvän. Tämä ajatteluvamma on myrkyllinen niin yksilötasolla kuin laajemmassakin mittakaavassa. Jos yksilöt eivät uskalla rohkeasti tavoitella suuruuksia, ei voida olettaa, että seuraava Steve Jobs tai Elon Musk tulisi Saarijärveltä. Täten ei voida myöskään olettaa, että seuraava Apple tai Tesla nostaisi koskaan Suomen kansantaloutta. Vika ei ole systeemissä, ei siinä, että yrittäminen on vaikeaa, tai siinä että verotetaan liikaa (vaikka verotetaankin) vaan vika löytyy lähes joka ikisestä suomalaiskodin peilistä, yleisestä kansanasenteesta.

Yksi tekijä mikä omasta mielestäni on ollut avain asemassa Cheekin menestystarinassa, on tyyli. Tietynlainen ajan hermolla oleminen kunnioittaen kuitenkin räppiskeneä tyylin suhteen, sekä ylipäätään Jaren viileän tyylikäs ulosanti haastatteluissa ynnä muissa vastaavissa tilanteissa. Merkittävä osa Jaren tyylin ylläpitämistä sekä artistillisen perinnön arvokkuuden vaalimista oli se, että Jare ymmärsi lopettaa ajoissa, lopettaa huipulle.

Kun valot sammuivat elokuussa 2018 Lahden mäkimontussa, oli Jare musiikillisen uransa huipulla. Arvostus musiikkia sekä artistia kohtaan säilyy parhaiten kansan mielissä, kun lopetus on ollut arvokas, eikä niinkään häntä koipien välissä keikkalavoilta poistuminen yleisön kaikottua. Vaatii ballsseja lopettaa huipulle, kun vielä olisi kuumaa rautaa taottavana.