KAIKKI RAHASTA – KUINKA ALOITTAA SÄÄSTÄMINEN?

Puhutaanpa hetki rahasta. Mitä tunteita sana säästäminen sinussa herättää? Kuinka paljon sinun tulee säästettyä rahaa ja mietittyä säästämistä? Mitä konkreettisia tekoja teet, jotta saisit osan tuloistasi säästöön?

Olen innostunut lukemaan sijoittamiseen ja säästämiseen liittyviä kirjoja, joista yksi on Julia Thurénin kirjoittama kirja nimeltään; Kuinka säästää kymppitonni vuodessa. Kirjassa kerrotaan, kuinka Thurén ja hänen miehensä aikoivat säästää rahaa, jotta he saivat ostettua suuremman asunnon. Kirjassa kerrotaan myös hyödyllisiä ja toimivia vinkkejä siihen, miten pienillä teoilla voi säästää suuriakin summia vuositasolla. Julia Thurén (2018) onnistui säästämään vuoden aikana 10 000 euroa yksinkertaisesti käyttämällä pyörää, syömällä eväitä ja jättämällä ostamatta kaiken turhan. Nämä ovat samoja asioita, jotka olen itse kokenut toimivaksi ratkaisuksi rahan säästämiseksi.

Kirjailija Thurénin (2018, 10) mukaan hänen kirjansa voisi tiivistää kolmeen sanaan, jotka ovat budjetoi, automatisoi ja nauti. Mielestäni nämä sanat tarkoittavat, että hyvällä organisointikyvyllä voit vaurastua taloudellisesti ja vaikka minimoisit kaiken materiaalin, voit silti nauttia elämästä. Thurén kirjoittaa myös talouteen liittyvää blogia ja tuo siellä ilmi, kuinka sijoittamisesta, säästämisestä ja rahasta voi tulla asiasta kiinnostuneille myös hauska harrastus (Thurén. Miksi olen alkanut puhua rahasta. 2017). Thurén muistuttaa kuitenkin, että ”liika pihistely ja rahan ajatteleminen voi muuttua patologiseksi ja häiritä myös lähipiiriä” (Thurén 2018, 83).

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten perheiden ja kotitalouksien suurin yksittäinen menoerä on asuminen. Jos asumiskustannukset ylittävät yli kolmanneksen nettotuloista, eikä loppuraha tunnu riittävän muihin kuluihin, kannattaa harkita, että voisiko asumiskustannuksia saada laskemaan esimerkiksi vaihtamalla halvempaan vuokra – tai omistusasuntoon. (Thurén 2018, 61). Mikäli kuitenkin ihana asunto painaa vaakakupissa enemmän kuin säästetyt eurot, ei ole syytä tehdä muutoksia asumisen suhteen.

Tässä kohtaan onkin hyvä miettiä, että kuinka mukavuudenhaluinen olen? Tarvitseeko kaikesta pihistää? En usko, että itsestäni tulee ikinä niin tarkka rahan suhteen, että se menisi mukavuuden ja nautintojen edelle. Aion edelleen nähdä maailmaa, ostaa itselleni jotain, mitä en oikeasti tarvitse sekä tehdä ei-niin-fiksuja päätöksiä säästämisen kannalta. Rahan siirtäminen säästöön tuo minulle mielihyvää, mutta aivan samalla tavalla nautin siitä, että saan itse tienatuilla rahoilla ostaa jotain mistä pidän.

Mitä raha sitten merkitsee minulle? Raha on työn tekemisen vastine. Rahalla saa ostettua materiaa sekä kokemuksia. Rahaa voi hankkia lisää – aikaa ei. Raha ei tee minua yksinään onnelliseksi. Thurénille raha tarkoittaa vapautta, iloa, turvallisuuden tunnetta ja pitkäjänteisyyttä. Talouteen ja rahaan liittyviä tavoitteita voisi olla esimerkiksi pyrkimys siihen, että on joka kuukausi varakkaampi kuin edellisessä kuussa. Näin omaisuus kasvaa koko ajan. (Thurén 2018, 20-21.)

Minä aloin säästämään aktiivisesti noin 5 vuotta sitten. Säästäminen kuulosti minulle alkuun hirveän tylsältä ja ennen kaikkea turhalta asialta. En edelleenkään täysin tiedä, että mitä varten säästän. Esimerkkinä, en osaa säästää vain eläkepäiviä varten, koska nämä edessä häämöttävät ”vapaudu työelämästä” -päivät tuntuvat olevan kovin kaukana tulevaisuudessa. Jäin 5 vuotta sitten kuitenkin jollain tavalla koukkuun säästämiseen ja sain hyvän olon tunnetta siitä, ettei tili näytä pyöreää nollaa ennen seuraavaa palkkapäivää.

Minä olen saanut säästettyä kiinnittämällä huomiota seuraaviin asioihin:

• sijoittaminen
  • parhaassa tapauksessa raha tekee itse lisää rahaa. Sijoittamiseen laitettava rahamäärä tulee kuitenkin olla sellainen, että sinulla on varaa menettää kyseinen rahasumma – vaikka se pahalta tuntuukin.
• säästötili
  • raha, joka on käytettävissä ”pahan päivän varalle”.
• Miettimällä onko ostamani asia tuntipalkkani arvoinen ja miettimällä mikä tulee tuotteen hinnaksi käyttökertaa kohti
  • jos mietin, että joudun tekemään esimerkiksi sadan euron laukun eteen monta tuntia töitä, en osta sitä
  • jos ostan itselleni hienot juhlakengät, joita käytän vain 1-2 kertaa vuodessa, onko järkevää ostaa monen sadan euron arvoiset kengät, jolloin kenkien hinta käyttökertoihin nähden on liian suuri
• arjen pienet teot
• ruokakaupassa käyminen VAIN kerran viikossa
• hintojen vertailu
• kilpailuttaminen isommissa hankinoissa
• ”oikea tarve” vastaan ”tämä olisi ihan kiva”
• kierrättäminen, kirpputorit ja käytetyn tavaran ostaminen
• käyttämällä julkisia auton sijaan
• syömällä akatemialla eväitä tai käymällä Frenckelillä klo 14 jälkeen

Tämän tekstin myötä kannustankin kaikkia pohtimaan omaa suhdetta rahaan ja säästämiseen.

LÄHTEET:

Thurén, J. 2018. Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa. Helsinki: Gummerrus kustannus Oy

Thurén, J. 2017. Miksi olen alkanut puhua rahasta. Luettu 27.9.2019. https://www.lily.fi/blogit/juliaihminen/miksi-olen-alkanut-puhua-rahasta/