Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Kaikella on vaikutusta dialogin laatuun



Kirjoittanut: Eetu Patronen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Uusi neuvotteluvalta
Sami Miettinen
Juhana Torkki
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Kaikella on vaikutusta dialogin laatuun

 

Johdanto

Meillä jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä. Yö unet ovat saattaneet jäädä vähiin, projektin ongelmat ahdistavat tai edellispäivän suuret kaupat tuovat roppakaupalla hyvää energiaa. Olipa oman suorituskykysi taustalla syy mikä tahansa, on huomattava, että olipa oma mielentila millainen tahansa, se vaikuttaa aina dialogin laatuun. Luin Sami Miettisen ja Juhana Torkin kirjoittaman kirjan Uusi neuvotteluvalta ja huomasin peilaavani kirjan esimerkkejä paljon omaan käytökseeni ja Revenan käytökseen pajatilanteissa. Kirjassa kerrotaan, millainen on hyvä neuvottelija ja koenkin kirjasta olleen varmasti hyötyä myös neuvotteluihin. Tartuin kuitenkin kirjan ajatukseen; jokainen keskustelu on jonkin tasoinen neuvottelu. Tajusin tämän pitävän paikkaansa, enkä asiaa koskaan ollut ajatellut niin syvällisesti. Aiheesta saisi kirjoitettua hyvin monesta eri näkökulmasta, mutta päätin kirjoittaa siitä, miten käytös vaikuttaa dialogiin. Esseessäni puhun dialogista yleisesti, mutta yhtä hyvin dialogi sanan sijassa voisi olla paja. Samat asiat pätevät sekä pajatilanteisiin, kuin muutenkin dialogiin.

 

Valmistautuminen

On selvää, että asiaan tarttuminen on silloin helpompaa, kun asiaan on ennakkoon perehtynyt. Ei pajojenkaan ennakkotehtäviä huvikseen jaeta. Kun puhutaan juuri pajaan valmistautumisesta, ajattelin aikaisemmin asiaan hieman välinpitämättömällä asenteella. Jos aihe oli tuttu, ajattelin ettei ennakkotehtävän tekeminen toisi lisäarvoa. Todellisuudessa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kirjassa kerrottiin siitä, kuinka ihminen, joka ei ole valmistautunut ei pääse ajattelussa yhtä syvälle kuin henkilö, joka on tehnyt kotiläksynsä huolellisesti. Henkilö, joka ei ole valmistautunut tulevaan kunnolla, joutuu kulkemaan intuitiolla. Intuitiossa on se huono puoli, että se ei kovinkaan usein ole oikeassa. Joten tässä ensimmäinen opetus minulle; valmistaudu aina dialogiin, vaikka aihe olisikin jo tuttu. Silloin saa annettua itsestään huomattavasti enemmän.

 

Huono ja hyvä päivä vaikuttaa aktiivisuuteen

Pajan vetäjä ei tee pajasta laadukasta, vaan dialogin osallistujat. Tämän kaikki jo tiedämmekin, mutta oletko koskaan miettinyt miten oma osallistumisesi vaikuttaa dialogiin? Johdannossa puhuin hyvistä ja huonoista päivistä. En tarkoita sitä, että käytökseni dialogissa on aina suoraan verrannollinen henkiseen mielentilaani, mutta suuri vaikutus sillä kuitenkin on. Mikäli olen tyynen rauhallinen, eikä minua pahemmin stressaa mikään ja oloni on kaikin puolin positiivinen, on keskittyminen parempaa ja osallistun mielelläni dialogiin. Toiseen ääripäähän mentäessä, dialogi ei pahimmillaan kiinnosta pätkän vertaa ja fyysinen läsnäolo on ainoa asia, jonka tuon dialogiin. Tässä tulikin oivallukseni siitä, kuinka hyvänä päivänä rikastutan dialogia ja annan sille paljon enemmän itsestäni. Tuon omia näkemyksiäni ja kuuntelen mielelläni muita. Olen vastaanottavainen ja opin aina uutta. Kun taas huonona päivänä en ainakaan rikastuta dialogia, vaan päinvastoin. Saatan jopa tartuttaa huonon fiilikseni muihin dialogiin osallistuviin. Tällaisina päivinä on parempi olla vain hiljaa, jotta minimoisi vahingon dialogissa. Hiljeneminen on kuitenkin todellisuudessa myös vahingollista dialogille. Paremmalla mielentilalla olisin saattanut antaa keskusteluun pointin, joka olisi ollut ratkaiseva dialogin kehitykselle. Nyt tämä pointti jäi kuitenkin mököttävän hahmon sisään, joka istuu hiljaa ja on paikalla vain pakon edessä.

Joten hiljeneminen ei ole paras vaihtoehto. Vaikka kuinka aamu olisi alkanut huonosti, tai muuten nyt dialogi ei oikein sytytä. Yritä löytää siitä jotain hyvää. Yritä saada itsesi innostumaan aiheesta, sillä vain itse voi vaikuttaa lopulta omaan käytökseen sekä positiivisesti, että negatiivisesti.

 

Asenne ratkaisee

Valmistautumisen ja oman fiiliksen lisäksi ratkaiseva tekijä millainen oma asenne on kyseistä asiaa kohtaan. Olipa kyse sitten mistä tahansa, ei kukaan muu voi päättää puolestasi asennettasi edessä olevaan asiaan. Ympärillä olevalla energialla on toki mahdollisuus muuttaa asennettasi, mutta sinä itse päätät omalla mielenlujuudellasi, lähdetkö siihen mukaan vai et. Ennen kaikkea jokaisen täytyy ymmärtää se, että tekosyitä ei ole, kun puhutaan asenteesta. Huonon asenteen edessä on turha syyttää muita. Ainoa syyllinen tilanteeseen löytyy katsottaessa peiliin.

Kun asenne on viritetty oikein, on mahdollista jälleen oppia uutta. Luonnollisesti ihminen on vastaanottavaisempi ja valmiimpi keskustelemaan myös haastavista aiheista. Hyvällä asenteella myös virheet eivät tunnu yhtä suuresti. Jokainen tekee virheitä ja useimmiten virheet voi korjata, joten miksi niistä kannattaisi tehdä niin isoa asiaa ja antaa vaikuttaa asenteeseen. Pahinta mitä itselleen voi tehdä, on ruveta pelkäämään virheitä. Todennäköisesti silloin jäät junnaamaan paikalleen. Asennetta ruuvatessa on hyvä ottaa huomioon muitakin asioita. Yksi laadukkaan dialogin tuhoaja on ehdottomuus. Tämä ei täysin ole asenteesta kiinni, mutta asenteella pystyy tähän kuitenkin vaikuttamaan. Ehdottomuutta huomattavasti opettavaisempaa on yrittää ymmärtää myös päinvastaista näkökulmaa. Ihminen, joka ei halua ymmärtää muiden näkökulmia elää pienessä kuplassaan, eikä todennäköisesti tuo dialogiin juuri mitään lisäarvoa, eikä anna itselleen mahdollisuutta oppia uutta.

 

Jokaisella on omat intressit

”Jokaisen saalis on eri kokoinen ja näköinen, mutta kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä” – Juhana Torkki. Keskusteluun osallistuu aina yhtä monta persoonaa kuin ihmistäkin. Onkin selvää, vaikka sitä on välillä vaikea tajuta, että ihmisillä on myös erilaiset intressit mitä he ovat tulleet dialogista hakemaan. Tästä syystä on hyvä huomata mistä halut koostuvat. Jokaisella osallistujalla on omat tarpeensa. Toisilla ne saattavat olla samoja, mutta toisilla tarpeet voi olla täysin erilaiset. Tarpeet määrittävät usein intressejä, joten siksi tämän tajuaminen on hyvin tärkeää. Onko omat intressit aina sitten oikeita? Uskon, että ei todellakaan ole. Mielestäni on hyvin tärkeää tiedostaa omat tarpeet ja halunsa, mutta yhtä aikaa on tärkeää pitää mieli avoimena ja nostaa katse pois omasta navasta. Kun oman navan tuijottelun sijaan osaa katsoa dialogia ja sen ratkaisuja lintu perspektiivistä, voit huomata dialogin päättymisen jälkeen, että omat intressit ovatkin muuttuneet. Ja se jos jokin on mahdollistanut uuden oppimisen tai jo opitun syventymisen.

 

Kuinka valtaa käytetään dialogissa oikein

Kirjassa Uusi neuvottelu valta käsitellään valtaa dialogissa. En aluksi ymmärtänyt miten valta liittyy aiheeseen, mutta nopeasti ymmärsin mitä vallalla tässä asianyhteydessä tarkoitetaan. Dialogissa valtaa on se, kuinka saa omaa ääntään kuuluviin. Nopeimmat, älykkäimmät ja äänekkäimmät kahmivat sitä eniten itselleen. On täysin toinen asia, onko koko ajan äänessä oleminen järkevää, mutta ilman ääntä ei anna dialogille mitään. Tärkeää onkin löytää tähän balanssi. Kannattaa olla varovainen oman äänen käyttönsä kanssa, sillä voit myös menettää omaa valtaasi olemalla koko ajan äänessä. On huomattavan paljon viisaampaa kuunnella ensin muita ja sanoa sitten, kun sinulla on todella jotain sanottavaa asiaan. Älä pelkää sanoa asioita ääneen, vaikka olisitkin täysin erimieltä mitä muut ovat. Erimieltä oleminen ei vie sinulta valtaa pois, mikäli pystyt perustelemaan mielipidettäsi. Pelkästään erimieltä oleminen onkin asia erikseen.

Jos tyydyt dialogissa olemaan vain hiljaa, on selvää, ettei lopputuloksessa näy omaa kädenjälkeäsi. Annat näin muille äänioikeuden ja päätösvallan. Älä anna muiden tehdä päätöksiäsi puolestasi. Tämä aiheuttaa usein tilanteita, joissa asioihin joudutaan palaamaan myöhemmin, vaikka asioista on päätetty jo viikkoja sitten. Tällainen tilanne syö jälleen valtaasi. Ihminen on yleisesti kärsimätön olento, joten jo päätetyistä asioista purnaamista ei useinkaan katsota hyvällä. On kuitenkin huomattava, että päätöksen tekemiseen pitäisi antaa kaikille osapuolille tarpeeksi aikaa. Kaikki eivät osaa tehdä päätöksiä yhtä nopeasti, joten tällaisissa tilanteissa usein aikaa kaipaavilla jää asiasta hiekkaa hampaankoloon.

Kun keskusteluun osallistuu samat henkilöt toistuvasti, on dialogi myös status taistelua. Jokainen dialogiin osallistuva kasvattaa tai madaltaa omaa statustaan. Kaikki tekemisesi dialogin aikana vaikuttavat tähän statukseen. Jokainen varmasti osaa nimetä henkilön, jonka sana on selvästi toista henkilöä painavampi. Tämä johtuu siitä, että henkilö on tavalla tai toisella kasvattanut oman statuksen suuremmaksi kuin toinen. Kun henkilön sanalla on painoarvoa, on hänellä aidosti mahdollisuus vaikuttaa suorasti tai epäsuorasti lopputulokseen. Usein vaikuttavien henkilöiden sanomaa kompataan, varsinkin jos itsellä ei asiaan ole kerennyt kasvamaan mielipidettä. Todella vaikuttavat henkilöt ovatkin jatkuvasti heikoilla jäillä, sillä juuri tästä syystä on erittäin tärkeää käyttää valtaa oikein. Väärin käytetty valta paljastuessaan syö uskottavuuden ja sen takaisin saaminen on kivinen tie. Jokaisen kuitenkin kannattaisi tavoitella ainakin jonkin verran vaikuttajan asemaa, sillä vaikka matalan statuksen henkilöt usein miellyttävätkin kaikkia, ei he kuitenkaan pääse käyttämään omaa ääntään tehokkaasti. On myös vaarallista määrittää itse oma statuksensa. Itselleen asettama valta on fiktiota, joka aiheuttaa lähes poikkeuksetta vallan väärinkäytön ja sitä myöten statuksen laskun entisestään. Tällaisessa tilanteessa on myös hyvin vaikeaa omaksua uusia vaikutteita, joka vie jälleen dialogin laatua alaspäin.

 

Yhteenveto

Aiheesta olisi saanut kirjoitettua, vaikka kuinka pitkän esseen, mutta päätin pitää esseen mahdollisimman ytimekkäänä. Pyrin kaivamaan esseeseen mielestäni suurimmat tekijät, jotka vaikuttavat dialogin laatuun. Jos kirjoitetun lisäksi kirjasta pitäisi vielä nostaa dialogin laatuun liittyviä aiheita, sanoisin analyyttisyyden, tunteiden hallinnan ja periaatteellisuuden. Ehkä pureudun näihin asioihin vielä toisella essellä myöhemmin.

Kirjan luettuani aloin todella pohtimaan omaa käytöstäni, halujani ja tarpeitani. En tosiaan ollut ajatellut aikaisemmin kuinka yksinkertaisia ihmiset todellisuudessa ovat. Jokaista ihmistä ohjaa tarpeet, halusimme sitä tai emme. Tämä on mielestäni myös hieman surullista, sillä usein tarpeet ovat hyvin pinnallisia ja turhiakin. Lohtua tähän kuitenkin tuo se, että todellisuudessa uskon, että periaatteet ovat niitä tarpeita, jotka ohjaavat pinnallisia tarpeita enemmän. Ihminen, joka ei kuitenkaan tiedosta omia periaatteitaan, on tuuliajolla. Olisikin todella mielenkiintoista käyttää jokin paja keskusteluun periaatteista.

Kun aloitin esseen kirjoittamisen, kirjoitin otsikoksi ”Kuinka käytös vaikuttaa dialogiin”. Esseen kirjoittamisen jälkeen otsikko oli muutettava. Tajusin, ettei vain käytös vaikuta, vaan kaikki tekeminen vaikuttaa dialogiin. Näen nyt selkeämmin syyn siihen, miksi minusta välillä tuntuu, ettei pajat ole antanut minulle niin paljon kuin toivon. Syy siihen löytyy itsestäni. Varsinkin viime aikoina, en ole antanut pajoille niiden ansaitsemaa mahdollisuutta. Näillä opeilla on taas parempi jatkaa eteenpäin!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close