Tampere
22 May, Sunday
12° C

Proakatemian esseepankki

Kaaoksesta oppia



Kirjoittanut: Jonna Leiniö - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tämän soluesseen on kirjoittanut Sanni Turunen ja Jonna Leiniö 

 

JOHDANTO 

Vastuullisuudesta sekä kestävästä liiketoiminnasta puhutaan jatkuvasti ja se onkin meitä esseen kirjoittajia alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Teamssiin pamahti kuukausi sitten ilmoitus mahdollisuudesta osallistua Ideat kiertoon –pajoihin, jotka järjestettäisiin Proakatemian ulkopuolella Platform 6. Tampereen kaupungin Kiertohankkeen puolesta. Pajojen tarkoituksena olisi kerätä paikalle erinäisiä vastuullisuudesta ja kiertotaloudesta kiinnostuneita henkilöitä, joilla olisi jokin kehitettävä idea tai vaikkapa asiantuntemusta asian tiimoilta. Ideapajan tarkoituksena oli kehittää aiheen tiimoilta syntyviä ideoita eteenpäin samasta aiheesta innostuneiden ihmisten kanssa. Matka pajassa ja sen ulkopuolella olikin vaiherikas, yllättävä sekä opettavainen.  

 

Debattipaja 

Ideat kiertoon –pajoista oli tarkoitus pitää kahden pajan setti. Alkuun Jonna ilmoittautui pajaan, sillä aihe liippaa aluillaan olevaa projektia hyvin läheltä. Kierrätys ja vanhoissa tavaroissa potentiaalin näkeminen uusien sijaan tuntui istuvan pajan kuvaukseen melko hyvin. Ehkä paikalla olisi muitakin saman henkisiä tyyppejä. Sanni ilmoittautui päivää ennen pajaan mukaan tietämättään mihin sitä tuli osallistuttua. Meillä ei ollut juurikaan odotuksia pajasta tai sen sisällöstä, muuta kuin ehkäpä se, millaisia pajatilanteet yleensä ovat. Tilanne pajaan saapuessamme olikin melko jäinen, kirjavaa porukkaa istui hiljaa paikoillaan odottamassa tulevaa. Alkuun vastasimme paperille itsestämme muutamiin kysymyksiin, jotka hetkeä myöhemmin esiteltäisiin muille, jotta saisimme käsityksen ihmisistä ympärillämme. Paikalla oli jos jonkin alan asiantuntijaa, eläkeläisiä, työttömiä ja työssäkäyviä sekä muutama opiskelija Proakatemialta. Vastuullisuus kiinnosti meistä jokaista. Odotettavissa oli siis mielenkiintoinen paja sekä paljon erilaisia näkökulmia.  

Mielenkiintoinen oli varsin kuvaava sana tuosta ensimmäisestä pajakerrasta. Odotukset ja olettamukset tietynlaisesta pajasta, joihin olemme Proakatemialla tottuneet, romuttuivat nopeasti. Dialogi ei ollutkaan tuttua muille osallistujille, eikä sitä harmikseen käyty läpi pajan alussa. Sitran artikkelissa Dialogi, debatti vai keskustelu (2018) kuvataan hyvin sitä, kuinka dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä eikä ole tarkoitus olla oikeassa tai väärässä, kun taas debatissa jonkun osapuolen on tarkoitus voittaa ja saada oma ajatuksensa muille läpi sellaisenaan. Ideat kiertoon –pajan osallistujien kesken oli selkeästi havaittavissa debattimaista väittelyä ja omasta ajatuksesta kiinni pitämistä. Muiden kuuntelusta ei ollut tietoakaan, eikä äänessä ollutkaan kuin 6/17. Heidänkin välillään oli kova kilpailu siitä, kuka saa puheenvuoron ja kenen ääni kantaa pisimmälle. Hämmennyksen sekavin tuntein seurasimme pajan tapahtumia ja yli hilseen meneviä keskusteluja. Itse sisältö jäi meillä molemmilla tuntemattomaksi, sillä tarkkailimme ihmisten käytöstä ja toimimista tilanteessa, jossa jokaista tulisi kuulla ja omia taustaoletuksiaan sekä näkökulmiaan pitäisi pystyä tarkkailemaan ja avartamaan. Pääsimme myös jälkeenpäin tarkkailemaan omia olettamuksiamme siitä, millainen tilaisuus paja yleisesti on ja millaista elämä Proakatemian kuplan ulkopuolella on. Lähtötilanteet ovat toki jo erilaiset muihin verraten, sillä mehän harjoittelemme Proakatemialla dialogia kahdeksan tuntia viikossa.  

Pajan lopuksi saatiin räävittyä kasaan neljä aihetta, joita voitaisiin mahdollisesti lähteä seuraavalla kerralla viemään eteenpäin. Aiheet tuntuivat melko suurilta ja siltä, että kuinka oma osaaminen riittäisikään ratkomaan yhteiskunnallisesti suuria ongelmia. Kasaan saadut aiheet olivat paikallisen energiatuotannon ratkaisut, sosiaalinen vastuullisuus työelämässä, alustatalous sekä pakkausmuoville uusi elämä. Suunvuoroa saamattamme koko pajan aikana ajattelimme, että kannattaakohan sitä seuraavalle kerralle osallistua ollenkaan. Mielenkiintoa kuitenkin herätti se, miten tarina tästä voisi jatkua näillä spekseillä eteenpäin. Päätimme osallistua seuraavaankin pajaan.  

 

Sosiaalinen vastuullisuus työelämässä 

Pari viikkoa myöhemmin oli seuraavan pajan aika. Jännitimme, mitä tällä kertaa oli luvassa ja olisiko paja samanlainen kuin viimeksi. Osallistujia olikin vain vajaa kymmenen paikalla, mikä herätti kysymyksiä siitä, olivatko osallistujat olleet edelliseen kertaan niin tyytymättömiä, etteivät halunneet kuluttaa aikaansa enempää. Kuitenkin mielenkiintoista oli se, että lähes jokainen edellisen kerran äänekkäimmistä, olivat jättäytyneet pois.  

Meidät jaettiin kahteen erilliseen ryhmään jatkojalostamaan edellisellä kerralla nousseita aiheita. Meidän ryhmämme aihe oli sosiaalinen vastuullisuus työelämässä sekä siinä sivuten alustatalous. Saimme aikaan mielenkiintoisen keskustelun eri sukupolvien välillä nykyajan muuttuvasta työelämästä sekä siitä, mitä kaikkea sosiaalinen vastuullisuus pitää sisällään. Tulimme yhteistuumin siihen tulokseen nopeasti, että sosiaalinen vastuullisuus on paljon enemmän, kuin lakien noudattamista. Keskustelimme siitä, kuinka voisimme hyödyntää ihmisten osaamista useammilla eri osa-alueilla, emmekä pelkästään siinä yksittäisessä ammatissa, johon henkilö on itsensä lukenut. Myös sukupolvien yhteistyöstä saimme aikaan hienon keskustelun, sillä meitä oli keskustelussa useampi sukupolvi mukana.  

Heini Iinatti sekä Marika Sohlo summaavat kirjoituksessaan Sosiaalinen vastuu – haaste vai mahdollisuus? (2020) siitä, kuinka vastuullisuus jakautuu moneen eri osa-alueeseen. Yritysten sosiaalinen vastuullisuus on noussut yhä enemmän puheeksi viime vuosina. Vastuullisuudesta tulee monesti ensimmäisenä mieleen ympäristöön liittyvät aihealueet, mutta se on myös paljon muuta. Vastuullinen liiketoiminta jaotellaan kolmeen eri kategoriaan taloudelliseen-, ympäristö-, ja sosiaaliseen vastuullisuuteen.  Sosiaalinen vastuullisuus on ehkä vaikein määritellä, sillä se on niin laaja käsite. Eri sosioekonomisten ryhmien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työntekijöiden välillä on ollut viime aikoina tapetilla. Yrityksen sosiaalinen vastuu tarkoittaa työelämään, ihmisoikeuksiin, henkilöstöön, työterveyteen, tasa-arvoon ja yhteiskuntaan liittyviä asioita. Tähän luetaan myös yrityksen toiminnan vaikutukset sidosryhmiin laajemmin kuten asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin ja tämän kautta koko yhteiskuntaan. Sidosryhmillä voi myös tarkoittaa yrityksen alihankkijoita, tavarantoimittajia ja paikallisia asukkaita. (Iinatti, Sohlo 2018)  

Toisessa pajassa käymämme keskustelun aiheet nivoutuivat yhteen Sannin kertoman tarinan kautta. Sanni on aiemmin työelämässään saanut hienon kokemuksen työskennellessään kuntosalilla ja saaden sinne asiakkaakseen vanhemman rouvan, jonka kunto koheni huimasti yhteistyön aikana. Tarinasta inspiroituneena aloimme kehittämään ideaa käytäntöön vietäväksi ja sellaiseksi, jolle olisi mahdollisuutta saada rahoitusta tulevaisuudessa Tampereen kaupungilta. Liikeideassa sosiaalinen vastuullisuus olisi ykkösjuttu hyvinvoinnin ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyn kautta. Sosiaalinen vastuullisuus sitoutuu myös tiukasti yhteen talouden kanssa, sillä se on nykyään suuri kilpailuvaltti yritysten kesken, kirjoitetaan Elo:n  7.6.2021 julkaistussa artikkelissa Kolme syytä, miksi jokaisen yrityksen pitäisi kiinnostua sosiaalisesta vastuusta.  

Sosiaalinen vastuullisuus on vapaaehtoista, mutta toki toivottua kaikilta yrityksiltä. Se kertoo yrityksen arvoista, aineettomien arvojen ymmärtämisestä, empaattisuudesta sekä tahdosta viedä asioita kestävämpään suuntaan.  

Elo:n artikkelissa (2021) kerrotaan, kuinka sosiaalinen vastuullisuus luo houkuttelevuutta ja hyvää mainetta sijoittajien ja rahoittajien silmissä. Kaikki vastuullisuuteen liittyvä on trendikästä ja se kiinnostaa myös erityisesti rahoitussektoria. Sijoittajat ovat kiinnostuneet yhä enemmän vastuullisesta liiketoiminnasta ja se näkyy globaalisti finanssialalla. ESG eli (environment/ympäristö vastuullisuuden, social/ sosiaalisen vastuun ja governance/hallintotapa-asioiden) huomioon ottaminen sijoittamisessa niin, että tuottoprofiili paranee, on nähtävissä yhä enemmän sijoitusstrategiassa (Finsif, 2021). Yrityksen taloudellinen vastuu tuo myös vaurautta yhteiskunnalle verorahojen muodossa, ja siksi kaikki korruptioon, verojenkiertoon ja lahjontaan liittyvä toiminta nähdään vastuuttomana.  

Sosiaalinen vastuullisuus kiehtoo myös työntekijöitä hakemaan töihin yritykseen, missä tiedät yrityksen panostavan tärkeisiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Jos toiminta yrityksellä on läpinäkyvää esimerkiksi säännöllisen raportoinnin kautta, se houkuttelee työntekijöitä yhä enemmän.  Työntekijät ovat tyytyväisiä, kun työympäristö on terve ja turvallinen, työterveydestä huolehditaan ja heitä kunnioitetaan. Myös asiakkaat arvostavat yritystä, joka on sosiaalisesti vastuullinen. Vastuullisen yrityksen palveluista ja tuotteista ollaan valmiita maksamaan, sillä tiedetään että yrityksen toiminnassa ei ole käytetty lapsityövoimaa tai pakkotyötä. (Elo, 2021) 

 

Alustatalous osana vastuullisuutta 

Yritimme pohdiskella pajassa esiin tullutta ideaa alustatalouden pohjalta. Sitä, kuinka voisimme hyödyntää jo olemassa olevaa ja kuinka tuoda eri tarvittavat elementit yhteen. Alustatalous on teknologian ja internetin nopeasta kehityksestä kummunnut liiketoiminnanmalli, joka yhdistää modernin talouden, teknologian ja modernit liiketoimintamallit. Esimerkkejä alustatalousyrityksistä, jotka ovat nousseet maailmanlaajuiseksi tarjoamalla resursseja, joita loppukäyttäjät hyödyntävät ovat esimerkiksi Uber ja Airbnb sekä suomalainen juuri myyty startup yritys Wolt. Alustatalouden myötä on opittu hyödyntämään jo olemassa olevia palveluja tai tuotteita ja keksimään tuottavia ratkaisuja niiden ympärille. Yritys tai yhdistys voi tarjota alustan, jonka päällä voidaan harjoittaa lisäarvoa tuottavaa liiketoimintaa ja tähän alustatalous perustuu. (Alustatalous 2021) 

 

POHDINTA 

Ideat kiertoon –paja olikin mahtava oppimiskokemus siitä, että dialogi Proakatemian ulkopuolella ei olekaan välttämättä yhtä harjaantunutta sekä siitä, mitä kaikkea vastuullisuus pitää sisällään. Ensimmäisen pajakerran jälkeen emme olisi uskoneet lähtevämme oikeasti kehittämään jotain uutta tuntemattomien ihmisten kanssa. Saimme paljon näkökulmia sosiaalisesta vastuullisuudesta sekä sen nivoutumisesta talouteen. Alustatalouden ja olemassa olevien asioiden yhteen tuominen tarvitsee innovatiivisuutta sekä halua muuttaa maailmaa parempaan suuntaan pala kerrallaan. Jatkoa pajoille on tulossa, sillä innokkaiden kanssa on sovittu jo seuraava tapaamiskerta idean eteenpäin viemiselle.  

 

 

LÄHTEET 

Ideat kiertoon-pajat 16.12., 30.12., 8.12.2021.  

Holm, R., Poutanen, P., Ståhle, P. 2018. Mitä tekee dialogin: Dialogin vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/ 

Elo. 2021. Kolme syytä, miksi jokaisen yrityksen pitäisi kiinnostua sosiaalisesta vastuullisuudesta. Viitattu 10.12.21. https://www.elo.fi/fi-fi/elomedia/2021/kolme-syyta-miksi-jokaisen-yrityksen-pitaisi-kiinnostua-sosiaalisesta-vastuusta 

Luotola, J. 2021. Alustatalousyritys Wolt laajentaa maailmalle. Viitattu 10.12.21. https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/alustatalousyritys-wolt-laajentaa-maailmalle/ 

Alustatalous. 2021. Viitattu 10.12.21. https://www.alustatalous.fi/alustatalous.html 

Finsif. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa. Viitattu 10.12.21. https://www.finsif.fi/mita-se-on/ 

Iinatti, H., Sohlo, M. 2021. Sosiaalinen vastuu -haaste vai mahdollisuus. Viitattu 10.12.21. https://www.proagriaoulu.fi/fi/sosiaalinen-vastuu/ 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close