”Mistä tiedät, kokeeko tiimi olevansa tiivis yhteisö vai ryhmä toisistaan irrallisia yksilöitä?”, kirjoittaa Sari Kuusela vieraskynällä Hyvejohtajuuden blogissa. Tämäpä poltteleva kysymys tiimioppimisen keinoin itseämme tradenomiksi opiskelevien mielissä Proakatemialla. Ja miksi edes pitäisi olla tiimi, kun yksilönä tässä individualistisessa kulttuurissamme kuitenkin suoritetaan. Tiimi on enemmän kuin osiensa summa, siksi. Kun yhteispeli loistaa, säkenöivät yksilöt kirkkaammin ja heijastelevat toistensa loistetta entisestään enemmän.

Kuusela vastaa kysymykseen kertomalla, että sen havaitsee tiimin tavasta olla keskenään. Onko kommunikoinnissa positiivinen energia ja hakevatko tiimin jäsenet kontaktia keskenään. Yhteistyötä ja tapaamisia ei vältellä ja omien tehtävien lisäksi kiinnostaa muiden tehtävät. Porukassa vallitsee hyvä tunnelma.

Miten tällaista tunnelmaa saa sitten lisättyä tiimiin? Yksi näkökulma siihen on yhteisöllisyyden näkökulma. Ihminen on varsin alkukantainen kapistus. Olemme aikojen alusta oppineet olemaan ja toimimaan laumassa. Se on edelleen perustarpeemme. Voimakkaasti individualistinen kulttuuri luo tähän perustarpeeseen ristiriidan, josta keinotekoisesti on pyritty poispäin. Kaikesta yksin selviäminen on muka niin hienoa, mutta ei palvele todellista tarvettamme olla merkityksellisiä joukossa ja joukolle. Mikäli tiimistä puuttuu yhteisöllisyys, ei yksilöistäkään irtoa parasta potentiaalia. Yhteisöllinen tiimi jakaa osaamisensa parhaalla mahdollisella potentiaalilla. Se vaatii keskinäistä luottamusta ja aitoa kiinnostusta toisiin ja yhdessä saavuttamiseen. Yhteisöllisyys sitouttaa ihmiset tekemään yhdessä töitä ja nauttimaan toisten kanssa saavutettujen asioiden tekemisestä.

Yhteisöllisyyttä ei lisätä kuuluttamalla ja ilmoittamalla, että nyt sitä ollaan yhteisöllisiä huomisesta klo 10:45 eteenpäin. Yhteisöllisyyttä lisätään konkreettisin ja päivittäisin teoin. Sen lisäämistä on kaikki se, kuinka käyttäydytään sosiaalisissa tilanteissa toisia kohtaan. Siispä aivan ensimmäiseksi tulee tarkistaa oma asenteensa ja tapansa, kuinka muita ihmisiä kohtaa. Äärimmäisen tärkeää kokonaisen tiimin kultuurinmuutoksessa on, että avainhenkilöt ottavat henkilökohtaisen ja aktiivisen vastuun omasta tekemisestään. ”Johtajana kasvu ja asenteen johtaminen lähtee sen tiedostamisesta, mitä asenteita itse heijastaa muihin. Organisaation asenne on peilikuva omasta asenteestasi.” (PÄÄASIA, Organisaation Psykologinen pääoma)

Muutamia käytännön vinkkejä yhteisöllisyyden tunteen lisäämiseen:

• Ole läsnä, huomaa ihmiset ja tervehdi heitä (puhelin pois)
• Ole ystävällinen ja arvostava (huomaa kertoa hyvät asiat ja onnistumiset)
• Ole vastavuoroinen (anna tilaa toiselle)

Aloita tänään. Ville Saarikalle kirjoittaa, ”Jokainen voi päättää, juuri tässä hetkessä, tehdä jotain hyvää.”

Lähteet:

PÄÄASIA – Organisaation psykologinen pääoma. Rauhala, Manner Leppänen, 2013, Alma Talent

Sari Kuusela: http://www.hyvejohtajuus.fi/17310/yhteisollisyyden-merkitys/

Ville Saarikalle: http://www.hyvejohtajuus.fi/17273/nain-sinusta-tulee-huipputyyppi/