Tampere
27 Mar, Monday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Just do it!



Kirjoittanut: Esa Ekholm - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Esa-Pekka Ekholm

15.04.2019

 

Just do it

 

 

Tekemään ryhtyminen on mielenkiintoinen prosessi. On niin monenlaisia asioita jotka pitää tehdä, kannattaa tehdä, ei kannattaisi tehdä mutta silti tulee tehtyä ja mitä ei olisi missään nimessä pitänyt tehdä.

 

Ihmisen elämä on yhtä tekemistä, Tai tekemättä jättämistä. Kumpi on relevantimpaa, se onkin vaikeampaa määritellä ja hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi new yorkilainen kokki George Crum pahastui asiakkaan valitettua paistetuista perunoista. Ne olivat olleet asiakkaan makuun liian paksuja ja mauttomia, joten George kiukkupäissään vuoli perunoista ohuen ohuita lastuja, kypsensi ne ja maustoi runsaalla suolalla. Asiakas söi ne hyvällä halulla ja loppu onkin perunalastuhistoriaa. Sen sijaan mehujää syntyi 11-vuotiaan pojan unohduksesta. Hän jätti mehumukinsa pilleineen ulkoterassille ja aamulla koko setti oli jäässä, mutta maistui hyvältä. Aikuistuttuaan hän aloitti herkkunsa tuotannon ja myymisen, joten vuosien takainen unohdus osoittautui hyvin kannattavaksi.

 

Arkisessa elämässä tekemisen eri muodot sujuvat usein rutinoidusti tehtäväjärjestyksessä tai mielenkiinnon mukaan.Yleensä mukavimmat hommat hoituvat vaivattomimmin, mutta hiemankin enemmän epämukavuusalueelle asettuvat toiminnot vaativat enemmän muistamista, aloitekykyä, päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Suuriinkin projekteihin intoa riittää, jos ne koetaan mielekkäiksi. Esimerkiksi tontille mennään päivittäin taloa rakentamaan, mutta lopuksi listojen kanssa viivytellään. Kaupasta kannetaan täysiä pulloja, mutta tyhjien palauttaminen unohtuu. Matkalle lähdetään innolla, mutta kotiinpalattua matkalaukku odottaa purkamista.

 

Arkiset asiat yleensä etenevät omalla painollaan, mutta tekemisen ja tekemättä jättämisen merkitys oleellisesti

muuttuu, kun laajentaa niiden merkitystä yksiön ulkopuolelle. Muun muassa taannoinen Nokian vesikriisi oli monenlaisen tekemisen lopputulos. Sen alkuvaiheet on 1980- luvulla, jolloin joku tai jotkut tekivät jätevedenpuhdistamolle määräystenvastaisen putkiliitännän. Näin luotiin mahdollisuus yhdistää talousvesiverkosto ja tekninen vesi. Miksi silloin tehtiin näin tai miksi jätettiin tekemättä määräysten mukaan, näihin kysymyksiin olisi mielenkiintoista saada vastaus.

 

Jätevedenpuhdistamolla tekeminen jatkui. Vuosikymmenestä toiseen kaikki sujui, kunnes koitti keskiviikko 28.11.2017. Huoltotöiden vuoksi tyhjennetään polymeerisäiliöt. Myös jätevedenpuhdistamon talousvesilinjaston hanat vaihdetaan. Talousvesilinja suljetaan töiden ajaksi eli vesi on poikki.

 

Työt saadaan valmiiksi ja säiliöt on saatava täyteen, jolloin jätevedenpuhdistamon vastaava hoitaja vääntää laitoksen katonrajassa kulkevan teknisen vesilinjaston hanan auki. Säiliöt täyttyvät, ensimmäinen ilmoitus omituiselta haisevasta ja kummallisen värisestä vedestä kirjataan vikapäivystyksessä ylös. Vesilaitoksen väki luulee ongelmien johtuvan Tampereen puolelta otetusta lisävedestä ja aloittavat verkoston huuhtelun, silti vikailmoituksia tulee lisää.

 

Perjantaipalaverissa 30.11. käydään läpi vikailmoitussumaa ja johtaja kehottaa vastaavaa hoitajaa tarkistamaan, onko jätevesilaitokselta päässyt vettä talousvesiverkostoon. Vastaava hoitaja tutkii, huomaa virheensä ja sulkee venttiilin. Hän päättää olla kertomatta kenellekään vahingostaan.

 

Vesilaitoksella tekemistä riittää. Sairastuneita tulee lisää, vedenkeittokehotus annetaan ja lopulta tietojärjestelmästä löytyy tieto teknisen veden valtavasta juoksutusmäärästä.

 

Kyseisessä katastrofissa tehtiin vääriä asioita ja jätettiin oikeita asioita tekemättä, kuten esimerkiksi asiasta tiedottaminen. Vesiongelmista ja vedenkeittokehotuksesta lisättiin maininta Nokian kaupungin verkkosivuille, mutta silti kouluissa ja päiväkodeissa juotiin vettä. Vasta 2.12.2017 jaettiin tiedote saastuneen verkostoalueen koteihin. Vedestä sairastui tuhansia, sekä muutama ihmishenki menetettiin. Sairastuneiden tuotanto- ja kotieläimien määrää ei ole tilastoitu.

Vesikriisistä suoritettiin suuronnettomuustutkinta ja sen selvityksen perusteella luotiin ohjeistus vastaavassa tilanteessa tehdä joitakin asioita toisin. Esimerkiksi vesi- ja jätevesihanoja ei nykyään enää pitäisi olla mahdollista yhdistää. Tiedottamisen tulee olla laajaa ja kattavaa. Ja mm. kriisinhallinnan tulee olla tehokkaampaa. Kotitalouksien osalle on suositeltu tekemään kolo edes pienehkölle varmuusvarastolle, joka sisältäisi ainakin juomavettä muutaman päivän tarpeeksi sekä paristokäyttöisen radion hankintaa hätätiedotteita varten.

 

Kaiken kaikkiaan voi ajatella että olemme vastuussa tekemisistämme ja tekemättä jättämisistä. Tekemättömättömät työt painaa, työ tekijäänsä kiittää jne, mutta yllättävän paljon vaikutuksia päivittäisillä toimillamme on. Siksi niihin kannattaa aina muutama ajatus uhrata ja varata tarvittava aika. Onhan niin, että jos työ kannattaa tehdä, niin se kannattaa tehdä huolella.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close