Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Sopiva määrä liikuntaa voi ehkäistä sydän-ja verisuonisairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä tyypin 2 diabetesta ja näin ollen vaikuttaa myönteisesti elämän pituuteen.  Liikunta vaikuttaa fyysisten hyötyjen lisäksi positiivisesti mielialaan vähentäen stressiä, selkeyttäen ajatuksia ja parantaen unta.

Aikaisemmin käytössä ollut kaikkien tuntema liikuntapiirakka (2009) vaihtui UKK:n toimesta lokakuussa 2019 viikoittaiseen liikkumisen suositukseen. Uusi suositus perustuu amerikkalaiseen suositukseen, joka on päivitetty vuonna 2018. Sen rakentamiseen on käytetty paljon uudempaa tutkimustietoa, joka puhuu kaiken liikkumisen puolesta.

Suositukseen on otettu mukaan palauttava uni, joka toimiikin koko suosituksen pohjana. Nykyään tappoliikunnan sijaan trendinä on ennemminkin riittävä palautuminen, jonka suurimpana elementtinä on laadukas uni. Ilman lepoa ja unta ei palauduta päivittäin tulevasta rasituksesta ja liikunnasta. Jokaisella ihmisellä on erilainen unen tarve, mutta jokaiselle se on välttämätöntä. Suosituksena onkin yksilölle riittävä palauttava uni.

Paikallaolon tauottamisen suositukseksi on asetettu ”aina kun on mahdollista”. Tauotus vähentää kehon kuormitusta ja pienikin liike aktivoi lihaksia. Toimistotyössä paikallaanolo on lähes välttämätöntä, ja tämän vuoksi tulisikin nousta istumasta jopa useammin kuin kerran tunnissa. Paikallaolon tauottaminen lisää verenkiertoa elimistössä ja aktivoi aivoja, jolloin työntekokin sujuu paremmin.

Uudessa liikuntasuosituksessa korostuu kevyt liikuskelu, jota voi tehdä esimerkiksi kulkemalla työmatkat pyörällä tai kävellen. Kevyen liikunnan hyödyistä on löydetty tutkimusnäyttöä niin paljon, että se voitiin ottaa osaksi uutta liikuntasuositusta. Aikaisemmin liikuntapiirakassa suosituksena oli, että liikunnan tulisi kestää yhtenäisesti vähintään 10 minuuttia. Uudessa suosituksessa suositellaan kaikkea liikuntaa riippumatta siitä kestääkö se minuutin tai puoli tuntia. Uusi suositus kannustaakin näin ollen ihmisiä liikkumaan lyhyitäkin pätkiä eikä ajatus siitä, että alle 10 minuutin liikkuminen ei hyödytä mitään kolkuta takaraivossa. Tämä tieto saa varmasti ihmiset keräämään päivittäistä liikkumista pienemmissäkin osissa pitkin päivää.

Reippaan ja rasittavan liikunnan suositus on sama kuin aikaisemminkin eli joko 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. Reippaaksi liikunnaksi lasketaan kun liikkuessa hengästyttää, mutta puhuminen sujuu kuitenkin. Rasittavan liikunnan tunnistaa siitä, että sen aikana jutteleminen on hengästymisen vuoksi haastavaa. Suosituksessa muistutetaan myös lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittamisesta vähintään kaksi kertaa viikossa.

Mielestäni viimeistään nyt oli oikea aika päivittää valtakunnallista liikuntasuositusta. Vanhassa liikuntapiirakassa on hyödyllisiä ja tärkeitä asioita, mutta siitä puuttui kokonaan perusliikunnan ja unen merkitys. Nämä ovat tärkeitä elämää rytmittäviä asioita, jotka mielestäni ansaitsevat ehdottomasti paikkansa uudessa suosituksessa. Kevyt liikkuminen hyödyttää erityisesti niitä henkilöitä, jotka eivät muuten liiku paljoa. Sillä saa parannettua rasva- ja verensokeriarvoja, jotka ollessaan hyviä vaikuttavat tutkitusti myös mielentilaan positiivisesti.

Tutkimuksia liikunnan hyödyistä tehdään jatkuvasti ja uutta tietoa julkaistaan niiden pohjalta. Mielenkiintoista nähdä, päivitetäänkö liikuntasuositus seuraavan kerran taas kymmenen vuoden päästä, vai saadaanko sitä ennen niin painavia tuloksia liikunnan puolesta, että se vaatii aikaisempaa päivitystä.

 

Lähde

UKK-instituutti. Luettu 14.11.2019

https://www.ukkinstituutti.fi.

Lisää essee omaan suosikkilistaan