Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Johtamisen teoriaa



Kirjoittanut: Marika Tuominen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

”Ihmisen arvon mitta ei ole se, miten hän toimii hyvinä ja helppoina hetkinä, vaan se, miten hän toimii haasteiden ja vastoinkäymisten kohdatessa.”

Martin Luther King jr.

 

Johtamisen määritelmä

Johtaminen on tulostavoitteellista toimintaa, joka tähtää yrityksen mission ja vision toteuttamiseen yritysarvojen viitoittamalla tiellä. Vain ihmisiä voidaan johtaa – asioita voidaan hallita hyvin tai huonosti. Johtaminen onkin sosiaalista vuorovaikutusta, jossa hyvä ihmistuntemus on avainroolissa. Tavoitteellisen johtamisen avulla pyritään tehostamaan ihmisjoukon toimintaa, tukemaan työhyvinvointia, rakentamaan työyhteisön luottamusta, organisoimaan työntekoa, toteuttamaan ja kehittämään palveluita sekä vaikuttamaan toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen. Johtamisen kehittämisprosessissa tavoitteen asettaminen sekä tulosten seuranta ja vertailu ovat keskeisessä asemassa.

”Johtajan tehtävä on poistaa esteitä ja mahdollistaa tiimin onnistuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinnitetään huomiota työntekijöiden hyvinvointiin. Johtajalla täytyy olla halu ymmärtää yksilön ongelmia aidosti ja mennä sen kautta, mikä työntekijää auttaa. Vasta kun yksilöllä on hyvä olla, työ toimii.”

Mikko Kuitunen, Vincitin toimitusjohtaja

 

Johtajuuden havainnointi

Johtajuus voidaan havaita sekä yksilötasolla johtajan käyttäytymisestä, että yhteisötasolla tiimin toimintaa ja dynamiikkaa tarkkailemalla. Johtamisen järjestelmä rakentuu organisaatiossa erilaisista johtamisen opeista, suuntauksista, malleista ja välineistä.

 

Johtamisen välineet

Johtamisen välineitä ovat esimerkiksi työnjako, resurssien ja osaamisen kartoittaminen sekä yhteistoiminnan tehostaminen. Työnjaossa pyritään hyödyntämään erikoisosaamista, jonka seurauksena henkilöstön toimintaa voidaan tehostaa. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on johtamisen keskeinen pyrkimys. Jaetun työn koordinoiminen ja kokoaminen yhteistoiminnan tuloksiksi on vähintäänkin yhtä tärkeä johtamisen väline kuin työnjako.

”Toki ihmisiä voi motivoida rahallisesti, mutta se on lopulta aika kapea tie. Me keskitymme tiimin kanssa esimerkiksi yhteisöllisyyteen, koska työympäristössä viihtyminen on luontainen osa työmotivaatiota. Voimme vaikka juhlistaa onnistumisia yhdessä ja nostaa työntekijöitä esiin. Todellinen motivaatio löytyy mielekkäästä työstä.”

Vilhelmiina Wahlbeck, DNA:n viestintäjohtaja

 

”Ihmisiä pitää inspiroida ja saada heidät tajuamaan, kuinka hyviä he ovat.”

Karri Kivi, Ilveksen päävalmentaja

 

Johtamisen prosessit

Johtamisen prosessi etenee suunnittelusta toimeenpanon kautta valvontaan. Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan organisaation resurssit, asetetaan tavoitteet ja päätetään toimenpiteet. Sanonnan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja se pätee myös johtamisprosessiin. Toimeenpanovaiheessa suunnitellut asiat siirretään käytäntöön tavoiteaikataulua noudattaen. Toimeenpanossa vaaditaan koko organisaation panosta tulosten aikaansaamiseksi. Valvonnassa saavutettuja tuloksia mitataan ja raportoidaan. Mitattua tietoa hyödynnetään, jotta päästään tavoitteisiin. Organisaation toimintaa optimoidaan mittausten perusteella.  Perussäännön mukaan sitä mitataan, mitä halutaan saavuttaa. Tavoitteita mitatessa on tärkeää tukeutua yrityksen strategiaan. Hyvä mittaristo muuntaa organisaation tavoitteet ja strategian konkreettisiksi luvuiksi. Numeraalisten mittareiden lisäksi mittarit voivat joskus olla myös subjektiivisia. Mittariston tulee olla selkeästi ymmärrettävä, looginen, tavoitetta tukeva ja helppokäyttöinen. Prosessien kehittäminen on osa laatujohtamista sekä edellytys liiketoiminnan kehittämiselle.

 

Johtamisen työnjako

Organisaatiorakenteesta riippuen johtajuus jakautuu eri tavoilla. Suuremmissa organisaatioissa, joilla on suuri toimintasäde tai laaja tuote- ja palveluvalikoima, käytetään divisioonamuotoista organisaatiorakennetta, jossa johtaminen on jaettu eri johtoportaille. Niitä ovat suoritusjohto, keskijohto ja ylin johto. Suoritusjohto on johtoportaista alin ja sen tehtävänä on johtaa suorittavaa työtä tekeviä toiminta- ja tuotantoyksiköitä. Suoritusjohdon menetelminä toiminnan suunnittelu ja sen tukeminen sekä henkilöstön ohjaaminen ja kannustaminen ovat avainroolissa. Keskijohto vastaa suoritustason yksiköistä koottujen laajempien kokonaisuuksien, osastojen ja tulosyksiköiden johtamisesta. Keskijohto koordinoi ja kehittää toimintoja sekä selvittää ongelmatilanteita. Ylin johto vastaa alempien johtoportaiden johtamisesta sekä koko organisaation toiminnasta ja menestyksestä. Ylimmässä johdossa on toimitusjohtaja, johtoryhmä tai hallitus. Ylimmällä johdolla on vastuu strategian luomisesta, organisaation kokonaiskehityksestä ja avainhenkilöratkaisuista.

 

Hyvä johtaminen

”Hyvä johtaja on ihmisjohtaja, joka kannustaa tiimiään ja pitää heistä huolta. Hyvän johtajan menestys on sama kuin tiimin onnistuminen eli johtaja tähtää siihen, että alaiset onnistuvat.”

Vilhelmiina Wahlbeck, DNA:n viestintäjohtaja

Hyvään johtajuuteen vaaditaan hyvää ihmistuntemusta. Kun johtaja tuntee alaisensa sekä heidän heikkoutensa ja vahvuutensa, on johtaminen tuloksekkaampaa. Hyvä johtaja edistää omalla toiminnallaan yrityksen vision ja mission toteutumista sekä osaa kirkastaa organisaation tavoitteet työyhteisölle siten, että jokainen henkilöstön jäsen sitoutuu omalla toiminnallaan tukemaan tavoitteiden toteutumista. Yhteisöllisyyden rakentaminen kuuluu menestyksekkääseen johtamiseen.  Hyvässä johtamisessa korostuu myös itsensä johtamisen merkitys: jos johtaja saa alaisensa johtamaan itse itseään, motivaatio työntekoa kohtaan kasvaa ja organisaation tuloksellisuus paranee.

”Hyvä johtaja uskaltaa antaa vastuuta ja valtaa myös muille. Hän on empaattinen ja johtaa omalla esimerkillään.”

Jutta Gustafsberg, Fitfarm

 

”Hyvä johtajuus lähtee hyvästä itsetuntemuksesta, on oltava sinut itsensä ja omien arvojensa kanssa. Hyvä johtaja on päämäärätietoinen, jotta myös johdettavat tietävät, minne ollaan matkalla.”

Jarno Limnell, Aalto-yliopiston professori

Hyvä johtaja rohkaisee, kannustaa, motivoi ja innostaa sekä tukee, ohjaa, arvioi ja kehittää alaisiaan. Hyvään johtajuuteen kuuluu palautteenanto. Ihmistuntemuksen merkitys korostuu myös palautteenannossa. Mitä paremmin johtaja tuntee alaisensa, sen kohdennetummin ja paremmin palautteen voi antaa henkilöstölle.

”Johtaminen kiteytyy perinteisiin asioihin. Luottamukseen, johon kuuluu oikeudenmukaisuus sekä eettisyyteen, joka tarkoittaa hyvän tekemistä muille. Siitä syntyy hyvä vuorovaikutus.”

Pauli Juuti

 

 

Lähteet:

http://www.hs.fi/talous/a1450333309553

http://www.talentia.fi/tyoelama/hyva_tyopaikka/johtaminen

Saari, S.: Tulosmatriisiohjaus. Ominaisuudet ja käyttö. Miten saada halutut asiat tehdyksi organisaatiossa. MIDO Oy, 2004.

Vanhala, S., Laukkanen, M., Koskinen, A.: Liiketoiminta ja johtaminen. KY-Palvely Oy, 2002.

Tolonen, Anni: Työntekijät voi jakaa neljään tyyppiin. Aamulehti, 13.10.2017.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close