Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Johtamisen taito



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Jo pidemmän aikaa on kirjalistallani ollut Saska Saarikosken Dettmann ja johtamisen taito. Kirja kuitenkin on sen verran haluttua luettavaa, ettei sitä tunnu saavan kirjastosta itselleen millään ja jonossakin on aina useampia ihmisiä. Nyt tilaisuuteni kuitenkin tuli, kun tiimiläiseni hankki kirjan itselleen ja sain kyseisen kappaleen luettavakseni. Kansi ei kovinkaan kiinnostusta herättävältä näytä, mutta sisältö on sitäkin miellyttävämpää luettavaa. Teksti on mukavan rennolla otteella kirjoitettua ja vaikka itse en koripallosta sen koommin välitäkään, on ajatukset johtamisesta hyvinkin skaalattavissa työelämässä vaadittaviin johtamistaitoihin.

Alun perin kirja kiinnosti minua suuresti, sillä yksi kiinnostavimmista aiheista koskien tulevaisuuden työelämää on johtaminen ja esimiestyö. Toivon, että tulevaisuudessa toimin esimiehenä ja menestyn roolissani. Johtaminen kun loppujen lopuksi vaikuttaa lähes kaikkeen, mitä saavutetaan tai mitä jää saavuttamatta. Dettmannilla on monia hyviä ajatuksia ja pointteja valmentajana toimimiseen, mitkä toisaalta ovat hyvinkin yksinkertaiselta ja simppeliltä kuulostavia, mutta samaan aikaan sellaisia pieniä juttuja, mitä ei välttämättä tule ajatelleeksikaan. Mutta tottahan se on, kuten Dettmannkin on sanonut ”Kun teet pienet asiat hyvin, isoja asioita ei edes ole”.

Olen työskennellyt kesätöissä ja muissa lyhyempiaikaisissa töissä jo useammassa paikassa, mutta niistä mieleeni on jäänyt erityisesti kolme viimeisintä. Kaikki työt ovat olleet hyvinkin toisistaan poikkeavia, mutta kaikista mieleeni on kirkkaimmin jäänyt esimiestyö ja niin sanotut johtajat. Lähtökohtaisesti itse kunnioitan jokaista esimiestä sekä muita työyhteisön jäseniä, eikä kyse kokemukseni takana ole siitä, että olisin itse asennoitunut kyseiseen henkilöön väärin tai kielteisesti. Kun pohdin omaa motivaatiotani ja halukkuuttani mennä aamulla töihin, riippuu se hyvinkin vahvasti esimiehestä ja siitä, mitä on odotettavissa. Lähtökohtaisesti omaan oli sitten kyse mistä tahansa työstä korkean työmoraalin.

Ensimmäisessä esimerkissäni kyse on taloushallinnon alan työtehtävästä, johon päädyin suorittamaan toisen asteen opintojeni harjoittelua. Olin koulussa oppinut kaikki vaadittavat asiat vähintäänkin hyvin, mutta käytännön työhön päästyäni huomasin koulun ”käytännön” olevan vielä melko kaukana todellisuuden käytännöstä. Opin kuitenkin nopeasti ja pystyin työskentelemään itsenäisesti muutamia erityistapauksia lukuun ottamatta. Esimiehenäni toimi suurin piirtein keski-iässä oleva mieshenkilö. Hänestä sai hyvin epävarman vaikutelman ja jotenkin aistin tietyltä osin epäammattimaisuutta, mikä ihmetytti minua, sillä onhan esimerkiksi kirjanpito hyvinkin lailla säädeltyä hommaa. No, kirjanpidossa tai palkan laskennassa ei itsessään ollut mitään vikaa, mutta en pitänyt esimiehestäni. Hän varmisteli ja tarkisteli työni laatua jatkuvasti ja käytti molempien työaikaa turhanpäiväiseen toimintaan. Ymmärrän toki, että kyse oli omasta oppimisestani, mutta osasin kyllä kysyä, mikäli jokin oli minulle epäselvää. Lisäksi hän ohjeisti minua tekemään yhdellä tavalla ja toimi itse kuitenkin sitä vastoin ja välillä jopa sanoikin oikovansa tietyissä asioissa. Tämä ei ollut muidenkaan työntekijöiden mielestä hyväksyttävää. Ei siis kovinkaan esimerkillä johtamista. Lisäksi hänen tapansa opettaa oli niin sanotusti ”kädestä pitäen” -metodi. Esimerkiksi tilinpäätös, jota tein ensimmäistä kertaa, meni jotakuinkin niin, että istuin hänen työpisteellään kokonaisen työpäivän ajan ja reisi reidessä vierekkäin hän opasti kohta kohdalta minulle, miten tulee toimia ja käytännössä suoritti tilinpäätöksen kuitenkin itse. Tämä tapa ei ainakaan minulle ole se otollisin oppimisen kannalta, vaan ennemminkin haluan selvittää ja yrittää ja sitten käymme aikaansaannokseni läpi ja korjaamme, mikäli on jotakin korjattavaa. Kuitenkin osasinhan minä tilinpäätöksen teoriasta vaihe vaiheelta. Myös muut työntekijät ihmettelivät hänen toimintatapojaan, mutta korviini kantautui myös, että heitä ei oikeastaan perehdytetty tavalla tai toisella heidän työtehtäviinsä. Tämä kaikki ja monet muut epämukavat tilanteet aiheuttivat minussa epäluottamusta sekä haluttomuutta mennä töihin, vaikka itse työ oli ihan mielekästä. Tämän lisäksi oli silmin nähtävissä, miten työntekijät olivat eri arvoisessa asemassa esimiehen silmissä, vaikka työtehtävät olivat hyvin pitkälti samat.

 

Toinen kokemukseni on myynnin ja asiakaspalvelun saralta, kun työskentelin lastentarvikeliikkeessä kesän ajan. Esimieheni oli samalla liikkeen omistaja, mutta hän teki työvuoroja kuten muutkin työntekijät, vain pienemmässä mittakaavassa. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta alalta eikä yrittämisestä ylipäätään. Hänellä ei myöskään ollut muuta koulutusta kuin kaupallisen alan toisen asteen koulutus, mikä näkyi hänen työskentelyssään. Lisäksi hänellä oli erittäin alhainen paineensietokyky, minkä saattoi kirjaimellisesti haistaa hänen saapuessaan aamuisin töihin. Ainahan hän ei kuitenkaan saapunut, kuten oli luvattu, mikä oli minulle kesätyöntekijänä erittäin ikävää, sillä silloin jouduin olemaan kaikesta sen hetken vastuussa yksin. Lisäksi hän esimerkiksi tupakoi jatkuvasti, mikä ei ole kovin soveliasta etenkään ottaen huomioon, että heti tupakkatauon jälkeen saattoi hän palvella asiakkaita voimakkaasti tupakalta haisevana. Lisäksi koko hänen ulkoinen olemuksensa viesti välinpitämättömyyttä ja epäammattimaisuutta. Myös muu hänen toimintansa aiheutti epäluottamusta työntekijöissä. Hän esimerkiksi kuin pakeni vastuutaan reklamaatiotilanteissa, jolloin kaikki asiakkaan paha mieli laskeutui työntekijöiden harteille, vaikka todellisuudessa asiat huonolle tolalle jätti liikkeen omistaja. Me työntekijöinä pyrimme selvittämään tilanteet mahdollisimman hyvin ja mallikkaasti ja veimme tapaukset omistajan käsittelyyn aina juuri, kuten asiakkaalle oli luvattu, mutta lopulta tapaukset saattoivat lojua omistajan työpöydällä usean viikonkin ajan hoitamattomina. Lisäksi välillä oli kurjaa palvella asiakasta ja todeta kaiken hänen kysymänsä tuotteista olevan tilapäisesti loppu juuri tällä hetkellä, vaikka todellisuus oli se, että varasto ammotti tyhjyyttään, eikä tulevista tilauksista ollut tietoakaan. Kaikki edellä mainitsemani seikat hankaloittivat meidän muiden työntekijöiden työntekoa. Kaiken kukkuraksi meitä, kun oli alkukesästä neljä, loppukesästä kolme työntekijää hänen lisäkseen, oli työvuoroja luvassa hyvin vaihtelevasti. Toisena viikkona saattoi olla viitenä päivänä ja toisena viikkona kahtena päivänä töitä. Työvuorothan sai tietää lähes aina alkavaa viikkoa edeltävänä viikonloppuna. Myös kaikki muu viestintä hänen ja työntekijöiden välillä oli olematonta ja työtä jatkuvasti hankaloittavaa, kun häntä ei saanut edes tärkeiden asioiden tiimoilta puhelimen päähän. Tämäkin oli omanlaisensa kokemus ja jälleen oppi, jos ei muuta niin ainakin kantamaan vastuun itsenäisesti ja toimimaan monessa tilanteessa itsenäisesti. Sainhan toki muiden työntekijöiden myötä myös valtavasti kokemusta myynnistä ja asiakaspalvelusta, sekä kokonaisuuksien hahmottamisesta, sekä paljon esimerkkejä siitä, miten esimiehenä ei kuulu toimia.

Viimeisimpänä haluan nostaa kokemukseni kiinteistönvälitys alalla. Menin kyseiseen työhön ensiksi suorittamaan koulun harjoittelua, jonka jälkeen jatkoin vielä kesätöissä saman työn parissa. Minulla oli kyseisessä paikassa oikeastaan kaksi esimiestä, toinen, joka oli meidän kolmen hengen assistenttitiimin lähempi esimies, mutta myös toimitusjohtaja, joka toimi lopulta kaikkien esimiehenä. Vahvemmin itselleni mieleen jäi toimitusjohtaja, josta aionkin muutamia ajatuksia nostaa. Hän oli hyvin esimerkillinen, alalta vankan kokemuksen omaava ja inhimillinen esimies. Asemastaan isossa organisaatiossa huolimatta oli hän hyvin ihmisläheinen, empaattinen sekä kannustava. Hän jaksoi aina olla kiinnostunut työntekijöidensä kuulumisista, sekä oli valmis panostamaan kaikin tavoin työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Hänen olemuksensa ja toimintansa herätti luottamusta sekä loi hyvää ilmapiiriä työpaikalle. Hän myös jaksoi aina olla kannustava, mikä oli etenkin kiinteistönvälittäjän roolissa työskennelleille silmin nähden tärkeää, sillä alahan on hyvinkin raadollinen ja kilpailuasetelma on jatkuvasti päällä. Lisäksi paineet ovat kovat johtuen siitä, että ala kokonaisuudessaan on provikkapalkattu, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli myyntiä ei synny voi palkka olla nolla euroa tai mitään sanomaton pohjapalkka. Hän kuitenkin tarjosi tukensa jokaiselle sitä tarvitsevalle, sekä antoi mahdollisuuden kouluttautua ja kehittää itseään. Lisäksi kulttuuri oli avoin palautteelle, jolloin sitä oli aina saatavissa esimiehiltä työntekijöiden suuntaan, mutta myös työntekijöiltä esimiesten suuntaan, mikä oli mielestäni erityisen tärkeää. Lisäksi hän antoi tilaa työskennellä itsenäisesti ja luotti osaamiseen. Hän oli kaikin puolin helposti lähestyttävä, esimerkillinen esimies, jonka alaisuudessa oli mukava ja helppo työskennellä. Hänen tavastaan johtaa erilaisia tilanteita voisin ottaa oppeja ja vinkkejä omaan mahdolliseen esimiestyöhöni.

Mikäli tulevaisuudessa toimin itse esimiehenä, toivon omaavani seuraavan laisia ominaisuuksia, jotka myös alaiseni pystyvät allekirjoittamaan:

  • esimerkillinen
  • oikeudenmukainen
  • tasapuolinen
  • reilu
  • empaattinen
  • kannustava
  • palautetta antava ja vastaanottava
  • johdonmukainen
  • helposti lähestyttävä
  • inhimillinen
  • itsevarma
  • luottamusta herättävä

 

 

Henrik Dettmannin sanoin ”vain aito ihmisyys synnyttää todellista luottamusta”. Luottamus on yksi suuri vaikuttava tekijä siihen, miten johtajuus koetaan puolin ja toisin. Luottamus myös mahdollistaa niin valtavan määrän asioita, kuten avoimuuden ja palautteen annolle avoimen ilmapiirin ja kulttuurin. Siksi toivonkin niin itseltäni kuin omilta esimiehiltäni jos en muuta niin ainakin luottamuksen puolin ja toisin, sekä empatiakyvyn, jonka voidaan katsoa olevan esimiehen tärkein työkalu.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close