Tampere
06 Dec, Sunday
3° C

Proakatemian esseepankki

Johtamisen taito



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Sain valmentajaltani kirjasuositukseksi koripallovalmentaja Henrik Dettmannin matkasta ja etenkin hänen johtamismetodeistaan kertovan opuksen. Kirja tietenkin pohjautui pitkälti urheilujohtamiseen, mutta ideat ja ajatukset on kuitenkin verrattavissa yrityselämään, sillä kyse on kuitenkin aina ihmistenjohtamisesta, oli kyseessä sitten Kone Oyj tai lacrosse -maajoukkue.

 

Jo alle 20-vuotiaana valmennusuransa aloittanut Dettmann, oli aluksi hyvin erilainen valmentaja mitä on tänä päivänä. Nuorena valmentajana hän keskittyi enemmän strategisiin keinoihin ja käytti omien sanojensa mukaan pelaajia apuvälineinä hänen omalle menestykselleen. Hänen valmennustyylinsä oli erittäin kurinalainen ja kovalla työllä saatiinkiin aikaajoin menestystä suomen rajojen sisäpuolella. Tällä valmennustyylillä Dettmann vain unohti sen, minkä takia oli koripallovalmentajaksi alun perin ryhtynyt. Kun hän keskittyi pelkästään kuriin ja kovaan harjoitteluun ja voittamiseen ,hän unohti itse pelin ja sen minkä takia oli valmentajaksi ryhtynyt.

 

”Autoritaarisessa valmennuksessa urheilija palvelee valmentajaa, ja urheilijakeskeisessä valmennuksessa valmentaja palvelee urheilijaa, mutta kuvio muuttuu, kun siihen lisätään kolmas kulma”

 

Aina, kun puhutaan urheilusta, tähdätään myös voittoihin. Valmentamisessa pitää kuitenkin ajatella myös hieman pintaa syvemmältä. Sama pätee myös yritysjohdossa. Autoritaarisessa johtamismallissa jaellaan ylhäältä käskyjä eikä kuunnella alaisia. Esimies tai valmentaja yrittää tässä mallissa tehdä ihmisestä ihmiskonetta, joka tottelee aina mukisematta. On selvää, että kovinkaan moni ei tällaiseen pitkässä juoksussa suostu. Edelleen on varmasti yrityksiä, joita johdetaan pelkästään esimerkiksi lukujen perusteella. Tällöin työntekijä tuskin ei saa merkityksellisyyden tunnetta työstä, jota hän tekee. Usein tällaisessa asemassa työtä tehdään pelkästään esimerkiksi rahan takia.

 

”Todella merkittävät asiat urheilussa ovat mahdollisia vain silloin, kun joukkue on toivon ja epätoivon läpikulkiessaan tavoittanut jotain suurempaa, jotain spirituaalista. ”

 

Motivoiminen on johtajuudessa mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Olen businessleaderina päässyt miettimään, että millälailla pystyisin motivoimaan tiimiläisiäni. En tarkoita, että tiimissämme olisi motivaationpuutetta, mutta yrityksen on kokoajan pystyttävä uudistumaan ja nostamaan vaatimustasoaan, mikä lähes aina vaatii johtajalta jonkinasteisia toimenpiteitä. Uskon, että motivoiminen on mahdollista, tai ainakin huomattavasti helpompaa, mikäli ihmistä johdetaan aidosti ihmisenä. Myös Dettmann painotti ihmisyyden muistamisen tärkeyttä johtotehtävissä. Kun tunnet organisaatiossasi ihmisten arvot, tiedät heidän elämäntilanteensa, luonteensa ja annat myös samat itsestäsi, saat muiden ihmisten ja itsesi välille luottamuksen ja tätä kautta myös motivoiminen on helpompaa.

 

“Työntekijät ovat työpaikkansa parhaita asiantuntijoita. Jos johtaja yrittää näyttää heille, mitä heidän pitää tehdä, hän tekee itsestään pellen.”

 

Ei ole parempaa tapaa johtaa, kuin omalla esimerkillä. Olisi esimerkiksi absurdia vaatia tiimiläisiä osallistumaan pajoihin, jos ei itse olisi paikalla. Tai vaatia parempia paja-alustuksia jos itse tekisi valmistelut huolimattomasti edellisenä iltana. Johtajan tehtävä ei kuitenkaan ole kädestä pitäen näyttää miten asiat hoidetaan, eikä se usein ole mahdollistakaan. Johtajan tärkeä tehtävä on kuitenkin seurata työn tulosta, jotta voidaan mitata kehitystä. Dettmann painottaa että, valvonnan välineenä mittaaminen ei toimi, sillä johdettavasta tehdään tällä tavoin lapsi, joka alkaa käyttäytyä lapsen tavalla. Olen tämän suhteen täysin samaa mieltä. Usein työpaikoilla kuitenkin käy näin, että pomo valvoo jatkuvasti, ja alainen alkaa tämän seurauksena löysäilemään. Mittarit täytyy lisäksi olla lähtöisin johdettavasta. “Kellokortti on merkki johtamisen epäonnistumisesta.”

Ihmiskeskeinen johtaminen ei ole mikään uusi juttu, mutta oli mielenkiintoista lukea onnistuneen johtajan metodeista ja mietteistä. Saan varmasti vietyä kirjan lukemisesta heränneitä ajatuksia myös tiimimme keskuuteen.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close