Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Johtamisen monet kasvot – Arvot, pelot, narsismi ja empatia



Kirjoittanut: Arto Ala-Seppälä - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Taakkana läheisriippuvuus - Kenen elämää elät?
Näin pelot vaikuttavat meihin / Ira Lange | Ilona Rauhala Podcast
Ben Malinen
Lange Ira & Rauhala Ilona
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

AIHE: Johtaminen
Pisteluokitus: 3 esseepistettä, akateeminen essee
Kirjoittaja: Arto Ala-Seppälä

Johtamisen monet kasvot – Arvot, pelot, narsismi ja empatia

 

Johdanto

Tänään haluan kirjoittaa arvoista ja peloista. Meillä oli juuri Tiimimestarikoulutus ja mietimme tällä kertaa yhdessä hyvää johtajuutta. Mikä tekee johtajasta hyvän ja miten johdettavaa tiimiä tulisi johtaa? Onko johtaja tiiminsä näköinen vai tiimi johtajansa näköinen? Miten paljon tiimin yksilöiden arvot ohjaavat yhteistä tekemistä ja miten paljon johtajan arvot ohjaavat tiimiä?

Huomasimme johtajuuden pitävän aiheena paljon asioita sisällään ja totesimme rajaamisen välttämättömäksi. Lähdimme arvoista liikkeellä ja kahden päivän aikana palasimme takaisin arvoihin. Lopulta totesimme, että hyvä johtaja osaa pitää huolta itsestään. Tämä veti minut hiljaiseksi. Hyvä johtaja osaa vetää rajan itsensä ja tiiminsä kanssa. Johtaja on armollinen itselleen ja tiimilleen. Mitä tiimi hyötyy johtajasta burnoutin partaalla?

Ajatukseni syveni ja palasin menneeseen. Tunnistin itseni ja teki se minut hieman surulliseksi. Menneeseen ei voi kuitenkaan vaikuttaa kuten tulevaan ja aloin pohtia asiaa arvojen kautta. Rajattomuus pohjautuu loppujen lopuksi meidän arvoista. Mikä meidät saa toimimaan omaa etua vahingoittavasti?

 

Arvot ja pelot

Tuleeko arvot meidän vanhemmilta? Vai kenties isovanhemmilta tai heidän vanhemmilta? Miten paljon yhteiskunta vaikuttaa meidän arvoihin? Asettaako työnantaja meidän arvot? Kuinka paljon harrastusporukka vaikuttaa meidän arvomaailmaa? Mitkä ovat minun arvot?

Ensikertaa elämässä istun alas ja minulla iskee pakonomainen tarve kirjoittaa nämä asiat ulos. Vieläpä ihan omasta vapaasta tahdosta. Aikaisemmin olen tehnyt listauksia tai ajatuskarttoja paperille. Tällä kertaa asiat tarvitsee sanoittaa ulos ja toivon mukaan tästä tulee tapa. Haluan ymmärtää ja oivaltaa mikä minua täällä liikuttaa. Tiedätkö sinä mikä sinua liikuttaa? Mitä elät ja hengität? Mikä tekee elämisestä elämisen arvoista?

Tiimimestareissa olen saanut huomata tiedon olemassa olon meissä itsessämme. Useimmiten asioiden tunnistaminen sisimmässä on haaste ratkaistavaksi. Tieto tulee yhdessä vapauttaa psykologisen turvallisuuden ilmapiirissä.

Olen lähestulkoon aina valmis palvelemaan. Oletko sinä? Painan pitkää päivää projektien kanssa ja nautin siitä. Onko tämä kunnianhimon loukku? Kun esimies, työkaveri tai vertainen pyytää minua tekemään jotain, niin lähes tulkoon aina toimin välittömästi. Miksi, kysyn nyt. Miksi minä toimin näin? Tämä on minun elämä, ei kenenkään muun. Kukaan ei tule minua kiittämään sairasvuoteella siitä miten hienosti poltin itseni loppuun. Näin minulle totesi kuntovalmentajakollega liikuntakeskuksessa.

Nyt kysyn mitä tapahtuu jos en ole enää saatavilla? Minua ei voi enää hyödyntää. Kuitenkin samalla koen, että tämä kaikki on minulle arvokasta. On hienoa kuulua yhteisöön ja porukkaan. Haluan auttaa ja se on minulla verissä. Auttamisen halua on myös elämässäni käytetty hyväksi ja ihan jopa häikäilemättä.

Mitä minä pelkään? Pelkäänkö että minut jätetään? Pelkään mutta miksi? Tiedän syyn, mutta en ole sitä valmis vielä kirjoittamaa julkisesti.  Ja vaikka tiedän syyn, niin miksi pelkään sitä edelleen. Pelosta on kuitenkin päästettävä irti. En usko enää, että maailma romahtaa ympäriltäni. Niin monesti se on romahtanut ja se on tehnyt minusta vahvan. Tai ainakin empaattisena ihmisenä koen niin. Haluan kysyä mitä sinä pelkäät?

 

Lapsuuteni arvot

Monesti arvomme syntyvät jo kauan ennen meidän itsemme syntymää.

Synnyin ja vartuin Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneelle. Olen työläisperheestä ja oikeastaan koko suvussa ollaan kovia tekemään töitä. Se on meillä verissä ja sitä ihannoidaan. Meille on aina ollut arvokasta tehdä työ paremmin kuin hyvin ja niin olemme tehneet. Mutta minkä tähden? Ei siitä kyllä mitään haittaa ole.

Aloitimme serkusten kanssa töiden tekemisen jo lapsuudessa. Olimme mukana rankametsällä, puiden pilkkomisessa ja paasaamisessa. Teimme piha- ja heinätöitä. Keräsimme marjoja, nostimme perunoita ja osallistuimme siivoamiseen vaikka hieman vasten tahtoisesti. Meillä oli tiivis yhteisö ja sukutiimi. Siinä oli lapsen hyvä kasvaa ja varttua. Tästä olen todella kiitollinen enkä voi sanoin kuvailla sitä kiitollisuuden määrää. On selvää mistä yhteisöllisyys ja auttamisen halu tulee. Meillä oli mukavaa yhdessä.

Hyvä tiimijohtaja osaa johtaa itseään ja sen jälkeen tiimiä. Tiimijohtaja hallitsee tunnejohtamisen ja merkityksellisyyden johtamisen. Kuitenkin tämä kaikki lähtee itsenä tuntemisesta ja itsenä johtamisesta. Arvojen tulisi näkyä kalenterissa ja teoissa. Katson kalenteriani, pohdin tekojani ja toden totta ne näkyvät. Palvellessa ja auttaessa muita. Se on ihailtava piirre, tiedän sen, mutta milloin se menee yli?

 

Narsismi ja empatia

Kuten aikaisemmin kirjoitin, olen tunnistanut alitajuisen jätetyksi tulemisen pelon ja tänä päivänä olen sinut asian kanssa. Kuitenkaan totuttuja rutiineja ei muuteta nopeasti. Hylätyksi tulemisen pelko yhdistettynä auttamisen ja hyvään työmoraaliin johtaa hyvin nopeasti rajattomuuteen. Olen valmis tekemään kaikkeni, että olisin arvokas. Tämä toistuu elämäni jokaisessa osa-alueessa ja yritän olla tiedostamattani korvaamaton. Kukaan meistä ei ole kuitenkaan todellisuudessa korvaamaton.

Tämän lisäksi olen tunnistanut olevani empaattinen. Toisten tunteet välittyvät voimakkaasti ja omat tunteeni resonoivat heidän kanssaan. Niin usein aistin ihmisistä asioita ja useimmiten ne ovat osoittautuneet jälkeenpäin oikeaksi. Olen myös tehnyt vääriä oletuksia, mutta tänä päivänä luotan tunteeseeni enemmän kuin järkipuheeseen. Sillä aina kun olen järjellä yrittänyt perustella asioita tunnettani vastaan, niin huomaa ampuvani itseäni jalkaan. Alitajunnan viisaus varoittaa tunteella ja se on paikka mihin vedän nyt rajani. Pyrin välttämään kuitenkin olettamista. Tieto tunnetasolla siitä, että kaikki ei ole nyt kunnossa, riittää minulle.

Yksi tulevista tiimimestareista totesi järkytyksenä kuulleen neljänneksen johtajista olevan narsisteja. Tämä veti minut jälleen hiljaiseksi. Myyntialalla näitä johtajia todella löytyy. Mitä tapahtuu kun narsistisia piirteitä omaava johtaja ohjaa alitajuntaisesti hylätyksi tulemisen pelkäävää ja hyvällä työmoraalilla varustettua empaattista työntekijää? Empaattista, jolle on muodostunut läheisriippuvuuden oireita ja jolla ei ole ollut tieota näistä persoonallisuushäiriömalleista. Puhumattakaan narsistisesta ja empaattisesta parisuhteesta.

 

Persoonallisuuden merkitys

Liian usein narsismi nimitystä käytetään heikoin perustein ja fiksuimmat ovat sanoneet, että narsistisia piirteitä on meissä kaikissa. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Kuitenkin uskallan vakuutta, että kun kohtaamme todellisen narsistin ja hänen toimintatapansa valkenee meille, niin ei siinä jää arvailujen varaa.

Narsistilla ja empaattisella on molemmilla vahvuutensa ja heikkoutensa. Ratkaisevaa on se, että tunnistammeko omat persoonallisuushäiriöt. Minun kohdalla ratkaisevaa näiden asioiden selvittämiselle oli terapeutin kysymys: Meidän tulee selvittää mikä sinun omassa toiminnassa johtaa siihen, että päädyt näiden ihmisten loukkuun. Kaiken lisäksi vielä siedät sitä kohtuuttoman pitkään. Moni olisi sinun tilanteessa lähtenyt aikapäiviä sitten.

Läheisriippuvuus sanana useimmiten ymmärretään väärin ja tarkemmin siitä kirjoittaa Ben Malinen kirjassaan Taakkana läheisriippuvuus: kenen elämää elät? Hän kirjoittaa, että läheisriippuvuuden taakasta vapautumiseen tarvitaan yleensä joku sisäinen tai ulkopuolinen heräte. Sellaisena voi toimia oma paha ja ahdistava olo, jota ei enää pysty kestämään. Se voi olla väsyminen kotona ja töissä tai loppuun palaminen. Väsyminen voi johtua siitä, ettei enää jaksa huolehtia alkoholistipuolisosta tai huumeita käyttävästä lapsesta. Ulkopuolisena herätteenä voivat toimia myös esimerkiksi parisuhdeongelmat tai päihdeongelman kehittyminen itselle. Muutos lähtee useimmiten liikkeelle vasta sitten, kun on pakko tehdä jotakin, kun on pakko kääntää huomio pois toisten ongelmista omaan läheisriippuvuuteen, sen oireisiin ja sen aiheuttamiin ongelmiin. (Malinen 2014, 132)

Tunnistan itseni Malisen kirjasta ja olen erittäin kiitollinen digitalisaation tuoman markkinoinnin kohdentamisen keinoista. Ilman tätä kohdentamista sosiaalisessa mediassa en välttämättä koskaan olisi kuullut kirjasta ja mysteerit omassa persoonassa tuskin olisivat koskaan lähteneet aukeamaan. Olenkin nyt matkalla kohti parasta versiota itsestäni ja tulen tekemään kovasti töitä sen eteen, että asiat muuttuvat. Voimme vain muuttaa itseämme, emme toista. Siksi tulen asettamaan itselle terveellisemmät rajat muiden kanssa ja opetelen sanomaan hyvällä omallatunnolla ei. Haastan jokaisen tutustumaan kirjaan ja sen jälkeen voimme keskustella asiasta paremmin.

Proakatemian pitkänlinjan valmentaja kävi tiimilleni puhumassa peloista, häpeästä ja siitä miten ne ohjaavat meitä usein tiedostamatta. Ne ovat iso osa meidän persoonallisuuttamme. Hän nosti esille Ilona Rauhalan podcastin YouTubesta Näin pelot vaikuttavat meihin – Ira Lange. Katsoin tämän läpi ja kohta pelkoni valkeni minulle – se on hylätyksi tulemisen pelko. Kun Ira Lange kertoo podcastissa väistelevänsä nähdyksi tulemista, niin minä väistelen hylätyksi tulemista tekemällä muille mieliksi (Lange, Rauhala, 2020, 8:30). En ole osannut sanoa auktoriteeteille taikka läheisilleni ei. Tähänkin tiedän tänäpäivänä syyn, mitä en ole vielä valmis kirjoittamaan teille auki.

Tiimimestareissa havahduin, että hylätyksi tulemisen pelko oli myös se millä minua oli johdettu aikaisemmin. Mitä todennäköisemmin tiedostamatta sekä tiedostaen. Kun minulle on työssä tai ihmissuhteissa asetettu vaatimuksia, ovat ne puhutelleet minun hylätyksi tulemisen pelkoa. Valtaisesti narsismia omaavat henkilöt osaavat myös tätä taidokkaasti käyttää hyödykseen, mutta nyt he ovat aseettomia.

 

Pohdinta

Se mitä yritän nyt sanoa tällä omakohtaisella esimerkilläni on, että persoonamme ja arvot todella ohjaavat toimintaamme ja valintojamme usein huomaamattamme. Hyvä johtaja tuntee itsensä. Mikäli johtaja ei huomaa toimintansa ja valintojensa takana vallitsevaa persoonaa ja arvoja, niin johtaa hän ikään kuin puolilla valoilla.

Hyvä johtaja osaa olla aito oma itsensä ja uskaltaa osoittaa oman haavoittuvaisuutensa. Hyvä johtaja johtaa tunteella ja kohtaa ihmiset vailla olettamusta. Näin ollen empaattisuus onkin lahja eikä taakkaa. Omalle empaattisuudelle tulee kuitenkin asettaa myös rajat ja johtamisessa tarvitaan sopivasti jämäkkyyttä. Kuulemani ja lukemani mukaan kuitenkaan narsisti ei kykenen näkemään mitään vikaa omassa toiminnassaan ja hän on omassa maailmassaan hyvin usein ylitse muiden. Työskentelisitkö sinä ylimielisen johtajan kanssa? Esimerkiksi johtajan joka tunnustaa harhalauseessa, että tavoitteesi tehtiin saavuttamattomaksi.

Loppujen lopuksi uskon, että syntymälahjaksi olen saanut äidiltäni empaattisuuden. Auttaminen ja hyvä työmoraali tulee opittuna arvona perheeltä ja sukulaisilta. Oikeudenmukaisuuden ja pitkäjänteisyyden olen perinyt isältäni ja muilta lapsuuteni supersankareilta. Nämä arvot todella näkyvät arjessani.

Kuitenkin nyt on aika olla oikeudenmukainen itselle. Auttaa itseänsä kuntoutumaan ja tehdä töitä hyvinvoinnin eteen. Osoittaa empatiaan itseään kohtaan. Haluan keskittyä siihen mikä minulle on nyt tärkeää. Siihen tarvitaan runsaasti päättäväisyyttä, selkeä tavoite ja monien epäsuosiollisten rutiinien rikkomista. Matka ei tule olemaan helppo, sillä pitkään juurtuneita käyttäytymismalleja on todella vaikea muuttaa. Olen kuitenkin nyt valmis haasteeseen, sillä minulla on ymmärrys itsestäni ja ympäröivästä ihmissuhteista. Haluan olla hyvä johtaja itselleni ja tiimilleni.

 

 

Lähteet:

Malinen, B. 2014. Taakkana läheisriippuvuus – Kenen elämää elät? 1. painos. Helsinki: Kirjapaja

Lange I. & Rauhala I. 2020. Näin pelot vaikuttavat meihin / Ira Lange | Ilona Rauhala Podcast. YouTube
https://youtu.be/QogLLXcDfpE

Kommentit
  • Tuomas Santala

    Tämä oli hieno ja monia ajatuksia herättävä essee! Oikeinkirjoitus sekä teksti- ja lähdeviittaukset ovat selvästi kehittyneet ensimmäisistä esseistä, joka on hienoa huomata. Mielestäni hyvä johtamiseen ja tähän esseeseen liittyvä ohje tulee Jordan Petersonilta hänen kirjassaan 12 rules for life, jossa Peterson ohjaa jokaista kohtelemaan itseään niinkuin henkilöä, jonka auttamisesta olisit vastuussa. Olet sitten johtaja, tiimiläinen, työntekijä, puoliso tai kaveri, itsestä huolta pitäminen on parasta mitä voi läheisille ja lähellä oleville ihmisille tehdä. Ainoastaan silloin voit olla paras mahdollinen läheinen ja lähellä oleva. Se mikä on paras mahdollinen – on hyvä kysymys. Tästä esseestä kävi kuitenkin ilmi, että olet selvästi menossa tietoisesti kohti tätä ”parasta mahdollista”, joka on mahtava asia huomata!

    24.2.2022
  • Elina Valve

    Loistava kirjoitus Arto! Niinhän se menee, että ensin itselleen happinaamari ja sitten muille.
    Mä pelkään Arto myös menettämistä, tai sitä että minut hylätään. Se on hyvä alku tiedostaa asia, jotta sitä voi työstää. Itselleni on auttanut, se ajattelumalli, että riitän itselleni. On tavallista kokea sellaisia tunteita, koska hyväksynnän tarve on ihmisen perus tarve. Itse sain paljon ajatuksia ja työkaluja: ajattele kuin munkki kirjasta. Siinä puhutaan auttamisen halusta. Kannattaa lukaista! Uskon että auttaa myös noihin pelkoihin. Itselleni ainakin tuli hieman harmonisempi olo.

    Lisäksi vinkkaan oman esseeni: rutiinit atomeiksi Arto sulle luettavaksi. Siinä on selitettynä toimintaamme ohjaavia asioita. Kannattaa silti lukea myös se kirja.

    1.4.2022
  • Tutta

    Hyvää rehellistä pohdintaa sisältävä essee! Hienoa kuulla, että olet oivaltanut selkeästi isoja ja merkittäviä asioita itsestäsi. Kuten itsekin kirjoitit: “Hyvä johtaja tuntee itsensä.” ja toisessa kohdassa mainitsit olevasi matkalla kohti parasta versiota itsestäsi. Juuri näin!

    19.5.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close