Tampere
02 Dec, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Johtaminen on ihmistuntemusta



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kun joku työntekijöistä teki rahanarvoisen virheen, lähdettiin tilannetta korjaamaan välittömästi. Pomo kuunteli, nyökkäsi ja nappasi puhelimen kouraan. Aikaa ei tuhlattu mutruisille syyttelyille tai vakuutteluille siitä, miten asiat estettäisiin jatkossa. Sen sijaan pohdittiin yhdessä nopeasti ratkaisu ja soitettiin asiakkaalla pahoitteleva puhelu, jossa sovittiin asian reilusta korvaamisesta. Kun asia oli hoidettu, virheeseen ei palattu tai puhutteluja pidetty.

Uusi virheen tehnyt työntekijä palasi hämmästyneenä työpistelleen. Hän ei ollut saanut saarnaa tai haukkuja, päinvastoin. Rohkaisevat tsemppaukset olivat vakuutelleet hänelle, että asiat hoidettaisiin pian kuntoon, eikä ollut syytä huoleen. Työntekijä voisi palata takaisin hommiin, eikä mitään peruuttamatonta tai katastrofaalista ollut tapahtunut.

Työntekijä oli hölmistynyt.

Esimiehelle ei ollut väliä kuka virheen oli tehnyt. Oli hänen vastuullaan hoitaa työntekijöiden perehdytys ja olla vastuussa virheiden jälkipyykistä. Ketään ei syytelty, eikä ylimääräistä haloota nostettu. Jos muiden työntekijöiden oli tarpeen tietää tapahtuneesta siltä varalta, että samanlainen tilanne voisi tulla eteen heillekin, asiasta tiedotettiin asiallisesti ja nimettömästi.

Seurauksena tällaisesta esimiestoiminnasta työntekijöillä oli rohkea ja hyvä olo. Uusiin haasteisiin oli mahtavaa tarttua, kun ei tarvinnut pelätä kenenkään kyttäävän selän takana. Uudet työntekijät tunsivat olonsa tervetulleiksi, ja kun virhe sitten pääsi tulemaan, työntekijä uskalsi ilmoittaa siitä välittömästi, jolloin asia saatiin korjattua mitä pikimmiten. Esimieskulttuuri tarttui kaikkiin työntekijöihin ja he rohkeasti auttoivat ja hoitivat ongelmia parhaansa mukaan.

Laura Rötkin erittelee kirjassaan Terveisiä pomolle erilaisia esimiehen tehtäviä alaisen näkökulmasta. Jokaisen asian pomona olemisessa voi tehdä niin monella eri tapaa väärin, että kaikille hyvä ja tasapuolinen pomo tuntuu olevan vain myyttinen satuolento.

Tärkeintä esimiehenä olemisessa on vain tulla ajatelleeksi. Oli kyseessä sitten rekrytointi- tai palautteenantotilanne, tärkeintä on vain huomioida, että työntekijät ympärillämme ovat ihmisiä, eivätkä koneita.

Moni ajattelee, että esimiehenä oleminen on mielenkiintoisten projektien johtamista, jossa pääsee vaikuttamaan hommien etenemiseen juuri siltä tärkeimmältä paikalta. Kun asiat etenevät ja rahavirta huuhtoutuu kassaan, esimies on ensimmäisenä ottamassa kiitoksen vastaan. Esimiehen työn arkisempi puoli jää kuitenkin liian usein unholaan. Työpaikoilla toimitaan ihmisten kanssa, ja niin paljon kuin voisi toivoa, että aikuiset ihmiset osaavat pitää huolen itsestään ja leikkiä sulassa sovussa muiden kanssa, näin ei kuitenkaan aina ole.

Onnistuneet hetket kiitävät ohi huomattavasti nopeammin kuin tavallinen ongelmantäytteinen arki. Ihmissuhteiden kiemurat ovat omassakin työelämässäni olleet suuri kanto työtehokkuuden ja hauskuuden polulla.

Rötkinin tekstistä huokuu toive, että me kaikki oppisimme kohtelemaan toisiamme enemmän ihmisinä kuin työtehtävää suorittavina koneina. Projektinhallintataidot ja tehokkuus jäävät auttamatta kakkoseksi, kun ruvetaan miettimään mikä todella on pomon todellinen supervoima.

Tunneäly. Kun rekrytoitava ammattilainen odottaa vastausta. Kun työntekijä painiskelee motivaationsa kanssa. Kun pitäisi antaa palautetta.

Jos vain esimies tulisi hetkeksi ajatelleeksi asiaa työntekijän näkökulmasta, oltaisiin jo iso askel lähempänä ongelmien ratkomista. Me emme ole ajatustenlukijoita, ja siksi on äärimmäisen tärkeää varata aikaa työntekijöiden kanssa puhumiseen ja kysyä missä mennään. Ilmapiiri, jossa asiat voi sanoa ääneen ilman, että ne aiheuttavat vain ongelmien pahenemista ja rangaistuksia, on huomattavasti miellyttävämpi ja kaikille rakentavampi.

Jos esimiehen ensimmäinen vastaus virheestä kertovalle uudelle työntekijälle olisi syyttäminen ja käsky ratkaista asia itse, saataisiin aikaan iso sotku. Uudella työntekijällä ei välttämättä ole taitoja ja resursseja selvittää ongelmia ja sitä hoitaessaan hänen muut työnsä kasaantuvat.

Esimies on parhaimmillaan työntekijöiden tukihenkilö. Hän varmistaa ja hoitaa pois kaikki esteet jotka seisovat työntekijän ja hänen työnsä välissä. Palaute aikaisemmasta työstä, kehitysehdotukset ja käytännön asiat kuten työtilat tuntuvat triviaaleilta paperilla, mutta vaikuttavat suuresti työntekijän motivaatioon. Jos firman henkinen infrastruktuuri tai käytännön asiat eivät ole kunnossa, ei työn tekemisestä tule mitään. On siis sekä työntekijän että firman etu, että esimiehellä on selvä kuva siitä, mitä hän voi tehdä työntekijöiden elämän helpottamiseksi.

Ihmistuntemusta tarvitaan myös työntekijän kehittämiseen ja tämän vahvuuksien löytämiseen. Esimiehen tulee jo rekrytointivaiheessa miettiä, miten juuri tämän työntekijän vahvuudet saadaan parhaiten kaivettua esiin. Jotkut pitävät yksin työskentelystä ja osa kaipaa paljonkin tukea, ja on esimiehen tehtävä keskustella työntekijöiden kanssa niin, että osaa tukea jokaista heidän tarvitsemallaan tavalla.

Kirjan lukeminen aiheutti minussa myös suurta hämmennystä. Kirja otti esille aivan perushuomioita esimiehenä toimimisesta. Kyllähän jokainen nyt tietää, että alaisten kuulumisia tulee kysellä ja heille tulee olla tukena. Kuuntelu, ongelmien ratkominen ja avun antaminen ovat tietysti esimiehen perustehtäviä. Asiat, joiden pitäisi ainakin teoriatasolla olla täysin itsestäänselvyyksiä, ovat kuitenkin niin usein unohdettuja, että Rötkin on tuntenut tarvetta koota ne kansien sisään.

Kirja ei edes koita tehdä lukijastaan yli-inhimillistä superpomoa. Huomiot ovat aivan tavallisia arkielämän tilanteita. Firmat ovat täynnä negatiivista pöhinää, tukahdutettuja tunteita ja asioiden pimittämistä. Avoimuus ja asioista puhuminen auttaisivat meitä kaikkia. Positiiviset huomiot ja kannustaminen olisivat yksinkertainen tapa parantaa työilmapiiriä.

Asiat tulee tiedostaa, jotta niihin voi vaikuttaa. Moni esimies kiinnittää kaiken aikansa lukujen seuraamiseen ja tuloksen tekemiseen ja jättää huomiotta sen perustuksissa tehtävän homman työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Avoimessa ja positiivisessa työympäristössä työntekijät uskaltavat kokeilla siipiään, innovoida ja antaa palautetta. Virheet voidaan korjata heti, eikä työaikaa ja työtehoa mene hukkaan tunteiden vatvomiseen.

 

Kommentit
  • elina merviö

    Millaisia hyviä pomoja olet kohdannut? Miten kehität itseäsi?

    26.10.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close