Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Johtaminen – miten sitä tehdään?



Kirjoittanut: Iida Oikarinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

 

 

Johtaminen – miten sitä tehdään?

 

Miten sitä johtamista oikein tehdään ja ennen kaikkea – miten sitä tehdään hyvin? Kuinka sitä voi oppia ja voiko sitä oppia?

Pohdimme vastauksia muun muassa näihin edellä mainittuihin kysymyksiin sekä siihen, että millaista on hyvä johtaminen ja kuinka sitä voi oppia. Tuleeko johtaa yksilöitä vai koko tiimiä. Pohdintamme tukena on teokset Peruspeliä johtaja! Peruspeliä! Johtamistaidon opas 1 (Kukkola 2011) ja Älykäs johtaminen 7.0 (Sydänmaanlakka 2012).

Kukkola (2011, 43) kirjoittaa, että johtaminen on kuin shakkipeli. Shakin säännöt ja strategian voi jokainen opetella kirjasta, mutta pelaaja sinusta ei tule ennen kuin olet pelannut – paljon.

Koimme aiheesta lukemisen ensin hankalaksi, eihän sitä voi oppia johtamaan lukemalla! Mutta täytyyhän siitä lukea, opiskelemme sentään yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutuksessa. Nopeasti kuitenkin ymmärsimme, että sama ajatushan pätee aivan kaikkeen – eihän minusta tai meistä tule huippumyyjiä lukemalla myynnistä tai parasta mahdollista tiimipelaajaa lukemalla tiimityöstä. Aivan.

Vaikka Kukkolan teoksessakin mainitaan jo alussa, että johtamista ei opi johtamiskirjoja lukemalla, niin ainakin nämä teokset antoivat tärkeitä vinkkejä ja näkökulmia johtamiseen, joiden kautta pystymme ajattelemaan paremmin ja se, se mahdollistaa meille paljon.

Sydänmaanlakka (2011, 35) kirjoittaa, että jokaisella meistä on oikeus hyvään johtamiseen. Tätä en itse ollut ennen edes miettinyt, omien kokemuksieni mukaan johtaminen on ollut joko hyvää tai siinä on ollut kehitettävää. Oli se kumpaa vain, siihen on vain tyydytty. Palauteen antaminen on jäänyt aivan liian vähäiselle. Tiimissä tai työntekijällä meillä on kuitenkin oikeus hyvään johtamiseen ja johtajaan. Tavoitteiden asettaminen on kaiken johtamisen päällimmäinen lähtökohta. Johtaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan tavoitteellista toimintaa. Tavoitteena on määritellä tavoitteet, antaa palautetta ja ohjata tiimin jäsenet saavuttamaan päämäärät.

 

 

1 ME-ajatteluja vaikuttaminen 

 

Kukkola (2011, 47) tuo ilmi sen, kun paras johtaja on työnsä tehnyt, alaiset sanovat: Me teimme sen. Johtajuus ei tarkoita yksinvaltiaan asemaa tai tyranniaa, kirjan mukaan johtaminen on palveluammatti. Johtajuuden tarkoituksena on auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan, ennen johtajuus on keskittynyt minän ympärille ja nykyään se on me, ei minä. Näitä ajatuksia tukemaan löysimme ylläolevan kuvan, se taitaa tiivistää hyvän johtamisen jujun.

Me-ajattelun lisäksi hyvässä johtamisessa on kyse vaikuttamisesta. Vaikuttamisen taito perustuu henkilökohtaiseen arvovaltaan, luottamukseen, innostavuuteen, uskottavuuteen, osaamiseen ja karismaan. Toiseen ihmiseen voi vaikuttaa vaan hänen oman maailmansa kautta, esimiehen pitää ymmärtää alaisensa sisäistä maailmaa. Kun johtajalla on vaikutusvaltaa, ihmiset alkavat seurata häntä. Kun johtaja saavuttaa kunnioituksen, johtamisesta tulee helpompaa ja ihmiset jatkavat seuraamista. (Kukkola 2011).

Sydänmaanlakka (2011, 37) kirjoittaa, että karisman olevan aina katsojan silmissä. Tietynlainen arvovalta, eli karisma kasvaa johtajan tekojen kautta. Johtajana kasvaminen ja kehittyminen on pitkä ja jatkuva prosessi. On olemassa hyvin monenlaisia karismaattisia johtajia, mutta yksi yhteinen piirre näillä johtajilla on. He ovat aitoja kaikessa, mitä ikinä tekevätkään. Näillä johtajilla on vahva luottamus itseensä ja toisaalta he tuntevat syvää nöyryyttä tehtäväänsä kohtaan. Hyviä johtajia kuvaa voimakastahtoisuus ja nöyryys samassa persoonassa.

Käytännössä? Johtajan on muistettava luottaa, johtajalla pitää olla kärsivällisyyttä, johtajalla pitää olla pelisilmää, pitää olla itsetuntemusta, empatiakykyä, vuorovaikutusta ja sietämisen taitoa. Näillä avainsanoilla löydetään tie kunnioitukseen ja luottamukseen ja sitä kautta johtajuuteen, hyvään sellaiseen.

Ole helposti lähestyttävä, reilu ja välitä ihmisistä. Hyvällä johtajalla on kaksi korvaa ja yksi suu ja hän käyttää niitä siinä suhteessa. (Kukkola 2011). Emme ole varmaan lukeneet vielä yhtäkään kirjaa, aiheesta riippumatta, missä ei olisi painotettu vuorovaikutustaitoja ja juurikin sitä kuuntelemisen taitoa. Kun kuuntelee voi oppia paljon ja jälleen oppia ajattelemaan paremmin.

Jokaisella tiimillä ja työyhteisöllä tulisi olla tarkoitus. Tiimin tavoitteet ja tarkoitus tulisi määritellä selkeästi ja jokaisen tiimin jäsenen tuntevat ne. Hyvässä tiimissä ja johtamisessa jokainen tiimin jäsen tietää oman, sekä toistensa roolit. Johtajan kuuluu valmistaa tämä ja olla selkeä näiden suhteen. Perusasioiden on oltava selvät jokaiselle. Tiimin toiminta on näin suunnitelmallista ja jokainen jäsen kokee yhteenkuuluvuuden, sekä sitoutumisen tiimiä kohtaan. Ilmapiirin täytyy olla avoin ja rakentava. Tiimin jäsenten motivaatio on hyvä ja jokainen on innostunut tehtävästään. Näin saamme parhaimpia tuloksia! Innovatiivisuus ja jatkuva uusiutuminen parantavat suorituksia.  Erilaisuutta arvostetaan ja hyödynnetään riittävästi, sekä nähdään tiimin voimavarana eikä uhkana. Tällöin syntyy luovia ratkaisuja. (Sydänmaanlakka 2011).

 

2 Päätöksenteko, oma esimerkki ja itsestään huolehtiminen

 

Vaikka jo alussa totesimme, että johtamista ei voi oppia pelkästään lukemalla, vaan tekemällä paljon, niin voimme taas nostaa esiin käytännön vinkkejä, muistisääntöjä ja näkökulmia. Näitä asioita meidän on hyvä yrittää muistaa, kun pyrimme hyvään johtamiseen ja harjoitellessamme johtamista.

Päätöksentekotaito. Ensimmäinen askel johonkin suuntaan on päätös. Johtajan tärkein tehtävä on tehdä päätöksiä, nopeita päätöksiä. Päätösten jälkeen, hyväksy seuraukset, myönnä mahdolliset virheet ja seiso päätösten takana. On tärkeää antaa selvä kyllä tai ei ja omata kirkkaat ja selvät perusteet päätöksellesi. (Kukkola 2011).

Yksilöiden johtaminen on prosessi, jossa johtaja vaikuttaa yksilöön tai ryhmään. Tämä tarkoituksena on saada tavoitteet saavutetuksi mahdollisimman tehokkaasti. Jotta johtaja onnistuu hänen on tunnettava tiimiläisensä ja osattava johtaa heitä myös yksilönä. Johtajan on osattava ottaa huomioon muiden osaaminen, motivaatio, itsenäisyys ja sitoutuminen. Nämä asiat kuvaavat alaisen valmiustasoa tehtävissä. Näiden seurauksena johtajan on osattava käyttää erilaisia johtamistyylejä johtamistilanteen mukaan. Välillä täytyy ohjata, toisinaan taas valmentaa, osallistua tai delegoida ja valtuuttaa. Nämä ovat yksilöien johtamisen neljä perustyyliä. (Sydänmaanlakka, 2012, 39).

Sydänmaanlakka (2012, 40) toteaa, että tämän päivän johtaminen on kolmen i:n johtamista, jossa johtaja innostuu, innostaa ja innovoi. Hyvä yksilötason johtaminen voidaan kiteyttää seitsemään eri osa-alueeseen, tavoitteiden asettamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen, palautteen antamiseen, osaamisen kehittämiseen, tehokkaaseen kommunikointiin, motivointiin ja omalla esimerkillä näyttämiseen.

Oma esimerkki. Esimerkki tehoaa paremmin kuin ohje ja kukaan ei aiheuta enemmän sekaannusta kuin hän, joka antaa hyviä neuvoja ja näyttää huonoa esimerkkiä. Esimerkkinä olevan pitää ymmärtää, että on esimerkkinä kaiken aikaa. (Kukkola 2011).

Hyvinvointi. Pidä itsestäsi huolta. Fyysinen ja henkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Pidä huoli fyysisestä kunnostasi. Aivot tarvitsevat paitsi ponnistelua ja hyvää stressiä myös vaihtelua, lepoa ja unta. Selviytyäkseen työn paineista johtajan tulee huolehtia omasta terveydestään ja henkisestä tasapainosta. Tunne omat vahvat ja heikot puolesi, johtaminen alkaa itsensä johtamisesta. Taito johtaa itseään luo perustan ulkoiselle toiminnalle, itsensä johtaminen on kasvamista. Opettele rentoutumaan ja luovu kärsimättömyydestä. (Kukkola 2011).

Tärkeitä asioita muistaa johtamisessa on melkein loputtomasti, pieniä ja suuria.

Olemme aiemmin kirjoittaneet soluesseen päätöksenteosta ja sitä työstäessä tajusi nopeasti, että kaikki, ihan kaikki lähtee aina päätöksenteosta. Välillä pitää tehdä isoja päätöksiä ja johtajan roolissa päättä nopeasti ja antaa alaisille tai tiimille vastauksia, mutta myös joka arkipäivä omassa elämässämme ja kodissamme teemme päätöksiä. Teemme päivittäin tuhansia päätöksiä. Päätämme siitä kuinka käyttäydymme – toimimmeko sanojemme mukaan ja olemmeko hyvä esimerkki? Päätämme pidämmekö itsestämme huolta ja istummeko hetkeksi sohvalle rentoutumaan tai lähdemmekö lenkille. Omalla toiminnalla, päätöksenteolla ja itsensä johtamisella on merkittävä paikka siinä, kuinka hyviä johtajia voimme olla tai kuinka hyviksi johtajiksi voimme oppia.

 

Vuorovaikutus, tunne alaisesi

 

Johtajan yksi merkittävimpiä taitoja on vuorovaikutusprosessin hallitseminen. Jokaisen tiiminjäsenen, eli yksilön erilaisuus on huomioitava johtamisessa, emme voi johtaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla.

Johtajan yksi tärkeimpiä taitoja on vuorovaikutusprosessin hallitseminen. Erilaisuus on huomioitava johtamisessa, emme voi johtaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Riippuen tiiminjäsenen valmiustasosta johtajan on osatta käyttää erilaisia johtamistyylejä. Valmiustaso voidaan määrittää arvioimalla osaaminen, motivaatio, itsenäisyys ja sitoutuminen. (Sydänmaanlakka, 2012, 34).

Sydänmaanlakka (2011, 35) kertoo, että johtamistyylejä ovat ohjaava, valmentava, osallistuva ja delegoida tyyli. Johtajan on hyvä pitää mielessä seitsemän kohdan lista hyvästä yksilöiden johtamisesta. Tämä lista pitää sisällään tavoitteiden asettamisen, ohjaamisen ja tukemisen, palautteen antamisen, osaamisen kehittämisen, tehokkaan kommunikoinnin, motivoinnin ja omalla esimerkillä johtamisen.

Johtajan täytyy olla hyvä kommunikoimaan. Johtaminen on vuorovaikutusta ja johtajan on oltava vuorovaikutuksen ekspertti monella tasolla.  Johtajan on osattava myös motivoida ja innostaa. Läsnä oleva ja kuunteleva johtaja saa yleensä porukan motivoitumaan. Sinun pitää kaikessa toiminnassasi käyttäytyä niin kuin haluat muiden käyttäytyvän. Periaatteessa hyvin yksinkertaista, mutta käytännössä hyvin haastavaa. Tässä sinun on hyvä muistaa. Ettei ole täydellistä johtajaa. Ei ole tarpeellista tavoitella täydellisyyttä, vaan sitä, että yrittää aina itse tehdä parhaasi sekä olla oikeudenmukainen ja luotettava. Johtajan on aina pyrittävä tekemään parhaansa ja näyttämään tällä tavalla esimerkkiä, mutta oltava myös armollinen itselleen. (Sydänmaanlakka, 2011).

 

4. INNOSTU, INNOSTA JA INNOVOI

 

Yksilöiden johtaminen on prosessi, jossa johtaja vaikuttaa yksilöön tai ryhmään. Tämä tarkoituksena on saada tavoitteet saavutetuksi mahdollisimman tehokkaasti. Jotta johtaja onnistuu hänen on tunnettava tiimiläisensä ja osattava johtaa heitä myös yksilönä. Johtajan on osattava ottaa huomioon muiden osaaminen, motivaatio, itsenäisyys ja sitoutuminen. Nämä asiat kuvaavat alaisen valmiustasoa tehtävissä. Näiden seurauksena johtajan on osattava käyttää erilaisia johtamistyylejä johtamistilanteen mukaan. Välillä täytyy ohjata, toisinaan taas valmentaa, osallistua tai delegoida ja valtuuttaa. Nämä ovat yksilöien johtamisen neljä perustyyliä. Tämän päivän johtaminen kolmen i:n johtamista, jossa johtaja innostuu, innostaa ja innovoi.

Hyvä yksilötason johtaminen voidaan kiteyttää seitsemään eri osa-alueeseen, tavoitteiden asettamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen, palautteen antamiseen, osaamisen kehittämiseen, tehokkaaseen kommunikointiin, motivointiin ja omalla esimerkillä näyttämiseen. (Sydänmaanlakka, 2012).

 

5 Yhteenvetoa 

Niin kuin monessa muussakin lajissa, johtamista voimme oppia tekemisen kautta. Tässäkin asiassa, vain harjoitus tekee mestarin. Emme opi kaikkea kirjoista, mutta kullan arvoisia vinkkejä olemme saaneet. Tiedämme paremmin, mihin asioihin meidän täytyy johtamisessa kiinnittää huomiota. Jokaisella meistä on oikeus hyvään johtajaan ja johtamiseen. Hyvä johtaja ymmärtää alaisen sisäinen maailman ja pääsee vaikuttamaan häneen sitä kautta. Jokainen on yksilö ja johtajan täytyy ymmärtää johtaa jokaista eri tavalla. Vuorovaikutustaitoja ei voi korostaa liikaa, se on avain kaikkeen. Palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää oppimisen kannalta. Hyvä johtaja on nöyrä tehtäväänsä kohtaan ja minä- ajattelusta on tullut me. Hyvä johtaja näyttää esimerkkiä, innostuu, innostaa ja innovoi.

 

LÄHTEET

Kukkola E. 2011. Peruspeliä johtaja! Peruspeliä! Johtamistaidon opas 1. Helsinki: Books on Demand GmbH

Kuva: Mikko Saari – ajatuksia opetuksesta, kasvatuksesta ja yhteiskunnasta, 27.4.2015

Sydänmaanlakka P. 2012. Älykäs johtaminen 7.0. Helsinki: Talentum

 

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close