Palaan nyt johtamisaiheen pariin inspiroituneena eri artikkeleista ja podcasteista, joita olen viime aikoina kuluttanut. Monessa niistä puhutaan siitä, että nykypäivänä sellaiset organisaatiot eivät menesty, missä on valloillaan vanhanaikainen hierarkinen johtamistyyli. Puhutaan itseohjautuvuuden johtamisesta, kokonaiskuvan johtamisesta, modernista johtamisesta, valmentavasta johtamisesta ja lista jatkuu. Ovatko nämä vain valloillaan olevia trendejä vai olisiko kaikkien organisaatioiden oikeasti hyvä luopua vanhanaikaisesta johtamismallista ja miksi näin olisi? Tähän kysymykseen sain vastauksen Stanley McChrystalin kirjasta Team of teams.

Mistä kirja kertoo?

Kirjassa Kenraali McChrystal kertoo kokemuksistaan Irakin sodassa, 2000-luvun alussa. Hänen johtamansa joukkojen ongelmana oli hidas tiedonkulku ja prosessit, kun vastustaja oli selvästi ketterämpi ja aina askeleen edellä. Taistelussa menestyminen olisi vaatinut tehokasta analysointikykyä ja nopeaa reagointia. McChrystal oivalsi, että syy hitauteen oli organisoituminen perinteisellä tavalla hierarkisesti. Päätösvalta oli kenraalilla, jolla ei ollut tietoa tilanteesta, kuten itse tilanteen suorittajilla. Taistelu olisi vaatinut tilanteisiin mukautumista ja nopeita päätöksiä, kun kyse saattoi olla vain minuuteista.

Hierarkisesta tavasta organisoitua seurasi siis tilanteesta etääntynyttä päätöksentekoa ja hitautta. McChrystal ymmärsi, että päätäntävalta tuli siirtää tiimille, jolla kentällä ollessaan, oli paljon parempi käsitys tilanteesta. McChrystal johti joukkonsa vanhanmallisesta tavasta organisoitua niin sanotuksi tiimien tiimiksi. Nämä tiimit muodostivat verkoston, jossa vallitsi jaettu tietoisuus ja luottamus. Tiedonkulkua kehitettiin niin, että organisaation jokaisella jäsenellä olisi tietynasteinen kokonaiskuva tilanteesta. McChrystalin mukaan tietoa ei voi jakaa liikaa ja jopa puhelut saatettiin puhua kaiuttimella, niin että kaikki kuulivat. Tämä tiedon avoin jakaminen lisäsi myös luottamusta.

Mitä kirjasta voi oppia?

Vaikka McChrystalin kokemukset ovat sotajoukkojen johtamisesta, voi kirjan oppeja soveltaa minkä tahansa organisaation johtamiseen. Samalla tavalla, kuin kyseisessä sodassa niin nykymaailmassa muutokset tapahtuvat aikaisempaa nopeammin ja arvaamattomammin ja eri asiat vaikuttavat yllättävällä tavalla toisiinsa. Tässä kompleksisessa maailmassa tapaa organisoitua on siis muutettava, jos halutaan menestyä. Alla oleva Josh Bersinin kaavio visualisoi hienosti, mitä tarkoittaa, että maailmasta on tullut kompleksinen.

Siirtyminen vanhasta hierarkisesta organisoitumismallista nykypäivään ei ole tietenkään helppoa tai nopeaa vaan se on prosessi. Kaikissa organisaatioissa ei välttämättä edes toimi täysin uudenlainen organisoitumismalli, vaan ennemminkin voidaan ajatella, että eri organisaatiot sijoittuvat vanhan ja uuden mallin väliin eri kohtiin. Organisaation siirtyessä hierarkiasta verkostomaiseksi kokonaisuudeksi korostuu vahvasti luottamus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutus. Yhteiset arvot ja tavoitteet ohjaavat tiimejä, vain jos ne ovat kaikkien tiedossa. Tällöin johtaja voi johtaa kokonaiskuvaa ja itseohjautuvia tiimejä sekä yksilöitä kohti yhteistä tavoitetta.

Lähteet:
McCrhystal S. 2015. Team of teams. United Kingdom:  Penguin Business.

The New Organization: Different by Design – JOSH BERSIN