Jokainen yritys tarvitsee johtamista. Johtaminen on pohjimmiltaan tavoitteiden asettamista ja niiden toimenpiteiden valitsemista, joilla tavoitteeseen päästään. Johtaminen ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Se on aina saanut uusia muotoja, sen mukaan millaisessa toimintaympäristössä johdetaan ja millaiseen päämäärään pyritään. Oikea tie riippuu siitä, että mihin haluaa mennä. Vaikka fysioterapia onkin ala, jolla toimitaan usein hyvin paikallisesti, se on samalla osa nykyistä globaalia taloutta ja yhä enemmän myös kansainvälistä kilpailua. Luin kirjan Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa ymmärtääkseni paremmin nykyistä yrittäjyyden toimintaympäristöä

Maailma on tänään sellainen kuin on historiallisen kehityksen vuoksi. Edellisten sukupolvien työ elää edelleen ja kantaa mukanaan myös käytäntöjä, jotka ovat syntyneet jossain ajassa johonkin tarkoitukseen. Ellei muutoksia olosuhteissa oteta huomioon, saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa pyritään toistamaan loputtomiin jo kerran toimiviksi havaittuja ratkaisuja, mutta suljetaan samalla ajatukset uusien toimivien vaihtoehtojen harkitsemiselta. Luonnonolosuhteet, maantieto, käytettävissä olevat resurssit, viestinnän nopeus ja ihmisten liikkumismahdollisuudet ovat aina olleet osa kaiken liiketoiminnan ja johtamisen raameja. Jos yritykseen tulee tieto, että Rovaniemellä on naulattu satanen puuhun, on turha lähettää ketään jalkapatikassa sitä hakemaan. Mutta jos Rovaniemellä tarvitaan asiantuntijan konsultaatiota, joka voidaan hoitaa puhelimitse tai sähköpostilla, tilanne muuttuu ja saattaa ollakin järkevää toimia myös siellä.

Tänä päivänä ollaan edelleen tilanteessa, jossa talous on enemmän tai vähemmän globaali. Paikalliset kulttuurit ja toimintatavat värittävät tapaa, jolla globaali talous paikallisesti toteutuu. Siitä huolimatta toimintaympäristö Suomessa on erilainen kuin se oli vielä 1990-luvulla, jolloin yhteiskunta oli vasta siirtymässä paikallisesta teollisuustaloudesta globaalisti toimivaksi tietoyhteiskunnaksi. Globaalin talouden myötä myös tapa, jolla asioista puhutaan, on muuttunut talouden suuntaan. Talouden kielenkäyttö ja logiikka ovat siirtyneet liike-elämästä politiikkaan ja jopa ihmisten henkilökohtaiseen elämään. Moni laskeskelee kustannuksien ja tuoton suhdetta omassa henkilökohtaisessa toiminnassaankin. Se miten pitkälle laskelmointi kannattaa viedä, on jokaisen oma asia.

Globalisaatio oli pitkään iskulause, jota viljeltiin puheissa ahkerasti. Globalisaatio on kuitenkin väljä yläotsikko, joka ei oikeastaan kovin selvästi kuvaa itse ilmiötä. Globaali talous kuvaa terävämmin puitteita, jossa organisaatiot ja johtajat nykyään toimivat. Se sisältää myös keskustelun arvoista ja toimintatavoista, joita globalisaatioon liittyy. Karkeasti voidaan ajatella, että kansainvälisyyden lisäksi asiaan kuuluu median roolin muuttuminen, yhteiskuntien moniarvoistuminen ja ekologisoituminen. Johtamisen puitteet eivät kuitenkaan ole koskaan staattiset tai itsestään selvästi tietynlaisia.

Media on muuttunut viihteellisemmäksi, se nostaa esiin ilmiöitä, jotka ovat kärjistettyjä ja toisinaan yhteiskuntien toiminnan kannalta yhdentekeviä. Ihmiset kaipaavat otsikoita ja kuten on viime päivinä nähty, johtajien löysiin puheisiin tartutaan hanakasti ja organisaatioiden on reagoitava niihin myös nopeasti, jos haluavat säilyttää sellaisen julkisuuskuvan itsestään, joka edistää liiketoimintaa. Moniarvoistuminen näkyy siinä, että organisaatiot ylittävät hyvin usein kansalliset rajat. Pääomat kun eivät niistä juuri perusta. Saman organisaation puitteissa voi olla hyvin monenlaisia näkemyksiä siitä, millainen maailma on ja miten siinä toimitaan. Jopa asiakasryhmät voivat olla hyvin moninaisia, eikä joka asiakassegmentille voida myydä samoja tuotteita ja palveluita samalla tavalla. Ekologisoituminen liittyy siihen, miten yritysten vaikutusvalta on lisääntynyt ja miten ihmisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt. Yritys ei voi enää olettaa, että hutiloiden rakennettu sakka-allas jossain kaukana pohjoisessa pysyisi enää pienten piirien likaisena salaisuutena. Organisaatioihin kohdistuu monenlaisia odotuksia, joista syntyy ristiriitoja. Ristiriidoista taas syntyy tilanteita, joissa organisaation johdon on reagoitava kehittämällä sen toimintaa. Siitä päästään yritysten arvoihin, joiden kehittäminen on myös osa modernia johtamista. Ei voida enää olettaa, että vain lyhyen tähtäimen voitoilla keinolla millä hyvänsä on merkitystä.

Euroopassa ollaan pyritty kehittämään johtamis- ja bisneskoulujen tutkimusta ja opetusta yhtenäisempään suuntaan. Niin että yliopistolliset tutkimukset ja tutkintorakenteet olisivat yhteismitallisia. Samalla ollaan pyritty kasvattamaan johtajia uudenlaiseen maailmaan, jossa on hallittava suurempia kokonaisuuksia ja reagoitava nopeammin tilanteisiin, jotka myös muuttuvat nopeasti. Enää emme ole vain paikallisten olosuhteiden varassa. Taifuuni Hong Kongissa tai Intiassa saattaa katkaista jonkin tuotannon kannalta oleellisen polun, vaikka asiakkaat ja johto olisivat missä. Globaalissa ympäristössä myös johtamisen eettiset ja moraaliset kysymykset ovat nousseet osaksi keskustelua. Kun tuotantoa siirretään halvempien tuotantokustannusten maihin, on tärkeää hallita myös alihankintaketjujen toimintaa, koska vaikka lapsityövoima onkin halpaa, sen käyttäminen ei ole yritykselle kannattavaa, koska se saa kuluttajat äänestämään lompakoillaan. Aina siirtäminen halvempaan maahan ei ole oikeasti halpaa, koska rahaa palaa toisinaan erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisesta koituviin ”sähläyskustannuksiin”.

Globaalissa taloudessa teknologian kehittyminen on yksi talouden kasvua ajava tekijä. Hyvä esimerkki ovat verkkokaupat, joilla jotkut ovat hankkineet huomattavia omaisuuksia. Verkkokauppojen nousu on tehnyt maailmasta yhtenäisen markkina-alueen, jossa kuluttaja ja tuottaja voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Vaikka se on mahdollistanut joillekin erittäin kannattavan liiketoiminnan kehittämisen, se on kuitenkin aiheuttanut paineita perinteisille kivijalkaliikkeille, joiden toiminnan kiinteät kustannukset ovat suhteessa suurempia ja joiden asiakasvirtoihin vaikuttavat työmaat, säät ja paikalliset talouden vaihtelut. Videovuokraamot ovat hyvä esimerkki toimialasta, joka on epäonnistunut sopeutumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Osa on muuttunut karkkikaupoiksi, osassa ollaan laitettu lappu luukulle. Netin suoratoistopalvelut ovat toisaalta poistaneet laajamittaisen piratismin, mutta toisaalta ne ovat tehneet ennen kovin kätevistä videovuokraamoista vaivalloisia ja kalliita. Teknologian kehitys pelkästään ei riitä siihen, että se otetaan käyttöön. Tällä hetkellä olisi mahdollista tehdä moni asia hyvin eri tavalla, mutta vain sellainen teknologia, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin, tai joka onnistutaan myymään suurille joukoille, yleistyy.

Tietoyhteiskunnassa johtamiseen kuuluu oleellisesi innovointi eli olemassa olevien asioiden yhdistäminen uudella tavalla. Teknologiset innovaatiot ovat monesti melko yksinkertaisia, mutta niiden luova yhdistäminen tavalla, joka hyödyttää ihmisiä, ei ole aina päivänselvää. Esimerkiksi rautatiet ja höyrykoneet olivat yhtä aikaa olemassa satoja vuosia, ennen kuin joku keksi, että hevosen sijaan myös kone voi vetää vaunuja. Innovointi on myös johtamisen haaste, sillä samalla kentällä toimivat organisaatiot tuppaavat samankaltaistumaan. Kun joku keksii, että kuntosalilla voisi päivystää lääkäri, alkaa idea houkutella myös kilpailijoita kopioimaan toimintamallia. Mikäli toimintamalli osoittautuu hyödylliseksi liiketoiminnan kannalta. Johtamiseen kuuluu myös sen tiedostaminen, kuka määrää milloinkin organisaation toimintatavat ja mihin rajaan saakka. Yhteiskunta saattaa määrätä osan toiminnoista, asiakkaat jonkin osan ja kilpailijat jonkin toisen. Organisaatioiden tavoitteet ja toimintatavat ovat jatkuvassa muutoksessa.

Globaalissa taloudessa ihmisten johtamisen merkitys korostuu. Johtamisen teoriat ja organisointia käsittelevät ajatukset heijastelevat aina omaa aikaansa. Kun kulttuuri muuttuu, on organisaatioiden myös muututtava. Kulttuuri antaa elämälle merkityksiä ja tekee siitä ymmärrettävää. Organisaatioissa tämä näkyy tiedostamattomina tai ääneen lausumattomina perususkomuksina, jotka kuitenkin ohjaavat toimintaa. Muuttujien suuri määrä aiheuttaa joskus sen, että johtamisopit ovat hiukan epämääräisellä pohjalla. Menestys harvoin riippuu yhdestä yksittäisestä tekijästä ja mallit, joihin niiden hahmottaminen perustuu, eivät aina ole täysin yleistettävissä.

Liikkeenjohdon avuksi on kehitetty useita erilaisia työkaluja, joiden soveltaminen ja arvioiminen omaa näkökulmaa vasten on hyödyllistä. Oman näkökulman tiedostaminen on hyödyllistä, koska silloin on mahdollista hahmottaa, onko jokin työkalu käyttökelpoinen niiden tavoitteiden edistämiseen, joiden haluaa omassa organisaatiossa toteutuvan. Kirjassa johtaminen ja organisoiminen globaalissa taloudessa on listattu kymmenen hyväksi havaittua johtamisen työkalua.

1. Benchmarking. Tämän työkalun avulla pyritään tunnistamaan oman alan parhaat käytännöt ja vertaamaan ja soveltamaan niitä oman organisaation toimintaan.
2. Strateginen suunnittelu. Tämä on lähinnä perinteistä ajattelua siitä, miten organisaatiot toimivat rationaalisen suunnittelun pohjalta. Oletus on, että toimintaympäristöstä voidaan saada oikeilla menetelmillä tarpeeksi tietoa, että sen perusteella voidaan asettaa päämääriä ja välitavoitteita, sekä valita keinot niiden saavuttamiseen.
3. Missiot ja visiot. Toisin kuin miltä kuulostavat, missio ja visio eivät liity tuonpuoleiseen julistamiseen. Ne ovat organisaation tavoitteiden ja arvojen sanoittamista ja esiin tuomista sellaisella tavalla, että sidosryhmien on helppo muodostaa toiminnasta mielikuva niiden perusteella.
4. Asiakassuhteiden hallinta. Mikäli on tarkoitus harjoittaa liiketoimintaa, on oltava asiakkaita. Jotta toiminta voi menestyä, on oltava perillä siitä mitä asiakkaat tarvitsevat ja odottavat.
5. Ulkoistaminen. Jos organisaation ydinosaaminen on esimerkiksi fysioterapiapalveluiden tuottaminen, on syytä harkita markkinoinnin ja kirjanpidon ostamista toiselta yritykseltä, jonka ydinosaamista ne ovat. Kun organisaatio keskittyy ydintoimintoihinsa, sen toiminta tehostuu.
6. Balanced scorecard. Jotta organisaatiota voidaan johtaa johonkin suuntaan, on oltava perillä siitä, miten se milloinkin toimii. Balanced scorecard on työkalu, jonka avulla organisaation suorituskykyä voidaan mitata.
7. Asiakkuuksien segmentointi. Vaikka toiminnalla olisi yksi suuri kohderyhmä, voi kohderyhmän sisällä olla vaihtelua. Esimerkiksi liikuntapalveluissa voi kohderyhmänä olla vaikka tietyn ikäisten miesten ja naisten joukko, joista osa pitää enemmän vesiliikunnasta tai tanssista, kuin kuntosaliharjoittelusta. Silloin on järkevää selvittää mikä osa asiakaskunnasta mitäkin palveluita käyttää, jotta tarpeeseen voidaan vastata.
8. Liiketoimintaprosessien uudistaminen. Organisaation toiminta voidaan erotella toisistaan erillisiksi prosesseiksi, joiden toimintaa voidaan hioa erikseen.
9. Ydinosaamisen tunnistaminen. Mitkä organisaation toiminnot ovat keskiössä? Mikä toiminta on asiakkaista ainutlaatuista.
10. Fuusiot ja yritysostot. Eräs tapa, jolla yritys voi parantaa strategista asemaansa markkinoilla, ovat fuusiot ja yritysostot.

Hyvä työkalu auttaa myös löytämään asiakastarpeita ja vastaamaan niihin. Tutkimuksia ja oppeja voi hyödyntää myös oman näkökulman tunnistamisessa ja kehittämisessä. Johtaminen on myös osittain tapa jäsentää maailmaan, hankkia siitä tietoa ja niiden menetelmien valitsemista, joilla tietoa voidaan saada.

Tiimiyrityksessä korostuu johtamisen sosiaalinen puoli

Sanoilla on valtaa. Ne muokkaavat tapaa, jolla ihmiset hahmottavat sitä sosiaalista todellisuutta, jossa elämme. Yritysjohdon on hyvä olla tietoinen tiedon hankinnan menetelmistä ja erilaisista näkökulmista. Johdon on pystyttävä perustelemaan näkemyksensä. Erilaisten näkökulmien tunteminen on tärkeä osa neuvottelutaitojen kehittämistä. Eri johtamisoppien takana on usein erilaisia näkökulmia, joista voidaan valita sopiva, sen mukaan onko tarkoitus tehostaa organisaation toimintaa, parantaa asiakasviestintää tai kirkastaa mielikuvaa yrityksen toiminnasta. Valittiin niistä mikä hyvänsä, johdon on osattava perustella, miksi toimitaan juuri valitulla tavalla.

Strateginen johtaminen on vanhan konsulttien sananlaskun mukaan sitä, että tähdätään ensin. Kun toiminnan tarkoitus on kirkkaana mielissä, on helpompaa valita kaikista mahdollisista toimintatavoista tarkoituksenmukaisin. Tiimiorganisaatiossa myös strategia toteutuu sosiaalisessa kontekstissa. Johto ei voi vain sanella mahtikäskyllä, miten kukin toteuttaa valittua strategiaa, vaan sen on käytävä dialogia organisaatiossa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa ja löydettävä yhteisymmärrys siitä millä tavalla kukin pyrkii edistämään valittua päämäärää.

Globaalissa taloudessa organisaatiot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa nopeisiin muutoksiin. Projekteja toteuttava tiimiorganisaatio elää korkeintaan vuoden parin mittaisissa jaksoissa, joiden aikana projekteja toteuttavat lyhytaikaiset tiimit. Silloin toiminnan pitkäjänteisessä ohjaamisessa korostuvat yrityksen toiminnan arvot ja päämäärät. Ei voida vain päättää, että valmistetaan hetekoita ja toivotaan, että joku niitä ostaa. Johdon on oltava jatkuvassa dialogissa organisaation asiantuntijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.