Johtamista esiintyy monissa tilanteissa, niin automaattisestikin ettemme aina huomaa sitä. Jokainen sosiaalinen tilanne sisältää hierarkian ja jopa jokainen arkinen kohtaaminen tarvitsee johtajan. Ihminen kuitenkin aika harvoin tietoisesti valitse jokaiselle tilanteelle johtajaa, vaan johtaminen tapahtuu automaattisesti omien voimavarojen, aseman ja osaamisen mukaan. 

Perheissä ja työpaikoilla johtaminen on arkipäiväistä, ja sen on tarkoitus helpottaa jokaisen olemista ja tekemistä. Usein johtajaa kunnioitetaan ja hän saa käyttää tarvittaessa valtaa, mutta on hyvä muistaa, että on myös paljon tilanteita, joissa johtajaa ei ole tai jossa johtaminen ei ole tarpeellista. Silloin voidaan puhua esimerkiksi itsensä johtamisesta ja projektijohtamisesta, jos yhteinen päämäärä toteutuu yksilöiden erillisten suoritusten perusteella. 

Me ihmiset ollaan erilaisia sosiaalisissa tilanteissa. Osa kaipaa huomiota ja valtaa päätöksenteossa. Toisille tekeminen on helpompaa, kun saa selkeät ohjeet jonkun toisen sanomana ja saa keskittyä vain toteuttamaan sen mitä pyydetään, omien tietotaitojen varassa. Usein ihmisen on helppo toimia, kun hän tietää, kuka häntä johtaa ja mitä kohti häntä johdetaan.  

Sosiaalisen median vaikutus johtamisessa 

Nykyään sosiaalisessa mediassa huomiota saa helposti kuka vaan. Myös johtavassa asemassa olevat käyttävät sosiaalisen median tuomaan huomiota niin hyvässä kuin pahassakin. Monella työpaikalla sosiaalisen median julkaisuvastuuta jaetaan. Silloin jokainen saa johtaa omaa tehtäväänsä ja sen saamaa some-huomiota. On hyvä muistaa, että sosiaalisessa mediassa ei aina välttämättä tiedetä kuka keskustelua tai julkaisuja ohjaa ja johtaa, saati se, että tiedettäisiin, miksi ja mihin suuntaan ihmisiä sosiaalisessa mediassa johdetaan. Tästä syntyy ristiriitoja, jotka voivat vaikuttaa jopa arkisiin ihmissuhteisiin, ja johtamistilanteisiin negatiivisesti. 

Miksi on tärkeää, että johtamiseen koulutetaan? 

Minua on alkanut mietityttämään nykyaikaisten johtajien kouluttautuminen. Kaikille oman aseman löytäminen yhteisössä ei ole helppoa ja toiset taas saattavat ottaa tietyn roolin heti. Johtajan paikkaa usein tarjotaan jollekin. Toiset haluavat paikan innoissaan, kun taas toisia ajatus lähinnä ahdistaa. Jonkun jopa täytyy kieltäytyä omalla urallaan etenemisestä, jos esimerkiksi palkankorotuksen yhteydessä ehdotetaan johtaja-asemaan siirtymistä. Jos on valinnut ammatin, missä saa tehdä sitä mistä tykkää, ja missä on hyvä, ei välttämättä halua johtaa esimerkiksi tiimiä tai yksikköä omalla alallaan, vaan keskittyä siihen omaan tekemiseen. Siksi onkin tärkeää, että johtamista ja itsensä johtamista sisällytetään jokaiseen ammatilliseen koulutukseen. Jokaiselle tulee elämässä eteen tilanteita, joissa on pakko osata tehdä päätöksiä.  

Oma mielenkiinto kehittää omia johtamistaitojaan 

Vapaaehtoisuus on osa hyvää johtamista ja vapaaehtoistyössä usein saa hyviä tilanteita kehittää omia johtamistaitojaan. Tästä hyvä esimerkki on partiolaiset, jotka tunnetaan vapaaehtoistyöstä, mutta myös erinomaisesta rohkeudesta ja valmiudesta toimia johtajana. Partiossa lapsi ja nuori saa kasvaa mallinaan eri-ikäiset johtajat, ja oppia ottamaan pikkuhiljaa vastuuta ikätasonsa mukaan. Partiolaisia koulutetaan eritasoisiin johtamistehtäviin, ja partiossa annetaan mahdollisuus valita projektiluontoisesti oma johtamistehtävä. Näin jokainen pääsee kokemaan eri johtamisen tasoja sekä johdettavana olemista eri projekteissa. Partion aikaisia kokemuksia ja siellä oppimiani toimintamalleja olen pystynyt hyödyntämään opiskelujen aikana tekemissäni ryhmätehtävissä ja projekteissa.  

Myös monet korkeassa ja tunnetussa johtavassa asemassa olevista henkilöistä on aloittanut johtamisen harjoittelun jo pienenä partiossa. Partiossa on loistava valmiiksi turvallinen ja kannustava kulttuuri johtamiselle ja uuden oppimiselle. Turvallisessa ympäristössä on myös helpompi oppia epäonnistumisien kautta. Hyvä johtaja osaa siis myös olla väärässä ja ottaa vastuun huonosta johtamisesta tai epäonnistuneesta projektista. Jokaisen johtajan tärkeä tehtävä on johtamisen lisäksi myös jatkuvasti kehittyä johtajana. Johtajuus ja sen tarve muuttuu koko ajan. Sen tähden jokaisen työpaikan tulisi myös tarjota kaikille johtamisesta kiinnostuneille mahdollisuus kokeilla eritasoista johtajuutta. Itsensä tuntemisen ja omien johtajakokemusten lisäksi johtaja-asemassa oleville on annettava myös mahdollisuus kehittyä ja pysyä ajan tasalla.  

Jokaisen johtavassa asemassa olevan ihmisen tulisi myös tietää, että hänen tapansa johtaa tietyssä paikassa ei ole ainoa oikea tapa. Jokainen yhteisö, perhe ja työpaikka erilaisina aikoina tarvitsee erilaista johtamista. Esimerkiksi työssään loistava ja arvostettu vanhusten hoivayksikön johtaja ei välttämättä pärjäisi tiiminjohtajana pankissa tai keittiön vuoropäällikkönä Hesburgerissa. Johtajaksi haluavien olisi jo aikaisessa vaiheessa hyvä ymmärtää, että jokaista kohtaamaansa ihmistä heidän tulee opetella johtaa eri tavalla. Johtaja ei siis ole ikinä valmis, vaikka partiolaiset ovatkin aina valmiita johtamaan. 

Lähteet: 

Laajennettu Vapaaehtoistuen valiokunta. 2020. Johtaminen partiossa. Luettu 25.11.2021. johtaminen_partiossa_2020.pdf 

Varpula, S. 2018. Vähemmän huutamista, enemmän käyttäytymistiedettä – Kolme johtajaa kertoo vinkkinsä parempaan johtajuuteen. Luettu 25.11.2021. Vähemmän huutamista, enemmän käyttäytymistiedettä – Kolme johtajaa kertoo vinkkinsä parempaan johtajuuteen | Suomen Partiolaiset