Johdanto

Onko olemassa oikeaa tapaa johtaa organisaatiota? Ei ole. Siihen voin jo vastata omin kokemuksin. Johtamiseen liittyviä teorioita on toki monenlaisia ja eri aikakausina esimiestyöskentely on ollut varsin erilaista. Ihmiset ovat erilaisia, mutta esimiestyöskentelyyn vaikuttaa myös oma kulttuurinen näkemys, koulutusaste tai kokemus johtajuudesta. Nyt lähdemme pohtimaan johtajuusajattelun mutkikasta kehittymistä, nykyajan johtamisen haasteita ja johtamiseen liittyviä teorioita.

Johtajuuden kehittyminen

Klassisen koulukunnan johtamistyyli perustuu jo 1800-luvun teollisen vallankumouksen aikoihin, milloin esimiehen tehtävä oli pitää tehtaissa tiukkaa kuria ja armotonta pakottamista viedä työntekijät maksimaaliseen tehokkuuteen. Esimiehen juttusille ei niin vain menty valittamaan ylityötunneista tai pyytämään sairaslomaa.

Professori Douglas McGregor kehitti 1960- luvulla kaksi erilaista teoriaa ihmisen työmotivaatiosta. X-teoria ja Y-teoria. X-teoriassa työntekijään korostuu tiukka valvonta esimieheltä ja rangaistuksen uhkaa. Alainen tekee työn pakkomielisesti ja esimies ohjaa työntekemistä jatkuvasti. Kukaan ei halua nykypäivänä olla X-teorian mukainen johtaja. Se on oikeastaan vanhanajan johtamista. Y-teorian mukaan työntekijää nimenomaan patistetaan ottamaan vastuuta ja esimies pyrkii huomaamaan alaisten lahjakkuudet. Rangaistuksia ei tarvitse pelätä, niin kuin X-teoriassa. Y-teoria pohjautuu siihen, että työntekijää ei ohjata vaan miettii itse työsuoritustaan ja toimii itsenäisesti. Kommunikointi ja sitoutuminen ovat Y-teorian kulmakivi. Kuulostaako Y-teoria paremmalta?

Klassisen johtamisteorian tyyli on selkeä: kuria ja tehokkuutta. Kyseinen prosessimalli syntyi jo sata vuotta sitten. Klassiseen johtamisteoriaan korostuu ennen kaikkea sen hierarkia: esimies suunnittelee työn ja valvoo sen tehokkuutta sekä toteutumista.

Nykyajan johtaminen

Nykyajan johtajuus perustuu ihmisläheisyyteen, vuorovaikutukseen ja kyky inspiroida työyhteisöä. Modernin ajan ”New genre” on johtamistyyli, missä esimiestä kiinnostaa myös eettinen johtajuus, henkinen johtajuus tai kestävä johtajuus.

Digitaalisuuden merkitys esiintyy vahvasti nykyajan esimiestyössä. Ensinnäkin esimiehen pitää osata käyttää digitaalisia laitteita hyvin. Etätyöskentely on huomattavasti lisääntynyt korona pandemian takia ja se onkin muuttanut nykyajan johtamista radikaalisti. Kuinka usein työntekijä saa olla etänä? Onko koronatilanne kuinka paha? Miten johtaa, jos ei näe työntekijöitä kuin vaan ruudun takaa? Nykyajan johtaminen on uudenlaisessa murroksessa koronan takia. Teknologia kehittyy myös koko ajan. Hybridimallia käytetäänkin paljon työelämässä. Se antaa mahdollisuuden olla välillä etänä, mikäli tilanne sen vaatii.

Miten nykyajan johtaminen poikkeaa klassisen koulukunnan johtamisessa? Valtavan iso auktoriteetti ei enää palvele työntekijöitä, koska kynnys mennä esimiehen puheille ei pitäisi olla hankala asia työntekijälle. Tehokkuutta vaaditaan yhä edelleen, mutta ajan hallinta on nykyään sitäkin tärkeämpi kuin ennen.

Työntekijää ei valvota tai ohjeisteta enää niin paljon kuin ennen. Pitää itse oivaltaa ja soveltaa työtehtäviä.

Anna jokaisen hoitaa oma työnsä. Sinun tehtäväsi esimiehenä on varmistaa, että heillä on juuri siihen tarvittavat välineet. (Erikson 2018, 222)

Teoria vai käytäntö?

Ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa oppii kaiken maailman teorioita johtajuusajattelusta. Asiaan voi syventyä vaikka kuinka paljon, mutta se ei tee sinusta täydellistä esimiestä. Kuinka hyvin tulet ihmisten kanssa toimeen? Minkälainen olet omalta persoonaltaan? Oma karismaattisuus ja kyky luoda henkilöstölle suotuisa työympäristö ovat nykyajan johtajalle tärkeimpiä ominaisuuksia.

Ihmisten kanssa pitää tulla hyvin toimeen ja saahan esimies olla työntekijöiden hyvä ystävä, mutta jonkin sortin auktoriteetti pitää silti olla, jotta työnteko on sujuvaa ja tehokasta. Olen työelämäni aikana törmännyt muutamiin esimiehiin, kenellä on korkea koulutus, mutta heistä ei kerta kaikkiaan ole esimies ainesta. Kaikista ei ole ja se on hyväksyttävä. En moiti yhtään johtajuuden teoriapohjaista kouluttautumista, mutta esimiehenä oleminen on sen verran käytännönläheistä hommaa, että väkisin opit asioita kantapään kautta. Itse olen oppinut lähes kaiken kantapään kautta, kun olen toiminut esimiehenä.

Lähteet:

Erikson, T. 2018. Kehnot pomot ympärilläni. Otava.

Tuntematon johtaja, 2017. Luettu 05.05.2022.

http://tuntematonjohtaja.blogspot.com/2017/11/johtajuusajattelun-kehittymisen.html