Tampere
01 Dec, Tuesday
0° C

Proakatemian esseepankki

Johtajuus -Kirkas suunta ja ihmisten voima



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

JOHTAJUUS –KIRKAS SUUNTA JA IHMISTEN VOIMA

 

Johtajuus kirja kertoo Koneen ja Nokian toimitusjohtajana toimineesta henkilöstä ja tämän näkökulmista hyvään johtajuuteen ja siihen mikä on johtaja. Organisaatiossa johtajan paikka on alimpana, tukemassa kaikkia muita. Johtajan avainperiaatteet ovat kirkas suunta siitä mihin ollaan menossa, selkeät tavoitteet, avoimuus, suoruus, fokus, yksinkertaisuus ja oikea-aikaisuus. (Alahuhta 2015.)

 

YRITYKSEN SYDÄN

Johtajuus ei ole lainkaan helppo laji, siihen ei synnytä, vaan siihen opitaan. Ihmisellä voi olla toki luontaisia kysyjä olla hyvä johtaja, mutta niitä pitää taatusti myös kehittää. Itse kuvittelisin johtajan lauman suojelijana ja porukan sydämenä. Johtajalla tulee olla valtava määrä tunneälyä ja kahden suun sijasta kaksi suurta korvaa, joilla havainnoida ja tulkita ympäristöä ja työntekijöitään. Yrityksen johtajalla on kaksi aikaa, nyt ja tulevaisuus, se mahdollistaa organisaation nopean toimimisen yllättävissäkin tilanteissa, sillä tilanteet on kenties osattu jollain tavalla ennakoida. Hienoa johtajuutta on luoda ilmapiiri, jossa mielipiteiden sanominen on hyvä ja kritisoiminen kehittävää ja positiivista. Kun ympäristö kannustaa sanomaan ääneen ja rehellisesti, auttaa se kehittämään organisaatiota eteenpäin. Kritisoinnin ja kyseenalaistamisen mahdollistaa, jos johtaja on helposti lähestyttävä ja nöyrä. Edellä mainittujen lisäksi näkemys ympäröivästä maailmasta ja ymmärrys maailmankuvasta ovat elinehto yrityksen kehittymiselle.

 

TUTUSTU, PEREHDY JA VÄLITÄ

Koen, että johtajan tärkein ominaisuus on löytää jokaisen työntekijänsä vahvuudet ja heikkoudet sekä hyödyntää niitä. Hänen tulee löytää jokaiselle organisaation jäsenelle paikkansa ja pitää kunkin työntekijän motivaatiota yllä tarpeeksi haastavilla tehtävillä. Luottamus työntekijöihin ja vastuun antaminen motivoivat ja näin ollen tulos yrityksen sisällä paranee. Johtajan tulee tuntea työntekijöidensä vahvuudet ja kehittää heidän heikkouksiaan. Tärkeää on tehdä heikkouksista uusia mahdollisuuksia ja onnistumisen tunteita. Epäonnistumiselle ja uuden kokeilulle tulee antaa tilaa ja siihen pitää kannustaa, vain niin henkilöstö pystyy kehittymään ja synnyttämään jotain aivan uutta ja mullistavaa. Vastuun antaminen on yksi parhaista tavoista kehittää. Kun ihminen näkee, että häneen panostetaan, haluaa hän antaa oman panoksensa moninkertaisena takaisin. Luottamus ympärillä oleviin ihmisiin rakentaa pohjan hyvälle tiimihengelle, ja vain silloin taivas on rajana. Kun kiinnostus ympärillä olevia ihmisiä kohtaan välittyy, on johtaja oikealla reitillä.

 

OMAKOHTAINEN KOKEMUS

Olen päässyt kokemaan aiemmassa työpaikassani erinomaista johtajuutta. Johtajalta löytyi empatiakykyä ja asioihin nopeaa tarttumista. Sain kehitettävää palautetta, kun siihen oli syy. Esimieheni delegoi aina tarvittaessa, sekä antoi paljon vastuuta, joka loi luottamuksen tunnetta ja motivaatiota olla töissä. Minulla oli täysi luovuuden vapaus kokeilla ideoitani ja kehittyä, hän luotti tiimiinsä 110% sekä pystyi olemaan samaan aikaan meidän kaikkien ystävä. Työympäristössämme vallitsi avoimuus ja suoruus, joka tarkoittaa sitä, että palautteesta rohkaistustaan, opitaan ja kehitytään. Kaunistelun ja salailun kulttuuri ei hyödytä ketään eikä vie henkilöstä tai yritystä eteenpäin, joten pyrimme välttämään ”hyssyttelykulttuuria”. En olisi voinut toivoa parempaa johtajuutta, odotin kun pääsin töihin ja harmittelin, kun jouduin lähtemään pois. Annoin itsestäni vähintään 100% joka ikinen työpäivä.

 

HUONO JOHTAJUUS

Mitä on sitten huono johtajuus. Koen, että se on pelkoa, ahdistuneisuutta, vääränlaista esimerkkiä, välinpitämättömyyttä sekä vääränlaista palautteenantamisen. Huono johtaja johtaa ylhäältä auktoriteettinä omasta norsunluutornistaan. Hän pitää omia mielipiteitään ainoina oikeina eikä ymmärrä kehityksen ja uuden kokeilemisen voimaa. Hyvä ohjenuora jonka kirja antoi oli: ”Työ tulisi valita niin, että olet siitä kiinnostunut, älä juokse rahan ja aseman perässä, sillä et näin pääse koskaan maaliin. Älä ala elämään johtajan elämää, silloin kaikki menee pieleen, älä ylpisty tai pidä itseäsi parempana” (Alahuhta 2015).

 

JOHTAJAN OMINAISUUDET

Kirjassa puhutaan siitä, kuinka oleellista on, että johtaja delegoi. Yrityksen ei tulisi olla riippuvainen johtajasta. Tämä mahdollistaa uuden oppimisen ja luottamuksen rakentumisen vastuun antamisen kautta. Johtajalla tulee olla äärimmäisen kriittiset silmät omaa toimintaansa kohtaan ja tarve kehittyä paremmaksi ja ymmärtää uuden oppimisen ja kehityksen mahdollisuuden omassakin tekemisessä, sillä kukaan ei ole koskaan valmis.  Pitää asettaa tavoitteita, tarpeeksi suuria sellaisia. Tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia, sillä se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tekemiseen. (Alahuhta 2015.)

Johtaja energisoi ja luo ympärilleen positiivista ympäristöä, joka heijastuu tsemppinä ja näkyy tuloksena. Positiivinen ihminen luo ympärilleen ratkaisuja siellä missä negatiivinen ihminen näkee ongelmia. Johtajan tulee olla aidosti läsnä ja johtaa johdonmukaisesti sekä selkeästi. Tärkeää on, että periaatteista ei hevillä poiketa ja suurista linjoista sekä toimintatavoista pidetään kiinni, tämä luo selkeyttä ja ymmärrystä kokonaiskuvasta. Näin organisaation on helppo toimia ja mennä yhteistä tavoitetta kohti. (Alahuhta 2015.)

Johtajalla tulee olla kyky nähdä olennainen ja tarttua oikeisiin asioihin sekä sivuuttaa epäoleellinen. Tämä on vaikeaa, sillä monesta hyvästä pitää tarttua vain yhteen mihin keskittyä ja delegoida kaikki muu. Oman elämän arvostaminen ja itselleen ajan ottaminen kertoo hyvästä johtajuudesta. Tämä on merkki luottamuksesta organisaatiossa toimivia kohtaan ja kertoo siitä, ettei organisaatio ole riippuvainen sinusta. Yritysmaailmassa tapahtuu paljon muutoksia ja johtajan tulee perustella se. Muutos onnistuu vasta kun kaikki ovat siinä mukana. Ihanne tilanne radikaaleissa ja suurissa muutoksissa olisi, että sitä tekemässä olisi ollut laaja määrä henkilöstöä eri paikoista organisaatiossa. Tämä antaisi paljon erilaisia näkökulmia, hyviä keskusteluja sekä sitouttaisi henkilöstöä paremmin muutokseen, sillä he kokevat, että ovat saaneet olla aidosti mukana toteuttamassa sitä ja heitä on kuunneltu. (Alahuhta 2015.)

 

YHTEISET PELISÄÄNNÖT

Yhteiset yhdessä tehdyt säännöt luovat yhteisen tavan toimia kaikkien työntekijöiden kesken, tämä yhteisöllistää eikä eriarvoisa. Jokaisen on tärkeää tietää arvot, missio ja visio, eli mitä kohti ja millaisella periaatteella ja otteella mennään. Vision tulee olla yrityksen yhteinen maali sekä pitkän tähtäimen suunta. Vision tulee olla kirkas ja selkeästi määritelty, silloin ei jää tilaa arvailulle ja tällöin se vasta motivoi. Ratkaisevinta arvoissa puolestaan on se, että miten ne saadaan elämään konkreettisesti yrityksen sisällä ja yrityksen kulttuuri kehittymään. Arvot tulisi määritellä niin, että ne elää pitkään ja ovat yrityksen tähtäyspisteitä eli sitä millaiseksi yritys halutaan kehittää. Niitä ei tulisi pystyä muuttamaan helpolla. Sisäisen viestinnän tulee toimia, jokaisella tulee olla tieto missä tapahtuu, mitä tapahtuu ja milloin tapahtuu. Tämä luo luottamusta ja yhteisöllistää. Kun kaikki tietävät mitä tapahtuu, ei kenenkään tarvitse arvailla tai olettaa. Globaalin yrityksen johtamisen kulmakivet ovat diversiteetti eli monimuotoisuudesta huolehtiminen, jatkuva oppiminen, kyvykkyyden rakentaminen, yhteistyön turvaaminen ja etenemisen varmistaminen. Globaalin yrityksen on tärkeintä olla siellä missä kilpailu on kaikkein kovinta ja asiakkaat vaativimpia. Näin kehitytyään ja ollaan alan ytimessä. (Alahuhta 2015.)

Kovina aikoina vahvojen ja heikkojen yritysten väliset erot tulevat parhaiten esiin. Vahvojen yritysten energiatasot nousevat ja he antavat tällöin kaikkensa, he näkevät vaikeudet uutena mahdollisuutena markkinoilla. Heikot yritykset puolestaan pelkäävät ja alkavat lamaantua. ”Vaikeina tilanteina ei ole syytä pelätä. Ne ovat aina myös mahdollisuus” (Alahuhta 2015). Usein vaikeina aikoina kulutusta ja resursseja vähennetään, vaikka pitäisi toimia täysin päinvastoin. Vaikeina aikoina yrityksen pitäisi antaa kaikkensa ja hyödyntää henkilöstöstä, jokaista ideaa ja mahdollisuutta. Jatkuva muutos on siis aivan välttämätöntä, sillä estetään jämähtäminen ja tiettyihin malleihin juurtuminen. Vain uusi vie eteenpäin ja luova ajattelu ja vapaa pohdinta ovat tämän kannalta elinehto. (Alahuhta 2015.)

 

LÄHTEET

Alahuhta, Matti. 2015. Johtajuus. Kirkas suunta ja ihmisten voima. Kustantaja Docendo Oy.

Painopaikka Norhaven, Tanska 2017.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close