Tampere
30 Nov, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima



Kirjoittanut: Marianne Murto - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Valitsin luettavakseni Matti Alahuhdan Johtajuus – kirjan, koska halusin tietää millaisia näkökulmia suurten, globaalien pörssiyhtiöiden johdossa olleella henkilöllä on johtamiseen liittyen. Matti Alahuhdan merkittävimmät johtajuuskokemukset ovat tulleet Nokian ja Koneen johtotehtävissä toimiessa. Tämän lisäksi Alahuhta on toiminut useiden suurten yhtiöiden hallituksissa ja painottaakin tästä olleen suuri hyöty yritysjohtamiseen maailmankuvan laajentuessa ja eri alojen toimijoihin tutustuessa.

Kirjassaan Alahuhta peilaa ajatuksiaan omaan työuraansa ja sen eri vaiheisiin ja tekee näin ollen asioista käytännönläheisiä pelkän sanahelinän sijaan. Ensimmäisenä johtajuutta pohtiessaan hän korostaa henkilöstön tärkeyttä. Henkilöstö on jokaisen yrityksen tärkein voimavara ja sen vuoksi on huolehdittava, että he tietävät yrityksen arvot ja tavoitteet ja ennen kaikkea haluavat työskennellä niitä tavoitellakseen. Henkilöstöön linkittyen Alahuhta nostaa esiin koulutuksen tärkeyden; myös silloin kun yritys ei ole taloudellisesti parhaassa tilanteessaan. Hän selittääkin, että juuri silloin tulisi panostaa henkilöstön tyytyväisyyteen muun muassa koulutuksen myötä; tehdä työntekijöille tunne, että heidän paikkansa tulee pysymään ja yritys uskoo parempaan tulevaisuuteen. Tämä on tietenkin positiivinen asia myös itse yritykselle, sillä työvoiman vaihtuminen vie aina voimavaroja. Alahuhta ottaa samassa yhteydessä esille avoimuuden; kun koko henkilöstö tietää saman mitä yrityksen avainhenkilötkin, luottamus syntyy ja luodaan matka kohti yhteisiä tavoitteita. Ilman avoimuutta myös huonompina aikoina, syntyy helposti epävarmuuden ilmapiiri. Tämä veikin minut pohtimaan vastakkainasettelua yritysjohdon ja henkilöstön välillä. Tämä on valittavan yleistä useissa organisaatioissa ja mielestäni tämänkaltainen hierarkia ei saisi näkyä yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Kumpikin osapuoli on kuitenkin täysin riippuvainen toisesta; työnantaja tarjoaa työpaikan ja korvauksen tehdystä työstä, kun taas työntekijä tekee tuon työn ja edustaa yritystä päivittäisessä elämässä. Tässä juuri viestinnän merkitys tulee esiin; kaikkien tulee tietä mitä heiltä odotetaan ja miksi. Vain näin voidaan alkaa tehdä työtä kohti yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Itselleni jäi vahvasti mieleen Alahuhdan ajatus vastuun antamisesta. Hän sanoi vastuun antamisen olevan paras tapa kehittää henkilön osaamista ja osoittaa luottamusta. Tämä pitää mielestäni paikkansa. Uusien haasteiden vastaanottaminen ja niihin intohimolla paneutuminen opettaa ja antaa työlle aivan uuden merkityksen. Alahuhta kirjoittaa, että pitää erittäin tärkeänä sitä, että jokainen henkilö työskentelee haluamassaan työtehtävässä. Hän suosii yhtiön sisäistä kiertoa tehtävästä toiseen ja haluaakin mahdollisimman hyvin saada oikeat ihmiset heille oikeisiin työtehtäviin. Yleisesti kolmea vuotta pidetään ideaalina aikana työskennellä samassa tehtävässä. Matti Alahuhta perusteli mielipiteensä olevan hieman kauempi ajanjakso, noin viisi vuotta, jotta henkilö ehtii kunnolla päästä sisälle tehtäväänsä ja kehittyä siinä. Tämä varmasti riippuu työtehtävästä, mutta esimerkiksi johtotehtävissä Alahuhdan kanta on mielestäni perusteltu; myös henkilöstölle on hämmentävää, jos johtaja vaihtuu tiheään tahtiin.

Alahuhdan määritellessä hyvän johtajan piirteitä, mieleeni jäi kaksi tärkeintä; johdonmukaisuus ja selkeys. Näillä hän halusi viestittää, että hyvä johtajuus ei lopulta ole niin vaikeaa, se on johdonmukaista ja selkeää toimintaa, jolla ohjataan koko henkilöstön toimintaa kohti yrityksen yhteisiä tavoitteita. Kun tavoitteet ovat kaikille selvät, niistä on viestitetty yksinkertaisesti ja niitä kohti edetään johdonmukaisesti, on lopulta niiden saavuttaminen sekä helpompaa että palkitsevampaa. Tällöin myös henkilöstölle viestitetään, että tavoitteiden kohti kulkeminen on yhteinen matka ja jokaisen työpanos sitä kohti on arvokas. Lisäksi henkilöstölle tulee tunne, että juuri heidän työnsä on merkityksellistä ja luultavasti tätä kautta myös työssä viihtyminen on paremmalla tasolla.

Omista esimiehistään kirjoittaessaan Alahuhta käytti hyvin kunnioittavaa ja kaunista sävyä. Hän totesikin työuransa aikana olleiden esimiestensä olleen suuri osa hänen omaa kehitystään johtajana. Arvostamiltaan henkilöiltä on hyvä oppia ja itse hyväksi kokemiaan johtamistapoja soveltaa itse omaan johtamistyöhönsä. Alahuhta arvostaa positiivista ja ratkaisukeskeistä johtamista; heikommankaan tilanteen tullen ei jäädä rypemään ongelmaan, vaan uskotaan vahvasti parempaan tulevaan ja edetään määrätietoisesti sitä kohti. Itse uskon myös positiivisuuden voimaan joka asiassa, saman energian voi lopulta käyttää ongelman miettimiseen kuin ratkaisun keksimiseen. Positiivinen asenne ja olemus myös huokuu ulospäin ja tarttuu läsnä oleviin ihmisiin hyvällä tavalla, negatiivinen taas luo lannistavalla tavalla yhtenäistä ilmapiiriä.

Vaikka Alahuhdan kirjassa Johtajuus ei varsinaisesti ollut mitään uutta ja tajunnanräjäyttävää näkökulmaa johtamiseen, oli se yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään hyvin opettavainen. Kirja kuvastaa kirjoittajaansa ja vaikuttaa siltä, ettei siinä ole yritetty keksiä mitään sellaista, mitä käytännön työssä ei olisi toteutettu. Toisin sanoen Alahuhta kirjoittaa totuudenmukaisesti ja omiin kokemuksiinsa pohjautuen hyvää tekstiä johtajuuden perusteista. On hienoa huomata, että erittäin merkittävistä saavutuksistaan huolimatta Alahuhta kirjoittaa hyvin nöyrästi ja maanläheisesti ajatuksistaan ja kokemuksistaan johtajana.

Kirjan mieleenpainuvin osuus oli omalla kohdallani 4. luku Ajatuksia tulevan sukupolven vastuunkantajille. Luvussa oli painavaa, perusteltua ja erittäin inspiroivaa tekstiä siitä, miten jokaisen tulisi edetä elämässään juuri siihen suuntaan minkä kokee itselleen olevan mieluisa. Alahuhta lähtee tekstissään yksilöstä ja sen tarpeiden tyydyttämisestä ja omien mielenkiinnonkohteiden löytymisestä. Hän korostaa, että se voi viedä aikaa ja vaatia erilaisia kokemuksia, mutta on aina lopulta kaiken sen arvoista. Jokaisella on mahdollisuus luoda elämästään ja työurastaan juuri sellainen, jota tekee päivästä toiseen positiivisin mielin ja tulevaisuudesta innostuneena; riippumatta siitä millaista talousvaihetta eletään. Lisäksi Alahuhta kantaa huolta koko Suomen tilanteesta ja korostaa, että meillä on kyky ja mahdollisuus muuttaa suuntaa Suomen talouskasvun ja yleisen tilanteen suhteen. Se vaatii kuitenkin uusia, innovatiivisia ja rohkeita liikkeitä, sekä aitoa halua olla tekemässä tulevaisuudesta parempaa. Tämä on mielestäni yrittäjyyden perusta ja yrittäjyys taas on perustana talouskasvun mahdollistamiselle.

Kommentit
  • Elina Merviö

    Roolituksen merkityksestä on kirjoittanut myös Juha Tamminen. Kannattaa lukea. Miten voisit siirtää näitä oppeja tiimin toimintaan? Miten kehiität itseäsi tämän pohjalta?

    22.9.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close