Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Johtajuus



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen jo aiemmin hieman kirjoittanut johtajuudesta ja käytin esimerkkejä paljon urheilun puolelta kyseisessä esseessä. Tässä johtajuutta käsittelevässä kirjoituksessa pyrin pitämään urheilumaailman esimerkit pienemmällä, mutta kuitenkaan en niitä pysty elämästäni kokonaan sivuuttamaan. Koitan myös heijastaa johtajuuden aspekteja Proakatemian maailmaan.

Kuuntelin Risto Silasmaan ja Peter Vesterbackan puheenvuorot Suomen Partiolaisten tapahtumasta viime elokuulta, joissa oli aiheena johtajuus. Nämä olivat erittäin mielenkiintoisia puheenvuoroja, joissa oli paljon yhteisiä teemoja. Pidin myös johtajuudesta pajan pari viikkoa sitten ja siellä olivat puhumassa kaksi urheilumaailman valmentajaa ja myös heidänkin puheissaan yksi aihe nousi muiden yläpuolelle. Näistä päällimmäisenä oli…

 

Tavoitteellisuus

Tavoitteellisuudesta mainitsivat kaikki neljä edellä mainittua johtajaa. Olen juurikin samaa mieltä. Yritykselle/joukkueelle/tiimille on saatava tavoitteet selkeäksi ja ennen kaikkea henkilöstö sitoutumaan niihin. Monessa yrityksessä ei ole tähdennetty jokaiselle työntekijälle riittävän hyvin yrityksen tavoitteita eikä välttämättä myöskään heidän omia tavoitteita töidensä suhteen. Selkeillä tavoitteilla on ilman muuta mahdollista myöskin päästä tuloksiin. Henkilökunta on myös sitoutettava erilaisilla keinoilla näiden tavoitteiden täyttämiseen ja tässä on tärkeänä osana myös motivointi.

Peter Vesterbacka myös käski johtajien uskoa myös tavoitteisiin vahvasti, sillä jos johtaja uskoo täysillä tavoitteiden täyttymiseen, niin tämä usko myös tarttuu muihin. Häntä on monesti Rovion ja Slushin aikanaan epäilty huimien tavoitteidensa täyttymisestä, mutta hän on aina uskonut niihin ja myös toteuttanut ne. Tämä on hyvän johtajan merkki.

Sama pätee myös Proakatemialle. Tiimeillä on oltava selkeät tavoitteet niin tiiminä kuin henkilökohtaisestikin ja niihin on johtajien uskottava. Tällä saadaan myös koko tiimi toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen.

 

Mitä johtajuus sitten on

Risto Silasmaan mukaan johtajuus on ennen kaikkea esimerkin näyttämistä. Johtajan on oltava organisaatiossa se henkilö jota muut katsovat ylöspäin ja johtajan on myös toimittava tämän luottamuksen velvoittamalla tavalla. Johtajuutta tarvitaan myös useilla tasoilla ja usein jokaisessa porukassa on niin sanottuja luontaisia johtajia. He usein toimivat hyvänä esimerkkinä muille. Hän antoi pienenä esimerkkinä muu muassa toimiston siisteyden. Jos lattialla on roskia, niin niiden korjaamiseen ei tarvita välttämättä siivoojaa vaan jopa toimitusjohtaja voi tarttua luutaan ja siistiä paikat.

Hyvän johtajan tarkoitus on tehdä alaistensa toiminta mahdollisimman helpoksi. Hän raivaa esteitä ja yrittää kehittää kaikkien tekemistä eteenpäin jatkuvasti. Risto Silasmaa käyttikin sanoja: ”Hyvä johtaja hoitaa puitteet kuntoon.”  Molemmat puhujista, kuin myös pajassamme puhuneet urheiluvalmentajat, teroittivat johtajan omasta tavasta ja tyylistä toimia. Hyvä johtajuus ei voi olla ulkoa opittua vaan johtajan on muokattava itselleen sopiva tyyli, jonka kanssa toimiminen tulee luontaiseksi. Pitää olla myös uskoa omaan tekemiseensä ja itseluottamusta toimia hieman eri lailla.

 

Risto Silasmaa piti johtajuuden kulmakivinä kolmea pääkohtaa.

  • Tiedon jakamista ja ymmärryksen antoa työntekijöilleen. Jo usein työntekijä saadaan toimeen, kun hän ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Itse pitäisin tähän hyvänä esimerkkinä vaikkapa hiekkakasan siirtoa. Jos työntekijälle vain käsketään siirtää kasa, saattaa hän hieman vastahankaan tehdä toimen tai jättää sen puolitiehen. Mutta taas jos työntekijälle kerrotaan esimerkiksi kuorma-auton tulevan juuri siihen paikkaan iltapäivällä, niin hän varmastikin siirtää kasaa riittävästi ja varmistaa auton mahdollisen liikkumisen. Tällöin tehdään työtä, millä on tarkoitus.

 

  • Toisena osiona Silasmaa pitää osaamisen jakamista ja tilan antamista kehittymiselle. Palaten antamaani esimerkkiin, jos työntekijä ei esimerkiksi tiedä, miten hiekkakasaa tulisi siirtää, niin tähän toimeen hyvin kouluttamalla johtaja saa tuloksia miehestä irti. Myös isommassa mittakaavassa hyvä johtaja antaa alaisilleen tilaa kehittyä ja edetä tehtävissään. Tämä myöskin motivoi työntekijää enemmän.

 

  • Kolmas kohta onkin juuri motivaatio. Työntekijät pitää motivoida työhönsä, jotta heistä saadaan paras potentiaali irti. Tämä ei ole aina helppoa ja välttämättä raha ei aina toimi parhaana motivaattorina, mutta jokaisella hyvällä johtajalla on tapansa motivoida alaisiaan.

 

 

Muutoksia

Johtajuus on myös koko ajan murroksessa. Maailma muuttuu koko ajan kovaa tahtia ja etenkin teknologia tuo uusia haasteita johtajuuteen. Tässä kohtaa hyvän johtajan on alati haastettava itseään ja ymmärrettävä tarpeensa kehittyä ja pysyä ajan hengessä mukana. Tästä hyvänä murroksen esimerkkinä on Proakatemiallakin vallitseva tasaisemman porrastuksen johtamiskulttuuri, jossa jokaisella työntekijällä on valtaa ja vapautta osallistua päätöksen tekoon.

Tässä alati muuttuvassa ympäristössä Risto Silasmaa mainitsi johtajalle tärkeimmäksi ominaisuudeksi yrittäjämäisen asennoitumisen johtajuuteen. Yrittäjällä on oltava nokkeluutta ja joustavuutta mukautua uusiin yllättäviinkin tilanteisiin. Yrittäjämäinen asennoituminen luo myös asioista vastuuntuntoa, sillä jos tehdään itselle, niin tehdään aina parempaa. Sanoohan näin vanha sanontakin ”tee kuin tekisit itsellesi”.

Oli sitten kyse johtajista tai vain työntekijöistä niin asioista on koettava omistajuutta. Tämä on mielestäni yksi Proakatemian suurimpia vahvuuksia, sillä väitän jokaisen meistä tuntevan suurta ylpeyttä ja omistajuutta Proakatemia kulttuurista ja hengestä. Tästä myös mielestäni kertoo vahva ja aktiivinen alumni toiminta.

Vielä viimeiseksi melkein kaikki johtajat mainitsevat luottamuksen tärkeyden. Alaisilla ja johtajilla on oltava molemmin puolinen luottamus toimintaan ja tämä on myös näytettävä päivittäisessä toiminnassa. Nämä ovat pieniä asioita, mutta hyvä johtaja luottaa palkkaamiinsa alaisiin eikä hänen tarvitse valsoa heidän tekemisiään liialti. Tämä antaa myös työntekijöille tilaa kehittyä ja ottaa vastuuta, eli kokea omistajuutta työstään. Proakatemialla luottamus on suuressa arvossa. Siitä puhutaan paljon, mutta se myös toteutuu vahvasti. En uskaltaisi missään muussa koulussa jättää lompakkoani päiväksi kahvion pöydälle, mutta Proakatemialla ei tarvitse moisista asioista huolehtia ollenkaan. Onhan tämä ennen kaikkea turvallinen ympäristö, jossa kasvaa tulevaisuuden johtajia.

 

Lähteet:

https://www.kieku.com/channel/Suomen%20Partiolaiset

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close