Tampere
30 Nov, Monday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Johtajuuden ymmärtäminen



Kirjoittanut: Titta Keisala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Onko johtaminen tärkein osa tiimiä? Entä pärjääkö tiimi ilman johtajaa? Omasta mielestäni johtajuus ei välttämättä ole tärkeintä mutta sen täytyy olla yksi tärkeimmistä. Tiimin toimivuuteen vaikuttaa kuitenkin myös muut olennaiset asiat. Varmasti tiimin koosta johtuu se, että pärjäisikö tiimi ilman johtajaa. Mutta, jos tarkkaan pohdin, jokaisessa pienessäkin ryhmässä on yleensä jonkin näköinen johtaja. Ehkei häntä kutsuta johtajaksi mutta ehkä hän on persoonallisuudeltaan sellainen, joka ottaa ohjat käsiinsä ja ns. johdattelee toisia, joskus jopa hieman vaivihkaakin.

Halusin listata alle muutamia asioita mitä johtajuus vaatii, (lukuun ottamatta persoonallisuuden piirteitä) joita mielletään johtajalle tyypillisinä tai jollakin tavalla hyödyllisinä.

  1. Organisointi. On tärkeää pystyä organisoimaan mm. työtehtäviä ja aikataulua, koska on mahdotonta tehdä itse kaikki. Eikä se ole missään nimessä myöskään ryhmän idea. On tärkeä ymmärtää mikä on hyödyllistä tehdä itse ja minkälainen työ voidaan jakaa muille. Johtajan voi olla hankala päästää irti ja sallia vastuuta toisille. Se voi olla kuitenkin välttämätöntä oman jaksamisen kannalta. Tämä tietenkin vaatii suurta luottamusta. Paremmin jaksaa, jos löytää työssä tasapainon. Organisointi varmasti edesauttaa tasapainon luomista.
  2. Erilaisuuden ymmärtäminen. Jotta pystyy hyödyntämään erilaisia osaajia, on ymmärrettävä erilaisia ihmisiä. Usein olenkin lukenut, että hyvillä johtajilla on ns. kyky lukea ihmisiä. Erilaisuus voi olla haastavaa mutta siihen panostaminen on yleensä palkitsevaa. Erilaisuus aiheuttaa ristiriitoja mutta niiden ratkominen on osa johtajuutta. Kun haetaan henkilöä töihin yritykseen, on johtajalla luultavasti valmiiksi mielikuva siitä, minkälaisen henkilön haluaa tähän kyseiseen työhön. Jos palkataan tietoisesti paljon erilaisia persoonia toimimaan yhteistyössä, on ristiriitojen syntymiselle aina riski. Tällaisissa ryhmissä tai yrityksissä yritetään kuitenkin hyödyntää erilaisuutta ja nähdään se enemmänkin mahdollisuutena kuin riskinä. Yksi lempi lausahduksistani onkin: ”Kuinka tylsää olisi, jos olisimme kaikki samanlaisia?”
  3. Auktoriteetti. En tiedä onko auktoriteetti tähän oikea sana tai onko se ylipäätänsä välttämätön. Johtajuus kuitenkin vaatii sellaista kykyä, että johtaja saa yksilön sekä ryhmän toimimaan. Oleellista olisi myös, että töitä tehtäisiin silloinkin, kun johtaja ei ole maisemissa.
  4. Prosessien suunnittelu. Visio, strategia, järjestäytyminen, aikataulutus, tavoitteet, arviointi jne. Me suomalaiset olemme tunnetusti kovia aikatauluttamaan ja suunnittelemaan. Mutta oli maa mikä hyvänsä, täytyy työpaikalla olla toiminnasta suunnitelma.
  5. Kehittäminen. Kehityksen tulee olla jatkuvaa. Tällä en tarkoita pelkästään ergonomisten tuolien hankkimista työpaikalle ja työolosuhteiden parantamista vaan myös johtajuuden kehittämistä. Johtaja voi arvioida myös itseään ja etenkin jonkin tietyn prosessin päätyttyä, miettiä voiko tehdä ensi kerralla jotain eri tavalla, jotta onnistutaan entistä paremmin. Johtajille annetaan niukasti palautetta mutta johtaja voi sitä itse pyytää. Hyvä johtaja inspiroi ja motivoi työntekijöitä, joka on erittäin tärkeää. Motivoituneet työntekijät ovat myös usein tyytyväisiä ja tehokkaita työntekijöitä.

Eri aika kausina halutaan erilaisia johtajia. Myös erilaisissa maissa halutaan erilaisia johtajia tälläkin hetkellä. Useissa maissa, ei edes niin kaukana Suomesta, yritykset ovat hyvin hierarkkisia. Mikä on suurin syy siihen, että aina kaivataan erilaista johtajuutta? Kai yksinkertainen vastaus on, että maailma muuttuu ja käytännöt muuttuvat. Koko ajan halutaan lisää kehitystä työpaikoilla ja tietenkin olla parempia sekä menestyksekkäämpiä johtajia. On selvää, että myös nykyään kilpailu yritysten välillä on kovaa, joka vaikuttaa luonnollisesti myös johtajuuteen.

Mietinkin, se mitä opetetaan nyt johtajuudesta, onko se yhtään sama enää 20 vuoden päästä? Palataanko Suomessa ajassa taaksepäin hierarkkisempaan johtajuuteen vai vieläkin vapaamuotoisempiin työpaikkoihin? On hankala kuvitella mitä johtajuus on vuosikymmenien päästä.

Vanhempani ovat olleet yrittäjiä 28 vuotta. Kysyin isältäni mikä on suurin muutos hänen kokemassaan johtajuudessa. Isäni kertoi seuraavasti: ”Oman yrittäjyyden ja johtajuuden alkuaikoina ihmisiä käskettiin tekemään asioita. Henkilöstöjohtaminen on nykyään erittäin tärkeää. Ihmisten erilaisuus on otettava huomioon sekä työntekijät sijoitellaan työtehtäviin heidän vahvuuksiensa perusteella”.

Nykyään esimies tai johtaja voi olla suurenkin paineen alla jatkuvasti. Johtajilla, jotka ovat samalla omistajia, on vielä lisäpaineita esim. sijoitetusta pääomasta, menestyksestä ja pärjäämisestä aivan eri tavalla kuin pelkällä esimiehellä tai johtajalla. Jollakin tapaa on oltava ”kova pää”, että jaksaa paineet, jota työ tuo tullessaan. Uskoisin, että stressin sietokyky on jopa välttämätön. Lisäksi ajattelisi, että hyvä ja terve itsetunto on tärkeä jaksamisen työkalu.

Yritin etsiä tutkimuksen siitä, millä tavalla omistajuus vaikuttaa johtajuuteen. Voin kuitenkin vain arvailla. Uskon, että motivaatio työhön on paljon korkeampi. Oma motivaatio inspiroi myös työntekijöitä ja innostaa heitä. Ihminenhän oppii esimerkin kautta. Myös yleisesti ajattelisi, että halu onnistua voisi olla korkeampi ja tärkeämpi. Toisaalta taas, omistajana toimivan johtajan voi olla hankala jakaa vastuuta, koska pelko kontrollin menettämisestä voi olla haastavaa.

Johtajuuden ja johtajan käsitteenä voisi purkaa niin moniin osa-alueisiin sekä niistä osa-alueista vielä yksityiskohtaisempiin tulkintoihin, että on hankala määrittää mitä se on lyhyesti. Sanana molemmat ovat hyvin yksinkertaisia mutta sisällöltään laajoja. Mietinkin, mitä vastaisisin, jos minulta kysyttäisiin mitä on johtajuus? Ehkä vastaukseni olisi jotakin tämän tyylistä: ”Johtajuus tarkoittaa kykyä johdatella ryhmä yhteistyössä menestyksekkäästi päämäärään ja tämä tapahtuu jatkuvalla huolenpidolla, inspiroimisella sekä motivoimisella”.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close