Johtaminen on usein päätösten tekemistä. Oikeiden päätösten tekemiseksi hyvän johtajan on omattava vahvat intuitiiviset taidot sekä tarvittava tieto. Aiemman kokemuksen lisäksi tietoa voi tänä päivänä kerätä kuitenkin valtavan monesta lähteestä. Internet, kirjat, artikkelit, uutiset ja sosiaalisen median verkostojen avulla kerätty tieto ovat hyviä tapoja johtamistitaidon kartuttamiseen. Intuitio toisaalta on taito, jota on vaikea kerryttää ilman konkreettista kokemusta. Loppujen lopuksi intuitio kuitenkin perustuu perstuntumaan ja henkilön aiempiin kokemuksiin, taitoihin ja ymmärrykseen asiasta sekä muista ihmisistä. Toisinaan johtaja voi joutua haastavaan tilanteeseen, jossa juurikin oma intuitio taistelee edessä olevia faktoja ja tilastoja vastaan. Miten hyvä johtaja voi määritellä oikean ratkaisun tällaisessa tilanteessa?

Konfliktit ovat yksi monista johtajan kohtaamista haasteista. Tiimien sisäisissä konflikteissa johtaja on usein se henkilö, joka parhaiten soveltuu tilanteiden purkamiseen ja ongelmien ratkaisuun. Vaikka syy tällaisiin tilanteisiin voi olla lähes mitä tahansa esimerkiksi ihmisten välisestä kemiasta työmäärän epätasaiseseen jakautumiseen on johtajan kyettävä neuvottelemaan ratkaisu tilanteeseen, jonka avulla jokainen osapuoli kokee kykenevänsä jatkamaan työskentelyä tiimissä. Ennaltaehkäistäkseen tällaisia tilanteita moni kokenut johtaja on rakentanut tiimien sisäisiä vastuurooleja, jonka avulla tiimille muodostuu yhteisymmärrys siitä, kuka on vastuussa mistäkin tehtävästä ja keneltä voidaan odottaa mitä. Luomalla selkeät roolit johon koko tiimi sitoutuu luodaan avoin ja strukturoitu ympäristö, jossa vältytään monilta turhilta konflikteilta. Joissain tiimeissä tämä viedään myös pidemmälle ja tiimin jäsenet itse tietävät miten toimia vastakkainasettelujen noustessa, jotta yhteisymmärrys voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti.

Suunnittelu ja strategian laatiminen on merkittävä osa johtajuutta. Hyvä strategia pohjautuu dataan, joka on kerätty yrityksesta, sen kilpailijoista ja markkina-alueesat ylipäätään. Näiden pohjalta rakennetaan yrityksen missio ja visio joiden avulla voidaan edelleen kehittää erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja mahdollisuuksia. Seuraava osa strategian rakennuksesta on sen kommunikointi tiimille. Hyvä johtaja osaa sijoittaa tiiminsä tehokkaisiin rooleihin, jonka avulla strategiaa voidaan toteuttaa. Kokonaisuudessaan johtaminen vaatii paljon organisointikykyä ja taitoa lukea ihmisten vahvuuksia, jotta heidät voidaan hyödyntää tehokkaasti yrityksen toiminnassa.

Osatakseen hyödyntää tiiminsä vahvuuksia tulee johtajan ymmärtää heitä. Kommunikointi työntekijöiden kanssa on merkittävä taito ja oleellisen osa johtajuutta. Pitkäjänteistä ajattelua on ymmärtää mikä motivoi työntekijää, mitä hän haluaa saavuttaa ja rakentaa hänelle tavoitteita ja rooli, jossa nämä on mahdollista saavuttaa. Työntekijä, joka arvostaa esimiestään ja on tyytyväinen tilanteeseensa on huomattavasti todennäköisemmin pitkäaikainen työntekijä yrityksessä, mutta vastaavasti tyytymätön työntekijä etsii aktiivisesti muita työmahdollisuuksia ja usein alisuoriutuu roolissaan, koska hän ei pidä työtään merkittävänä.

Akatemialla usein esiin nouseva asia on palautteen antaminen ja etenkin sen vastaanottaminen. Etenkin johtajalle tämä on äärimmäisen tärkeä taito. Jotta tiimi ja sen jäsenet voivat kehittyä ja toimia tehokkaasti tulee johtajan antaa jatkuvasti palautetta, joka ohjaa heidän toimintaansa. Negatiivisten asioiden kääntäminen positiiviseksi ja kannustavaksi palautteeksi on haastavaa, mutta tärkeä taito, joka jokaisen johtajan tulisi opetella, koska kannustavalla palaute toimii psyykkisesti motivoivana tekijänä kehittämiseen, kun taas negatiivinen palaute laskee työmoraalia. Oleellinen osa johtajuutta on myös osata olla avoin palautteelle myös alaisilta. Johtajan tulisi luoda ilmapiiri, jossa työntekijä tuntee turvalliseksi antaa kehitysehdotuksia tai rakentavaa palautetta johtajan toiminnasta ilman pelkoa vastareaktiosta. Tämän lisäksi vielä tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin kuunnella palautetta tarkasti ja ohjata toimintaa sen pohjalta, sillä johtaja, joka ei muuta toimintaansa alaisten palautteen pohjalta saattaa nopeasti rakentaa negatiivistä jännitettä tiimin sisällä.

Loppujen lopuksi johtajuus sen perinteisemmässäkin muodossa vaatii monia ominaisuuksia ja vankkaa kokemusta. Tämän haasteellisen tehtävän suorittaminen menestyksekkäästi vaatii etenkin hyvin rakennettua tiimiä johtajan ympärille, koska kukaan ei voi menestyä tiimiympäristössä yksin. Jos johtajan toiminta on puuttellista tai keskinkertaista on todennäköistä, että se heijastuu myös tiimin toimintaan.