Tampere
28 Nov, Saturday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Johtajuuden 10 pääkohtaa



Kirjoittanut: Arttu Vitikainen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Keskiviikkona 12.12.2018 meillä kävi proakatemialla puhumassa filosofi Esa Saarinen, joka jätti allekirjoittaneeseen kyllä suuren jäljen. Todella innostava puhuja jolla oli suurta asiaa. Seuraava esseeni on pohdintaa Esan Aineistoihin ja luentoon liittyen, missä hän käy läpi johtamisen 10 pääkohtaa.

  1. Vankkumaton elämänusko. ”Optimismi.”

”Koettelee vaan ei hylkää herra”, tuo pohjantähden alta tuttu lause, jota tasaisin väliajoin kuulin omien vanhempieni yrittäjä taipaleen alkuvuosina. Ja eihän se hyljännyt. Myönnä itse toki toisinaan vaipuvani masenteluun, mutta olen tietoisesti pyrkinyt pitämään asenteeni myönteisenä. Toisinaan silti asiasta porukalla masentelu lienee tietyissä määrin, jopa hyväksi sillä yhteinen vitutus yhdistää.

 

  1. Innostus inhimilliseen kasvuun. ”Sytyttää kasvua, vaalii kasvua, ilmentää sitä itse.”

Kasvun syttyminen ja ilmentyminen on ollut näkyvä osa tiimiämme viimeisinä viikkoina. Yhteisen projektin ja innostuksen löytäminen on näkynyt henkisen motivaation kasvuna sekä ilmapiirissä. Uskon tiimimme menevän oikeaan suuntaan ja luovan hyvää pohjaa myös akatemian jälkeiselle ajalle. Tulevan kevään HR pestini ansiosta tämä onkin todella tärkeä kohta ja siksi asia on lähellä sydäntä tällä hetkellä.

 

  1. Systeemiäly. ”Kokonaisvaltainen ajattelu, hahmottaen vuorovaikutteisten nosteiden järisyttävät mahdollisuudet. Pieni muutos, valtava muutos. Havaitsee hienovaraiset yhteydet, kaukovaikutukset, systeemit jotka synnyttävät viisasta toimintaa.”

Onko kuulija tyhmä vai enkö itse vain osaa ilmaista asiaa oikein? Akatemian aikana meistä jokaisen verbaaliset taidot kehittyvät huimasti sillä asioita joutuu selittämään ihmiselle, joka tulee täysin eri lähtökohdista kuin sinä itse. Tästä syystä systeemiälyn ja vuorovaikutuksen merkitys on suuri, sillä asiat voivat edistyä hyvinkin nopeasti silloin, kun kaikilla on yhteinen käsitys asiasta.

 

4.Henkilökohtainen mestaruus. ”Itsensä johtajuus. Henkinen selkäranka. Sen tekeminen mikä on oikein. Suoruus. Läsnäolo. Henkilökohtainen esimerkki.”

Tämä on ollut itselleni hyvin vaikea kohta tämän syksyn aikana. Repaleiselta tuntunut syksy ja oman motivaation karkailu ovat johtaneet siihen, että tätäkin esseetä kirjoitan aivan liian myöhään, enkä tule pääsemään asetettuun esseetavoitteeseen. Hävettää, niin kuuluukin. Apua tuo silti se, että koen tehneeni myös paljon asioita oikein. Olen syksyn aikana saanut kuulla useilta tiimiläisiltäni kehuja ”Sulle kun soittaa, niin asiat järjestyvät” ja ”Sulta kysyisin ensimmäisenä, jos tarvitsisin apua”. Tällaiset lauseet ja niihin vaikuttaneet teot ovat itselle kirjapisteitä merkityksellisempiä. Näissä teoissa korostuu läsnäolo, oikein tekeminen ja esimerkki. Asiat joita itse pidän arvossa. Itsensä johtamisen takia on nuo kirjapisteetkin silti hoidettava ja hoituuhan ne.

 

  1. Yhteisönoste.” Synnyttää luottamusta ihmisissä ja ihmisille, jotta nämä toteuttaisivat sen mikä heissä on parasta. Yhteys ihmisiin asemaan katsomatta. Haavoittuvuus, suuruus ihmisenä. Oikeudenmukaisuus, hienovaraisuus, tunneälykkyys. Havaitsee ihmiset. Asettaen rajat, reilu. Oikeamielisyys. Rinnalla oleminen.”

Puheensa aikana Esa näytti todella hyvin tätä kuvaavaan videon Atlantan olympialaisten koripallofinaalista. Se sai itseni todella ajattelemaan tiimihengen ja kosketuksen merkitystä ihmisissä. On todella tärkeää, että ihminen tietää kuuluvansa porukkaan ja, että hän myös näkee sen viikoittaisessa toiminnassa.

 

  1. Määrätietoisuus. ”Asettaa päämäärät. Osaa ilmaista ymmärrettävästi, mitä keneltäkin odotetaan. Energiaa, joka kurottautuu eteenpäin.”

Voidakseen menestyä, ihminen tarvitsee määrätietoisuutta ja päämääriä. Tulevalla HR kaudellani toivon voivani auttaa ihmisiä löytämään omia päämääriään ja näin olleen suuntaa elämässä. Jos se siinä sivussa löytyisi itsellenikin. HR pestinä on jotain mitä kuvittelisin voivani tehdä myös tulevaisuudessa, joten päämääränäni on hoitaa homma niin hyvin kuin mahdollista.

 

  1. Käsitekyvykkyys. ”Taito lukea tilannetta itselleen ja kuvata sen muille. Kyky hahmottaa asetelma käsitteiden kautta ja kyky käsittää käsitteiden viestinnällinen voima. Älyllinen hahmotus, konkreettinen toiminta. Synnyttäen yhteistä kieltä, uudistaen yhteistä tarinaperustaa, tavoittaen käsitteellisesti kirkkaasti perustavuudet ja sen mikä juuri nyt on entistäkin tärkeämpää.”

Tämä on toisinaan itselleni haastavaa, sillä tietyistä asioista olen oppinut selittämään tietyllä lailla, vähän kuin selittäisin itselleni. Tässä pitäisi silti huomata, että usein kysyjällä on täysin eri lähtökohdat kuin itselläni, eikä näin ollen ole samaa tietämystä. Tämä onkin itselleni ollut iso ja hyvä opin paikka akatemialla ja toivon kehittyväni siinä entisestään.

 

  1. Käsittelybriljanssi. ”Avoimet kortit, edellytäen samaa muilta. Ei pelejä, ei pokkurointeja, ei taustakähmintöjä, ei selittelyitä, ei juonitteluita. Ratkaisukeskeisyys, järkevyys. Ei ylenkatsetta. Dialogikyvyt. Tasapainoinen harkinta, tasapainoinen henkilö. Kyky vaihtaa rytmiä ja lähestymistapaa.”

Päivästä toiseen, pajasta toiseen, keskustelusta toiseen… Dialogikyky, ihmistuntemus ja ihmisten kohtaaminen kehittyvät, joka hetki. Tärkeintä on yrittää ymmärtää ja yrittää tulla ymmärretyksi, näin siinä myös yleensä onnistutaan, kun molemmat ovat vilpittömästi mukana keskustelussa. Akatemian isoin anti lienee juuri tuo keskustelutaito.

 

  1. Itsenäinen ajattelu. ”Mielikuvitus. Kuunteleva, uteliaisuuden mielenlaatu. Vaihtoehtojen arvostus, innostus uusiin näkökulmiin. Lukeminen, yli sen mikä on ilmeistä. Läpimurtojen, oivallusten asenne, tosiasioista käsin. Näkemyksellisyys. Halu tietää totuus. Nöyryys johtajuuden paradoksien edessä.”

Valmentajamme Timo piti meille pajan liittyen fiktioon. Oli todella mielenkiintoista kuula, mitenkä fiktiivistä kirjallisuutta käytetään mm. parantamaan empatiakykyä. Olenkin pyrkinyt aina pitämään mielikuvitukseni vireänä ja lapsenomaisen innostuksen asioihin. Myös fiktiivisistä kirjoista voi oppia paljon maailmankuvaa avartavaa asiaa.

 

  1. Henki, spiritti. ”MItään kestävästi arvokasta ei synny ilman henkeä, ilman arvoja ja ymmärrystä laajempiin merkityskaariin. Tarvitaan usko, toivo ja syvä innostus arvokkaaseen, jota aidosti arvokasta voi syntyä. Tähti siis mutta vielä enemmän avaruus.”

”never leave a man behind” on monelle varmasti elokuvista tuttu lause, mikä kätkee sisäänsä suuren sanoman. Kuten kohdassa neljä totesin, olen itse pyrkinyt elämään tuon lausahduksen mukaan ja saadun palautteen perusteella siinä onnistunutkin. Henki on ehkä jopa kaikista tärkein asia tällä listalla.

 

 

http://www.esasaarinen.com/node/85

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close