Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Johtaja muista nämä!



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Huonosta johtamisesta puhutaan paljon, mutta ehkä kaikkein suurin johtamisongelma on jokaisen työtä tekevän korvien välissä. Harva osaa johtaa itseään.

Saku Tuominen

 

Syksyni alkoi muutaman vastoinkäymisen saattelemana. Vastoinkäymiset eivät olleet mitenkään dramaattisia, mutta vetivät mieleni matalaksi. Matala mieli syötti sisäiseen dialogiini lausetta “ Ei tästä tule mitään, epäonnistut kuitenkin.”. Kävin läpi Hopsiani ja ajattelin, kuinka perhanasti tässäkin on työtä. En jaksanut aloittaa aikatauluttamista tai miettiä miten syksy etenisi. Alkoi taas jokavuotiset puheet itsensä johtamisesta, blaah. Kirjaesseitä piti kuitenkin alkaa värkkäämään. Toistelin tiimikaverini Nooran esseen otsikkoa “Tee edes jotain” ja  tartuin Makke Leppäsen ja Ilona Rauhalan Johda ihmistä- Psykologiaa johtajille kirjaan.

Kirja muistutti minua niistä asioista, joilla vaikutamme omaan ja tiimimme menestykseen. Mieleni kirkastui kummasti, kun oivalsin ettei vastoinkäymiset vetäneet mieltäni maahan. Se olin minä itse. Kokosin tähän esseeseen muutaman muistutuksen itselleni tätä syksyä varten. Uskon, että monen muunkin olisi hyvä kerrata nämä asiat itselleen ja tiimille.

 

Huolehdi omasta pääomasta

 

Meillä jokaisella on pääomaa, henkistä ja fyysistä. Pääomat voidaan jakaa psykologiseen-, sosiaaliseen-, inhimilliseen- ja taloudelliseenpääomaan. On lohduttavaa huomata, että eniten pääoman osa-alueita meillä on korviemme välissä. Jokaiselle meistä pääomaa näihin kategorioihin on jakautunut eri tavalla, mutta niitä kaikkia ihminen voi kehittää. Mietiskelemällä näitä pääoman eri muotoja ja sitä miten sinä olet niihin sijoittanut, voi nähdä uusia kehityskohteita itsessään. Näihin osa-alueisiin sijoittamista voidaan verrata ns oikeaan sijoittamiseen. Kun tutustuu ja miettii kohdetta huolella on sijoittaminen helpompaa. Kun näihin kohteisiin sijoittaa, voi tuotto tulla nopeasti, tasaisesti mutta näissä kohteissa se ei jää saamatta. Niitä pitää kuitenkin seurata aktiivisesti ja tehdä

vaadittavat toimenpiteet ne huomatessaan.

Kun tunnet omat ja pääomiesi vahvuudet se auttaa sinua niin vapaa-ajalla kuin töissä. Ihmiset jotka saavat toteuttaa henkilökohtaisia ja luontaisia ominaisuusvahvuuksiaan joka päivä, ovat yleensä onnellisempia kuin ne jotka tekevät asioita vain siksi kun on pakko. Omien vahvuuksien tunnistaminen voi olla vaikeaa. Me olemme tottuneet elämään kulttuurissa, jossa omien vahvuuksien tunnistaminen tai esille tuominen ei ole kovin yleistä. Meille yleisempää on heikkouksien tuijottamisen kulttuuri, jossa etsitään vain heikkouksia. Kun heikkous on löydetty alkaakin sitten muutoksen tekeminen. Muutokset eivät vain kovin usein toteudu ja mieleen jää vain epäonnistuminen. Kun heikkouksia tarkastellaan vahvuuksien rinnalla ollaan tasapainossa.

Tunne omat luonteenpiirteesi, suhtaudu niihin kriittisesti ja kehitä.

Meillä jokaisella on omat luonteenpiirteemme, mutta yhdestä asiasta voidaan olla varmoja, kukaan ei synny johtajaksi. Meillä voi olla luonteenpiirteitä, jotka ovat suotuisia johtajan roolille. Kuitenkin jokaisen meistä pitää kehittää itseään, jotta voi olla hyvä johtaja itselleen ja muille. Luonteenpiirteiden ja mielentilojen johtaminen on yksi ominaisuuksista, joita hyvällä johtajalla pitää olla.

Joka päivä kohtaamme erilaisia ihmisiä ja kaikilla on omat luonteenpiirteensä. Arjessamme näkyvimmiksi tulevat oman tiimimme jäsenten erilaiset luonteenpiirteet. On helppoa perustella monia tekoja ja asioita luonteenpiirteiden kustannuksella. Yksi saa kiukutella ja puhua rumasti, se on vain osa hänen tulista luonnettaan. Toinen turhautuessaan taantuu lapsen tasolle ja heittää hanskat tiskiin, tuollainen se nyt vaan on. Kuitenkin kirjaa lukiessani aloin pohdiskelemaan miksi näin on? Minkä takia tiimiä koskevaa huonoa tai epäsuotavaa käytöstä voidaan perustella luonteenpiirteillä?

Mielestäni luonteenpiirteillä asioiden perusteleminen ei ole toimivaa, ainakaan negatiivisia asioita käsiteltäessä. Jatkossa aionkin kiinnittää tähän huomiota niin omalta osaltani kuin muidenkin. Minä olen juuri se, joka turhautuessaan taantuu lapsen tasolle ja heittää hanskat tiskiin. Jatkossa en anna itselleni oikeutusta tähän.  Yleensä tällaisissa tilanteissa onkin kyseessä enemmänkin mielentila, jonka perustelemme luonteenpiirteenä. Oli kyseessä kumpi tahansa, niiden kontrolloiminen on jokaisen omissa käsissä.

Mielialat ja niiden esiintuominen vaikuttavat vahvasti muihin. Huonon päivän näyttäminen, voi pilata muidenkin päivän. Vertauksena iloinen asenne ja vaikkapa kehu tiimikaverille voimistavat aivan toisenlaista energiaa. Vastuu siitä mitä saapuu paikalle, kun sinä saavut on vain ja ainoastaan sinulla.

Vaihda ympäristöä, vaihda mielialaa.

Kirjoitat esseetä kotona. Kirjoittaminen ei ota sujuakseen, katselet kaikkia tekemättömiä kotitöitä, puhelin piippaa ja unohdut someen tunniksi. Kuulostaako tutulta?

Yksi asia mitä opin opinnäytetyötä tekiessäni oli, että kulloiseenkin työtilanteeseen on löydettävä sille sopiva ympäristö. Joskus mieliala kaipasi ympäristöä, jossa oli vain minä ja tietokone. Joinain päivinä halusin tehdä töitä kotona ja keittää kahvia kun halusin. Ympäristön ja mielialan kohtaaminen ovatkin olleet minulle uusi oivallus. Miksi väkisin vääntää töitä sellaisessa ympäristössä, jossa työskentely ei ota sujuakseen. Minähän voin valita!

Varsinkin luovaa ajattelua vaativassa työssä on ihan turha tehdä sitä ympäristössä, joka kuormittaa arkipäiväisilla asioilla. Seuraavan kerran kun mielesi pitäisi synnyttää ratkaisuja tai luoda uutta, suuntaa metsään tai vaikka salille. Takaan, että siellä ne syntyvät paremmin kuin kirjastossa nököttäen.

Aivot eivät käyttämällä kulu vai kuluvatko?

Aivomme puurtavat koko päivän. Jotta aivomme voisivat palautua tarvitsemme rutiineja, joilla palauttaa ne päivän suorituksista. Fyysisen urheilusuorituksen jälkeen teemme loppuverryttelyn, mutta kuinka usein teet päivän päätteeksi aivoillesi ja mielellesi loppuverryttelyn? Tv:n eteen rojahtaminen saattaa tuntua siltä, niin sanotusti aivot narikkaan. Kuitenkin aivot tarvitsevat päivästä palautumisajan jolloin se saa organisoida ja jäsentää asiat oikeisiin paikkoihin. Meille monille on varmasti tuttua, kun nukkumaan mennessä alkaa päässä pyöriä sata asiaa. Tämä on seurausta juuri siitä, kun aivoille ei ole annettu aikaa omaan loppuverryttelyyn. Ne siis aloittavat sen itse, silloin kun sinä rauhoitut. Tämä vaikuttaa uneen laatuun ja seuraavana päivänä olo on tahmea. Kirjassa työkaluksi ehdotettiin iltaista ajattelukävelyä, seon hyvä tapa reflektoida asioita ja rauhoittaa oma sisäinen dialogi ennen nukkumaan menoa. Kun aivot saavat käsitellä vanhat ajatukset ja tapahtumat läpi joka päivä, se antaa tilaa uusille ajatuksille.

 

Neljä faktaa mielestä:

 

  1. Meillä on mieli ja sillä on elintärkeä rooli elämässämme. Mieli säätelee energian ja informaation virtaa aivojen ja kehomme välillä. Se vaikuttaa tunteisiimme, ajatteluumme ja käyttäytymiseemme.

 

  1. Mielellä ja keholla tiivis on yhteys toisiinsa. Mielellä on yhteys sekä mentaaliseen että fyysiseen sairastumiseen.

 

  1. Onnellisuus ja psykologinen hyvinvointi ovat mielentiloja, joihin voimme oman mielen valmentamisella vaikuttaa. Erilaiset mielen valmentamisen harjoitteet, kuten jooga, meditaatio ja keskittymisharjoitteet lisäävät onnellisuutta ja pidentävät myös elinikäämme.

 

  1. Mielemme luo ajatuksen kiireen tunnusta ja sitä kautta aiheuttaa ajatuksia stressistä. Oman mielen rauhoittamisella pystymme ehkäisemään todellisen stressin syntymistä. Jos jätämme hoitamatta kiireistä mieltämme, ajaudumme stressin fyysisiin oiretiloihin.

 

Ja tärkeimpänä tälle syksylle:

 

On mahdotonta elää epäonnistumatta missään. Paitsi jos elää niin varovaisesti, että voi sanoa, ettei ole elänyt lainkaan.

J.K. Rowling

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close