Tampere
15 Jun, Tuesday
16° C

Proakatemian esseepankki

Työnohjaus & Työyhteisösovittelu



Kirjoittanut: Tatu Arminen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ohjaustyön opas
Sanna Vehviläinen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

Sanna Vehviläinen toimii yrittäjänä työnohjaajana ja työyhteisösovittelijana. Vehviläinen kuuluu tuttavapiiriini ja olen ollut pitkään kiinnostunut hänen tekemästä työstä. Hän on myös ilmaissut, kuinka pitää Proakatemian tutkinto-ohjelmaa kiinnostavana. Huomaan, etteivät työnohjaus ja työyhteisösovittelu ole ammatteina monestikaan kantautuneet korviini Akatemialla. Tämä on kummallista, sillä juuri näillä keinoilla ratkotaan ongelmia ja kehitytään nykypäivän työyhteisöissä. Työnohjaaminen ja työyhteisösovittelu pureutuu monesti juuri niihin teemoihin, joita Proakatemialla opetellaan ja myös näiden ohjausmuotojen työskentelymetodit dialogeineen päivineen ovat ilmeisen tuttuja minulle akatemialaisena.

Esseeni esittelee nämä mielenkiintoiset pätevyydet, joihin juuri Akatemian opiskelijoilla olisi paljon annettavaa. Esseeni pohjautuu Vehviläisen haastatteluun, Suomen työnohjaajat Ry:n verkkosivuihin, työnohjauksen ja sovittelun koulutusta tarjoavien tahojen ajankohtaiseen tarjontaan sekä Savonian Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön työnohjauksesta.

 

Työnohjaus pähkinän kuoressa

Työnohjaus on työn kehittämisen muoto. Työnohjauksen päämetodina toimii avoin dialogi. Työnohjaaja voi työnohjata niin yksilöä, työparia, työryhmää, tiimiä, osastoa kuin vaikka koko työyhteisöä. Työnohjauksella ei pyritä innovoimaan ratkaisuja nopeasti, vaan se on vapaampi säännöllinen oppimistilanne, jossa kehitytään omassa työssä ahaa-elämysten sekä henkilökohtaisen- ja kollektiivisen oppimisen kautta.

 

Työnohjauksen hyödyistä

Kuka vain voi hankkia työnohjaukseen. Psykologien ja hoitoalan työntekijöiden tulee lakisääteisesti saada työnohjausta. Vehviläisen kertoo työnohjauksen 3 pääasiallista hyötyä olevan; työssä jaksaminen, ammatillinen kasvu sekä vuorovaikutustaidot/ilmapiiri. Voisin kuvitella näiden teemojen olevan tuttuja akatemialaisille. Hyvinvointi (jaksaminen), käytännön yrittäjyyden kautta oppiminen (ammatillinen kasvu) sekä dialogitaidot ja tiimipelaaminen (vuorovaikutustaidot/ilmapiiri).

Vehviläisen mukaan työnohjauksen päähyödyt korostuvat tutkimustuloksissa ja erityisesti hoitoalan tutkimuksissa. Etsin yhden tutkimuksen aiheesta ja katsoin, mitä siitä käy ilmi. Savonian Ammattikorkeakoulussa oli tehty opinnäytetyö, jonka tutkimus käsitteli juuri sairaalassa työskentelevien hoitotyöntekijöiden käsitystä työnohjauksen merkityksestä. Tutkimuksen mukaan työnohjauksen hyödyt nähtiin merkittävinä työssä jaksamisen ja työilmapiirin kanssa. Tässä tutkimuksessa ammatillisen kasvun merkitystä ei huomattu niin merkittävästi. (Katainen ja Kauppinen – Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä työnohjauksen merkityksestä)

Työnohjaus voi toimia arjen aikalisänä. Tuttuni työskentelee myynnin esihenkilönä kasvuyritys Frameryssä. Hän kertoo, että heillä ainakin johtajille kuuluu työnkuvaan käydä puhumassa psykologille säännöllisesti omasta työstään.

Työnohjausta kannattaa hyödyntää, vaikka arki rullaisikin mukavasti. Työelämässä kaivataan nykyisin muuntautumiskykyä sekä henkistä ja taloudellista kasvua. Työnohjaus voi toimia arjen aikalisänä. Työpaikalla jaksaminen, työn merkityksen löytyminen, työssä kehittymisen innokkuus sekä yhteishengen paraneminen ovat kaikki itsessään jo asioita, joiden petraaminen voi olla korvaamatonta. Pienet asiat voivat vaikuttaa suuresti kokonaisuuteen. Avainasia on, että työyhteisön jäsenet tulevat luottamuksella ammattilaisen sekä toistensa kuulluksi.

 

Työnohjauksen rakenteesta

Vehviläinen kertoo, että hän mielellään tutustuu ja tapaa asiakasorganisaatiota (esimiehiä esimerkiksi) ennen minkään yhteistyön ja sopimuksen aloittamista. Työnohjaus on tavallisesti 1-2 vuoden mittainen jakso, jossa järjestetään lähikertoja noin 3-4 viikon välein. Vehviläinen kertoo, että on tärkeää, etteivät lähikerroilla käsitellyt opit ja teemat unohdu pitkien tapaamisvälien johdosta. 3-4 viikkoa on huomattu muutenkin olevan yrityksillekin sopivasti järjestettävissä.

Työnohjauksessa työnohjaaja herättelee ja ohjailee työnohjattavia löytämään itse teemat, joita omassa työyhteisössä voi kehittää. Teemat löytyvät avoimen dialogin kautta työpaikka-arjen keskeltä. Työnohjaukselle määritellään työnohjattavan porukan kanssa tavoite. Tavoite määritellään yhteisymmärryksessä ja sitä mitataan työnohjauksen aikana ja tarkastellaan sen lopulla. Työnohjauksella pyritään rakentamaan työyhteisölle, yksilölle, tiimille tai ryhmälle ymmärrys ongelmia kohtaan. Välillä huomataan, että ongelmiin löytyy ratkaisuja, välillä pyritään hyväksymään haasteita työssä.

Työnohjauksen teemat vaihtelevat paljon ja ne voivat olla laajoja, spesifejä, pehmeitä tai asiapitoisia; työn ilo, arjen jaksaminen, vuorovaikutussuhteet työpaikalla tai vaikka rekrytointiprosessin hoitaminen laadukkaasti. Työnohjauskerroille voidaan pilkkoa pienimpiä aihekokonaisuuksia, joihin paneudutaan; henkilökohtainen työhistoriani, vaikeat tilanteet työpaikalla, kohtaamani konfliktit työpaikalla, perehdyttäminen, tyky-päivät.

Coaching on ohjausmuotona hyvin lähellä työnohjausta, mutta siinä keskitytään spesifimmin työsuorituksen parantamiseen ja ajatellaan business-kärjellä tulosorientoidusti. Työnohjaus on väljempää ja siinä haetaan yhdessä parantamisen keinoja laajalti.

 

Työnohjauksen taustasta

Työnohjaajan ammattinimike ei ole suojattu ammattitutkinto, se on pätevyys. Tämä pätevyyden historia ja tarve kumpuaa ihmissuhdeammateista kuten sosiaalityöstä ja psykologiasta. Näistä ammateista onkin yleistä hankkia lisäksi työnohjaajan tai työyhteisösovittelijan pätevyys. Ei ole pakko olla psykologi hankkiakseen työnohjaajan pätevyyden, vaan työnohjaajaksi voi hakea käsittääkseni millä vain ammattitutkinnolla, johon sinulla löytyy työelämän kokemusta. Suomessa vaikuttaa Suomen työnohjaajat Ry (Story), joka hyväksyy jäsenikseen vain virallisen työnohjaajapätevyyden omaavia henkilöitä. Voit siis työnohjata ilman virallista pätevyyttäkin, vaikka freelancerinä. Näin Story lyhyesti kuvaa toimintaansa:

Suomen työnohjaajat ry on vuonna 1983 perustettu koulutettuja työnohjaajia ja eri työnohjaustapoja yhdistävä aatteellinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan sekä työnohjaajien ammatillisen taustan erilaisuus että työnohjauksen monimuotoisuus. Yhteistä on kuitenkin sitoutuminen yhdistyksen eettisiin periaatteisiin sekä erilaisten työnohjauksen teoreettisten viitekehysten arvostaminen. 

Yhdistys yhdistää työnohjaajia ja toimii työnohjauksen puolestapuhujana. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää työnohjausta vastaamaan työelämän ja työnohjattavien tarpeita. Yhdistys tukee jäseninään olevien työnohjaajien toimintaa, seuraa työnohjaajakoulutuksen laatua ja edistää työnohjaajien ammatillista pätevyyttä. 

Suomen työnohjaajat ry kehittää ja tutkii työnohjausta sekä järjestää jäsenilleen koulutusta. Vuorovuosittain järjestetään Kehittämispäivä tai Työnohjauskonferenssi. 

 

Työnohjaajan koulutus

Suomessa työnohjaaja koulutusta järjestävät monet yksityiset koulutusorganisaatiot (esim. Metanoia Instituutti) ja korkeakoulujen täydennyskoulutuksen yksiköt. Ymmärrykseni mukaan Suomessa perus työnohjauskoulutus on 60 opintopisteen laajuinen (Lähde: Turun kesäyliopisto) ja kestää 2-3 vuotta.

Vehviläinen kertoo, että työnohjaajakoulutukseen hakeudutaan ja siihen edellytetään kokemusta jostain ammatista. Työnohjaajaksi ei haeta suoraan lukiosta tai ammattikoulutusta. Sillä, mitä ammattia olet harjoittanut ei ole niinkään väliä. Työnohjausta tarvitaan laaja-alaisesti. Työnohjaukseen hakeudutaan monesti muun muassa opetusalan-, psykologian-, sosiaalityön- ja viestinnän aloilta tai kirkosta, diakonin virasta. Vehviläisen mukaan itseasiassa kirkko on ensimmäisiä ammattikuntia, joissa työnohjausta on alettu hyödyntämään koulutuksen ja kouluttautumisen kautta.

Niin kuin työnohjaajaltakin, myös työyhteisösovittelijalta vaaditaan pätevyyttä ja kokemusta jostakin ammatista.

 

Mitä on työyhteisösovittelu?

Välillä työporukassa, organisaatiossa, tiimissä tai työryhmässä on niin tulehtunut tilanne ja konflikti, ettei työnohjaus ole sopiva keino menetellä. Sovittelua tarvitaan, kun työyhteisön riitatilannetta ei saada omin avuin kuriin ja se merkittävästi haittaa työskentelyä. Työyhteisösovittelu on täsmätoimi, eikä tällöin asiakasorganisaation kanssa olla vuotta tekemisissä, niin kuin työnohjauksessa. Työyhteisösovittelussa kuljetaan keskustelun kautta konfliktista kohti sovintoa. Sovinto etsitään yhdessä ja sovintoon sitoutuu jokainen asianosainen. Toimintaperiaatteet linkittyvät mielestäni vahvasti Proakatemiaan, sillä sovittelussa kuunnellaan ja ymmärretään jokaista yksilöä ja yhteiseen linjaan hakeudutaan dialogin kautta.

 

Työyhteisösovittelun rakenne

Työyhteisösovittelu on täsmätoimi konfliktin hoitoon. Se kestää Vehviläisen mukaan tavallisesti 1-3 kuukautta. Työnohjaus on vapaampaa ja työnohjaajat käyttävät monenlaisia oppimis- ja koulutusmetodeja työnohjauksissaan. Puolestaan työyhteisösovittelussa on struktuurisempi yleinen toimintamalli ja struktuuri. Sovittelun toimintamalli on saanut vaikutteita oikeusjärjestelmän piiristä, riita- ja rikosasioiden selvittämisestä. Nykyään työelämän haasteellisissa konflikti ja riitatilanteissa sovitellaan ammattilaisen johdolla. Työyhteisösovittelun rakenne on tiivistetysti seuraava:

  1. Päätös sovitteluun ryhtymisestä

Työyhteisön tulee ensin päättää, että ongelmaan tarvitaan ulkopuolista apua, sovittelua. Lähtökohtaisesti johtaja lähestyy työyhteisösovittelijaa ja pohjustaa tilanteen. Sovittelija luultavasti haluaa tässä vaiheessa vielä haastatella johtajaa tai esihenkilöitä saadakseen käsityksen tilanteesta.

  1. Sovittelun infotilaisuus

Työyhteisösovittelu käynnistyy sillä, että kaikkiin työyhteisössä, jota ongelma, konflikti, riita vähääkään koskettaa, ovat mukana sovittelun infotilaisuudessa. Sovittelija tekee selväksi, että ammattilainen on paikalla auttaakseen työyhteisöä sopuun pääsemisessä. Sovittelija esittelee sovittelun rakenteen ja muun tärkeän informaation sovitteluun liittyen (aikataulu, ketä koskee, miten sovittelutilanteet organisoidaan jne.) Sovittelija tekee työtään oikeudenmukaisesti.

  1. Yksilöhaastattelut

Seuraavassa vaiheessa haastatellaan yksilöt. Kaikki, keitä vähänkin konflikti koskettaa. Sivusta seurannutta henkilöä konflikti koskettaa. Tähän sovittelun vaiheeseen menee luonnollisesti suhteellisen paljon aikaa verrattuna muuhun sovitteluun. Yksilöt saavat kertoa avoimesti, miltä todella konflikti kyseisen henkilön näkökulmasta vaikuttaa. Sovittelija kuuntelee, kysyy ja kuuntelee.

  1. Sovittelukeskustelu työyhteisön kesken

Sovittelukeskusteluun osallistuu taas kaikki, ketä konflikti koskettaa. Tämä vaihe voi olla vaikea ja tunteikas. Sovittelukeskustelun tulee päättyä siihen, että dialogin kautta työyhteisö löytää itse sovinnon. Työyhteisösovittelijan rooli perustuu lähinnä siihen, että hän pitää huolen dialogisäännöistä. Toisten päälle ei puhuta ja keskustelun tulee säilyä asiallisena. Toki sovittelija saattaa hivenen ohjata myös keskustelua, mutta mitä ymmärsin Vehviläisen kertomasta, niin sovittelija lähinnä pitää huolen keskusteluilmapiiristä.

  1. Sovintoehdotuksen löytyminen, kirjaaminen ja hyväksyminen yhdessä

Sovinto ei tarkoita vain verbaalista myöntymistä ja muminaa. Sovittelukeskustelun kautta tehdään hyvinkin konkreettinen ja kirjallinen sovintoehdotus. Sovintoehdotuksen kirjaamisen jälkeen, kaikki läsnäolijat sitoutuvat siihen ja allekirjoittavat sen. Ymmärrykseni mukaan sovintoehdotuksen ei tarvitse olla mikään juridinen kaikenkattava lakiteksti, vaan työyhteisön näkökulmasta omaperäinen. Siinä voi olla joitakin konkreettisia toimia, jotka auttavat työyhteisöä eteenpäin, parempaan suuntaan.

  1. Sovittelun lopun arviokäynti

Sovitteluun, niin kuin työnohjaukseenkin kuuluu jonkin sortin jälkipuinti ja palaute. Sovittelun lopulla sovittelija haluaa varmistua arviokäynnillä siitä, että sovinnon löytyminen on jalkautunut arjen tasolle. Sovittelukäyntiä ei tehdä luonnollisesti heti sovinnon löydyttyä, vaan pölyn annetaan hieman laskeutua.

 

Muutama huomio vielä sovittelun portaista. Sovittelukeskusteluun mennään lähtökohtaisesti sitten kun siihen ollaan valmiita. Sovittelukeskusteluja lähtökohtaisesti on yksi. Niitä voi olla myös tarvittaessa muutama. Sovittelija saattaa olla sitä mieltä, että esimerkiksi muutaman henkilön kanssa tulee järjestää pienempi keskustelu ennen koko yhteisön sovittelua.

 

Työyhteisösovittelijan koulutus

Työyhteisösovittelija on samalla tavalla pätevyys, kuin työnohjaajakin. Työyhteisösovittelijan valmennuksia/koulutuksia tarjoaa monet samat tahot, kuin työnohjaustakin. Yksityiset koulutusorganisaatiot, korkeakoulujen täydennyskoulutukset sekä ammatillisetkin koululaitokset kuten TAKK. (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus) Työyhteisösovittelun koulutus intensiivisempi ja alle vuoden mittainen, noin 7-10 kuukautta (Lähde: TAKK)

 

Loppuun

Kirjoittaessani tämän esseen ja haastatellessani Sanna Vehviläistä, huomasin kyllä miksi Proakatemia on tärkeä koulu. Saamme Akatemialla toisistamme, itsestämme ja vapaan kompleksisesta arjestamme sellaisia avuja, joita selvästi tarvitaan nykypäivän työelämässä. Nykypäivän työelämä kaipaa työn imun, tiimityöskentelyn, työssäoppimisen ja reflektoinnin osaajia.

Suuri osa esseeni tiedoista perustuu Vehviläisen haastatteluun. Hain myös spesifimpää tietoa pätevyyksiin liittyen itse koulutusorganisaatioiden sivuilta. Suomen työnohjaajat Ry:n sivuilta sain infoa siihen, minkälainen kattojärjestö tällä alalla on.

Mainittakoon tähän loppuun, että Akatemian kirjahyllystä löytyy Vehviläisen kirjoittama työnohjauksen teos nimeltä: Ohjaustyön opas. Lähteistä löytyy linkki myös kirjan tietoihin.

 

Lähteet:

-Sanna Vehviläinen tekee Ohjausosaajat -nimisen yrityksen nimissä työnohjausta ja työyhteisösovittelua. Vehviläinen toimii myös opinto- ja uraohjauksen professorina Itä-Suomen yliopistossa. Opinto- ja uraohjaus ovat hieman erilaisia ohjauksen muotoja, joissa ovat selvästi ura-ajattelu- ja suunnittelu keskiössä. Ohjausosaajien verkkosivut löytyvät täältä: https://ohjausosaajat.fi/

-Ohjaustyön opas – kirja: https://ohjausosaajat.fi/materiaalit/

-Suomen työnohjaajat Ry (Story): https://www.suomentyonohjaajat.fi/etusivu-2

-Opinnäytetyö: Katainen ja Kauppinen – Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä työnohjauksen merkityksestä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/56871/Katainen_Merja.pdf?sequence=1

Turun kesäyliopiston sivut: https://turunkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/voimavarakeskeinen-tyonohjaajakoulutus-2021-2023/

TAKK:in sivut: https://www.takk.fi/koulutus/brochure/tyoyhteisosovittelija/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close