Tampere
13 May, Thursday
14° C

Proakatemian esseepankki

Johdanko itseäni



Kirjoittanut: Ollimatti Aikio - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Työntekijän vastuu ja työelämätaidot
Jari Salminen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuka vaan, joka osaa nousta ylös sängystä ajoissa herätykseen, osaa johtaa helposti itseään, eikö? Eihän se ole kuin aikatauluttamista ja suunnittelua, itsensä motivoimista ja käskyttämisestä, ettei ota sitä herkkupussia käteen kauppareissulla. Itsensä johtaminen on kuitenkin laaja kokonaisuus ja siihen kuuluu muun muassa ajanhallinnan ja suunnittelun lisäksi hyvinvointi, arvot, priorisointi, konkreettinen tekeminen, itsetuntemus ja havainnointi, tavoitteet sekä portaat miten niihin päästään. Itsensä johtaminen sisältää sisäsyntyisen motivaation, jonka ansiosta ihminen on tyytyväisempi ja tehokkaampi.

Vielä syksyn alussa olisin voinut väittää olevani hyvä johtamaan itseäni, mutta kun tietyt osa-alueet heikkenivät, heikkeni osittain myös itsensä johtaminen. Maskiprojektissa priorisointi ja konkreettinen tekeminen olivat haastavia, kun projekti ei vaikuttanut olevan prioriteetti numero yksi kaikille ja yhteisen ajan puuttuminen vaikutti suoraan konkreettiseen tekemiseen. Itsetunto heikkenee myös, kun tavoitteet eivät täyty ja sitä kautta heikkenee myös itsensä johtaminen. Itsensä johtaminen edellyttää vahvaa itsetuntemusta ja oman arvopohjan tuntemista ja sen kautta elämistä, itsekuria, positiivista sisäistä puhetta ja avoimuutta uusille asioille.

 

Salminen määritteli esimerkeillä itsensä johtamisen taidoista:

  • taito määritellä omat päämäärät ja tavoitteet
  • kyky tunnistaa ja muokata omia asenteita ja tunteita
  • taito hankkia ja ottaa vastaan palautetta ja oppia siitä
  • kyky ajatella itsenäisesti, mutta silti kuunnella muita
  • rohkeus ja sitkeys toimia oman mukavuusalueen ulkopuolella
  • sinnikkyys tehdä myös rutiinitehtäviä
  • maltti odottaa tulosten syntymistä

 

Projektitiimissä olimme osittain purjevene päämäärällä, mutta ilman selkeitä tavoitteita ja keinoja miten saavuttaa päämäärä. Huomasin vasta liian myöhään, että myös sitoutumisesta projektiin olisi pitänyt keskustella aikaisemmin ja asiaa ei helpottanut liian myötäilevä ja lempeä asenne ihmisten ajankäyttöä kohtaan. Olisi pitänyt tunnistaa syyt omaan turhautumiseen ja keskustella asiasta tiimin kanssa. Haasteena oli myös, että visio projektin toteutumisesta ei ollut selkeä tai yhteinen projektitiimin kesken. Ilman selkeitä tavoitteita ja suuntaa, olisi pitänyt kysyä apua ulkopuolelta aikaisemmin ja kuunnella uusia näkökulmia ja neuvoja. Myös haasteena tuntui olevan toiminta oman mukavuusalueen ulkopuolella, monet asiat olivat meille kaikille uusia ja usein vedottiin, ettei tiedä, osaa tai joku muu voi hoitaa asian. Yhdessä tekeminen ja oppiminen tuntui valuvan hukkaan, kun tiimissä pelättiin, että asian/tehtävän tekeminen tai selvittäminen jäisi yhden ihmisen vastuulle. Konkreettista rutiinitehtäviä ei saatu projektin hitaan etenemisen takia käyntiin ja tuloksen luominen keskeytyi, kun tiimi pienentyi viidestä kolmeen ja tavoite muuttui varaston loppuunmyynniksi.

Näistä esimerkistä myös WAURE -tiimillä on ainakin vielä ensimmäinen esimerkki hieman haussa, mutta myös kyky tunnistaa ja muokata omia asenteita ja tunteita vaatii kehitystä. Tällä hetkellä tuntuu vallitsevan ilmapiiri, jossa ongelma saatetaan tuoda esille mutta sitä joko pyöritellään pitkään ilman ratkaisua tai sitä ei käsitellä ollenkaan. Myös arvoista puhuminen tuntuu olevan haastavaa, kun siitä ollaan jo puhuttu aikaisemmin ilman konkreettista lopputulosta. Jokaisen kerrottua oman arvopohjansa, aika on ollut lopuillaan tai tiimi ei oikein tiedä mitä tällä tiedolla pitäisi tehdä. Jos esimerkiksi yksi arvostaa rahaa, toinen luottamusta ja kolmas rohkeutta ja neljäs vapautta, mutta mitä tehdään kun arvot risteävät tai ne eivät ole esillä tekemisessä? Palautteen antamisessa ja millä tavalla sitä annetaan, on kehittynyt, mutta hiottua timanttia siitä ei ole saatu aikaiseksi. Ryhmässämme ajatellaan itsenäisesti ja kuunnellaan muita, mutta välillä hiljaisia hetkiä on useita. Olen pohtinut myös etäosallistumisen vaikutusta osallistumiseen, kun melkein poikkeuksetta etänä olijat osallistuvat aktiivisemmin vasta kysyttäessä tai pienryhmissä. Rohkeus toimia oman mukavuusalueen ulkopuolella vaatii myös luottamusta, joka ei ole vielä rakentunut tiimissä vankaksi pilariksi.

 

Itsensä johtamisella nähdään yhteys luovuuteen ja innovaatiokykyyn, itsenäiseen toimintaan. Itsetehokkuus on ehkä yleisin yksittäinen lopputulos hyvässä itsensä johtamisessa. Itsensä johtaminen on prosessi, jossa yksilöt vaikuttavat käytökseensä ja kontrolloivat omaa suoriutumistaan erilaisten strategioiden avulla, käyttämällä itseohjautuvuutta ja itsensä motivoimista hyödykseen. Itsensä johtamisen strategioiden avulla voidaan saavuttaa parempaa sitoutuneisuutta, innostusta, itsenäisyyttä, luovuutta, tehokkuutta, työtyytyväisyyttä, luottamusta ja tiimin potentiaalia. Nämä puolestaan saavat aikaan yksilön, tiimin ja koko organisaation kehittymisen ja paremmat tulokset. Kun tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi asetetaan, pitää myös muistaa tarkastella arvoja, joiden mukaan eläminen lisää luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja avoimuutta yhteisössä.

Itsensä johtamisen taidot ovat tärkeitä jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Nopeasti muuttuva työympäristö edellyttää luovuutta, sopeutumiskykyä, joustavuutta sekä kykyä oppia jatkuvasti uusia taitoja. Organisaatioissa jokainen työntekijä ottaa enemmän vastuuta omasta työstään ja joutuu johtamaan itseään. Itsensä johtamiseen tarvitaan jämäkkyyttä, itsekuria, suunnitelmallisuutta sekä tahtoa ja määrätietoisuutta. Päämäärien asettaminen on itsensä johtamisessa olennainen taito ja onnistumisen edellytys. Jotta päämäärät voisi saavuttaa, ne on muotoiltava selkeästi. Päämäärän ei tarvitse olla tarkka, mutta sen pitää olla selkeä, yksinkertainen ja järkevä. Asenne on ratkaisevassa asemassa siihen, saavutetaanko tavoitteet vai ei.

 

Lähteet:

Työntekijän Vastuu Ja Työelämätaidot Luettu. Luettu 22.11.2020
Salminen, Jari (2015)

The Essential Drucker: The Best of Sixty Years of Peter Drucker’s Essential Writings on Management
Peter Drucker (2001)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close