Tampere
28 Mar, Thursday
11° C

Proakatemian esseepankki

Johda itseluottamusta



Kirjoittanut: Niina Piirainen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Unfu*k yourself
Gary John Bishop
Ilona Rauhala
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

JOHDA ITSELUOTTAMUSTA

Kirjoittanut: Joona Merviö ja Niina Piirainen

JOHDANTO

Proakatemian arvot ovat luottamus, rohkeus, teot, oppiminen ja menestys. Tässä järjestyksessä arvot luovat meille polun, jossa kannustetaan heittäytymään tekoihin ja oppimaan ja kehittymään niiden mukana. Uskomme, että on enemmän sääntö kuin poikkeus, että tiimien projektien käynnistymisen suurimpana hidasteena on rohkeus ja luottamus omaan toimintaan. Tarkemmin sanottuna niiden puute. Nyt kun opintaivalta on takanamme kaksi kokonaista lukukautta ja yksi projektikesä, alamme nähdä kehityskulkuamme. Ympärillä syntyvät ja menestyvät projektit luovat meihin vauhtia ja uskoa, mutta kuinka voimme valjastaa luottamuksen vauhdittamaan kaikkia projekteja? Mistä johtuu, että annamme rohkeuden puutteen jarruttaa meitä ja mitä voimme tehdä, jotta emme pidättelisi kaasujalkaa, vaan lähtisimme uteliaasti ja luottavaisesti kohti uusia kokemuksia liiketoiminnasta?

Niina osallistui Ilona Rauhalan Itseluottamuksen johtaminen -verkkokurssiin (2022) tavoitteena tutustua siihen, mistä itseluottamus rakentuu ja kuinka voimme siihen itse vaikuttaa. Kurssilla kannustetaan kehittämään itseluottamusta, koska hyvä itseluottamus auttaa meitä toimimaan ja löytämään uusia ideoita sekä toimintatapoja. Itseluottamus auttaa meitä selviämään paremmin muutostilanteissa ja kohtaamaan vaikeita tilanteita. Kurssin tehtävien avulla voi tarkastella itselle tärkeitä tavoitteita ja projekteja, joissa olisi itseluottamuksen kehittämiselle tilaa. Tutkimme tässä esseessä sitä, mitä itseluottamus on, mistä se syntyy ja kuinka sitä voidaan tietoisesti johtaa. Käsittelemme esimerkkeinä omia projektejamme ja tarkastelemme itseluottamuksen johtamista yrittäjyydelle olennaisena taitona.

 

  1. Mitä itseluottamus on?

Itseluottamus on ratkaiseva ominaisuus, joka voi suuresti vaikuttaa yksilön olemiseen ja menestymiseen elämässä. Se on perusta ihmisen kyvylle uskoa itseensä ja kykyihinsä. Kun ihmiset luottavat taitoihinsa ja tietoihinsa, he ottavat todennäköisemmin haasteita vastaan ja onnistuvat yrityksissään. He myös todennäköisemmin työntävät itsensä ulos mukavuusalueeltaan ja etsivät uusia mahdollisuuksia, jotka voivat johtaa henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun. Ihmiset, jotka luottavat omaan tekemiseensä eivät myöskään pelkää epäonnistua. (terve.fi, nd.)

Niin kuin mikä tahansa muukin taito, myös itseluottamus on kehitettävissä. Meidän persoonassamme on pysyviä osa-alueita, kuten temperamentti; jotain mitä olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan. Tällaisten niin sanotusti sisäänrakennettujen osa-alueiden muuttamiseen ei kannata käyttää hirveästi aikaa. Sitten on nopeasti vaihtuvat tunteet, jotka voivat muuttua monta kertaa päivässä. Näiden pysyvien piirteiden ja nopeasti vaihtuvien tunteiden välissä on mielentila ja sieltä löytyy myös itseluottamus. (Rauhala, 2022)

Korkea itseluottamus on sitä, kun luotat itseesi ja siihen, että sinulla on se mitä vaaditaan, jotta voit onnistua pyrkimyksissä. Itseluottamus on onnistumisten kannalta äärimmäisen tärkeää psykologista pääomaa. Vaikka itseluottamusta voidaan kehittää, se myös luonnollisesti vaihtelee pitkin elämää. Sen lisäksi itseluottamus on tilannesidonnainen, eli jossain aiheessa itseluottamus voi olla samanaikaisesti todella vahva, kun toisen aiheen parissa heikko. Mitä paremmin ymmärrämme itseluottamuksen mekanismia, sitä paremmin opimme johtamaan sitä. Näin itseluottamuksesta tulee meille tärkeä pääomalaji, joka auttaa menemään tilanteissa eteenpäin, riippumatta aiheesta. (Rauhala, 2022)

 

  1. Itseluottamuksen puute

Itseluottamuksen puute saa ihmiset epäilemään kykyjään, mikä voi rajoittaa heidän potentiaaliaan ja estää heitä saavuttamasta tavoitteitaan. Itseluottamus on yhteydessä myös mielenterveyteen. Itseluottamuksen puute voi johtaa ahdistukseen, stressiin tai haastaviinkin mielenterveyden ongelmiin. Kehittämällä itseluottamusta yksilöt voivat parantaa itsetuntoaan ja laskea stressitasoaan. Itseluottamus tekee olomme mukavammaksi sosiaalisissa tilanteissa, jolloin itselle nautinnolliseen toimintaan osallistuminen on mielekkäämpää ja johtaa siten tyydyttävämpään elämään. Matalan itseluottamuksen omaava henkilö ei välttämättä tunne oloaan turvalliseksi edes tiiminsä seurassa. (terve.fi, nd.)

Olemmekin Roimassa aika-ajoin puhuneet turvallisuuden tunteesta tiimissä ja palautekulttuurin vaikutuksesta siihen. Näiden aiheiden ympärillä myös epävarmuuden teema nostaa usein päätään. Itsevarmuuden puute aiheuttaa epävarmuutta ja on omiaan korostamaan niitä asioita, jotka todistavat meille meidän pystymättömyyttämme. Jos ajattelemme olevamme jatkuvasti arvostelun alla, koemme turvattomuutta omien mielipiteidemme kanssa ja arastelemme kertoa omista tavoitteista tai pyrkimyksistämme. Näin voimme todeta myös tiimillä olevan mahdollisuus osaltaan vaikuttaa itseluottamuksemme kunnossapitoon. Vaikka itseluottamus suurelta osin kumpuaa meistä itsestämme, muokkautuu se kokemuksiemme ja ympäristömme mukaan. Ja jos tiimi voi vaikuttaa kokemaamme joko hyvässä tai pahassa, vaikuttaa se väistämättä myös itseluottamukseemme.

 

  1. Mistä itseluottamus rakentuu?

Tiimin ja muun ympäristön vaikutus näkyy myös seuraavissa itseluottamuksen rakentumisen osatekijöissä, joita käsiteltiin itseluottamuksen johtamisen kurssilla.

  • Onnistumisen kokemukset vahvistavat uskoamme siihen, että olemme hyviä ja kykeneviä ihmisiä ja pystymme asioihin. Sen vuoksi onnistumiskeskeinen asennoituminen on tärkeää itseluottamuksen kehittämisessä. Epäonnistumiset päinvastoin laskevat itsetuntoamme.
  • Ympäristöltä saatu palaute vaikuttaa minäkuvaamme ja itseluottamukseemme. Elämme Suomessa aika palauteköyhässä ympäristössä, minkä vuoksi meidän täytyy kehittää omia palautemekanismeja, joilla turvaamme palautteen omasta toiminnastamme ja siitä millaisia olemme ihmisinä.
  • Tilannetekijät, eli ulkopuolisten seikkojen vaikutus suoritukseemme.
  • Kyky reflektoida vaikuttaa itseluottamuksemme kehitykseen. Itsepuhe ja sisäiset selitysmallit vaikuttavat paljon, eli se sätimmekö itseämme, kehummeko itseämme, siirrämmekö vastuun tai ansion jollekin muulle. Älykästä reflektointia on se, kun osaamme analysoida, mistä onnistumisemme johtuvat.
  • Kyky liittää erilaisia elämäntarinoita osaksi minäkuvaa, eli integroida minäkuva. Tämä tarkoittaa millaisia elämän selityksiä ja -kaaria kerromme itsellemme siitä, miksi kaikki meni niin kuin meni. Miten voimme hallita omaa tunne-elämäämme ja säädellä tunteitamme. (Rauhala, 2022)

 

Itseluottamuksen ja ympäristön vaikutus kulkee molempiin suuntiin. Hyvät ihmissuhteet voivat parantaa itseluottamusta ja hyvä itseluottamus voi myös parantaa ihmissuhteita. Kun yksilöt luottavat itseensä ja kykyihinsä, he kommunikoivat todennäköisemmin tehokkaasti ja rakentavat vahvoja suhteita muiden kanssa. Suun avaaminen uusien ihmisten keskellä ei pelota ja uskaltaa olla oma itsensä. Tällöin on huomattavasti helpompaa esimerkiksi verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Ilman itseluottamusta yksilöillä voi olla vaikeuksia puolustaa itseään haastavissa tilanteissa. Kun tulee tilanteita, jolloin sinua tai jotakin muuta kohdellaan esimerkiksi epäoikeuden mukaisesti, on itseensä luottava ihminen varmasti valmis pitämään omista oikeuksistaan kiinni. (terve.fi, nd.)

Itseluottamus tukee myös ammatillisissa suhteissa. Monilla aloilla itseluottamus on menestymisen edellytys. Työnantajat palkkaavat ja ylentävät todennäköisemmin henkilöitä, jotka luottavat taitoihinsa ja kykyihinsä. Varsinkin meillä yrittäjillä tarvitsee olla korkea itseluottamus. Kuka meihin uskoo, jos emme usko itse itseemme? Emme voi näyttää asiakkaalle sitä, että itse yrittäjä ei edes usko omaan palveluunsa. (terve.fi, nd.)

  1. Miksi itseluottamusta johdetaan?

Ennen verkkokurssin tehtäviin vastaamista, Rauhala (2022) pyytää miettimään miksi haluamme kehittää itseluottamustamme juuri valitsemiemme aiheiden parissa. Saatamme tavoitella asioita, joita meiltä odotetaan, eikä motivaatio silloin ole aitoa ja sisäsyntyistä. Siksi on hyvä pysähtyä ja miettiä, onko tämä minun oma toiveeni ja tavoitteeni ja miksi haluan pyrkiä tässä asiassa eteenpäin. Kun tiedämme miksi teemme töitä jonkin asian eteen, ruokimme myös luovuutta ja itseluottamustamme.

Ensimmäiseksi pohdimme siis, miksi itseluottamuksen johtaminen on meille tärkeää ja minkä projektin kanssa lähdemme johtamaan itseluottamustamme.

Niina: Epäonnistumisen pelko on johtanut asioiden tekemättä jättämiseen, tilaisuuksien ohi päästämiseen ja alisuoriutumiseen useilla elämän osa-alueilla. Luottamus siitä, että olen arvokas, vaikka en onnistuisikaan toisi rohkeutta tavoitella niitä asioita, joista oikeasti unelmoin. Tällä hetkellä tärkein projekti, jossa haluan kehittää itseluottamustani, on oman valmennusbisneksen rakentaminen ja käynnistäminen. Olen aivan vastikään herännyt siihen ymmärrykseen, että haluan ja pystyn tekemään siitä uran itselleni.

Joona: Itsetuntoni on kunnossa ja vapaa-ajalla koen olevani itsevarma ja pystyvä. Jotain kuitenkin tapahtuu, kun astun akatemian porteista sisään ja itseluottamukseni jää niille sijoilleen. Kun näkökulma vaihdetaan vapaa-ajasta ammatilliseen, näen itseni altavastaajana ja paikoittain epävarmana. Koska aiempaa työkokemusta ei juurikaan ole, en voi perustaa ammatillista itseluottamustani mihinkään konkreettiseen. Nyt siis täytyy alkaa hakemaan näitä kokemuksia ja sitä kautta selvittää itselleni omaa suuntaa ja osaamista, sekä rakentaa itseluottamusta myös ammatillisessa perspektiivissä. Itselleni tärkeimmät projektit ovat tällä hetkellä kotimaista vaatetuotantoa aloitteleva Kaius-projekti ja uusi rooli Roiman Team Leaderinä.

 

  1. Miten itseluottamusta johdetaan?

 

5.1 Onnistumiset ovat itseluottamuksen tärkein elementti

Itseluottamuksen kannalta on olennaista miettiä missä olemme aiemmin onnistuneet ja epäonnistuneet. Kun huomaamme onnistumisemme ja asetamme saavutettavissa olevia mikrotavoitteita, ruokimme motivaatiotamme: onnistumme, opimme ja vahvistamme itseluottamustamme. Onnistumisia tarkastelemalla, löydämme niitä mekanismeja, jotka johtavat onnistumisiin. Näin löydämme myös resurssit ja konkreettiset teot, joita tarvitsemme matkalla tavoitteisiin. (Rauhala, 2022)

Tunnistamme molemmat itsestämme eräänlaisen selviytyjän. Pyrimme kehittymään ja kasvamaan, ja siinä koemme myös onnistuneemme. Osana tätä kehittymistä on itsereflektio ja oivaltaminen. Olemme molemmat avanneet omia silmiämme ja ajoittain myös auttaneet muita näkemään asioita uudella tavalla. Mekanismit, jotka meitä auttoivat näissä onnistumissa ovat mm. omien arvojen kirkastaminen, ystävien ja tiimiläisten tuki, uudesta tiedosta ja kokemuksista inspiroituminen, oman toimijuuden ylläpitäminen sekä epäonnistumisten ja haasteiden sietäminen. Oman toimijuuden ja resilienssin ylläpitämisessä meille on ollut tärkeää harrastukset, urheilu, perhe ja ystävät, sekä akatemia kehittymiseen kannustavana ympäristönä. Se, että olemme tutustuneet tiimioppimiseen, on antanut molemmille inspiraatiota itsensä kehittämiseen ja mahdollisuuden saada jatkuvaa palautetta ja mahdollisuuksia kokeilla.

Sen lisäksi, että keskitymme omiin onnistumisiin, Rauhala (2022) kannustaa meitä etsimään onnistumia myös ympäriltämme.

”Seuraa itseäsi parempia ja opi niiltä, ketkä ovat jo onnistuneet tässä. Miten muut ovat onnistuneet tässä tilanteessa? Ole kiinnostunut ja hanki itsellesi sellaisia kontakteja, jotka auttavat selvittämään miten voit onnistua.”

 

5.2 Ketkä haluavat sinun onnistuvan?

Projektien onnistumisen kannalta äärimäisen tärkeää on myös huomata asiat, jotka joko antavat tai ottavat vauhtia. Mitkä ja ketkä tukevat sinua tavoitteiden saavuttamisessa, keneltä voit pyytää apua ja kuka kannustaa sinua kohti tavoitteitasi? Kenen seurassa tai millaisissa hetkissä sinusta tuntuu, että pystyt tähän?

Entä päinvastoin? On hyvä, että ympäristö haastaa ja osoittaa sinulle kehityksen paikkoja, aukkoja suunnitelmassasi tai pyrkimystesi todenmukaisuudessa, kunhan tavoite on edelleen kehittää sinua, eikä lannistaa. Täytyy myös muistaa, että täydellisyyshakuisuus ei palvele kehittymistä, vaan johtaa vääjäämättä epäonnistumisen kokemuksiin. Itseluottamuksen johtamisen kannalta on siis olennaista tarkastella sitä, missä seurassa kukoistat ja seisovatko myös muut kehityksesi takana.

 

” Those who matter don’t mind, and those who mind don’t matter ” -Bernand Baruch

 

Rauhala (2022) neuvookin, että meidän tulisi ympäröidä itsemme sellaisilla ihmisillä, jotka rikastavat elämäämme. Näin rakennamme itsemme ympärille suojaa ja turvaverkkoa. Kun pyrimme omalta puoleltamme rakentamaan luottamusta ja kannustamme muita, tuotamme myönteisyyttä itsemme ympärille.

Näihin kysymyksiin meillä molemmilla oli melko samanlainen näkemys. Koemme, että saamme tiimiltä apua, kunhan muistamme pyytää ja tuomme tavoitteemme avoimesti muiden nähtäville. Olemme näissä projekteissa myös arvokas tuki toisillemme, koska pystymme jakamaan paljon kokemuksia ja olemme varmoja, että haluamme vilpittömästi auttaa toisiamme kehittymään ja tekemään parhaamme. On helpompaa uskoa itseensä, kun ihmiset, joiden kanssa työskentelet tekevät niin. Esimerkiksi Team Leaderin tehtävä, jossa tiimiltä saatu palaute on hyvin tärkeää ja rohkaisevaa, sisältää myös hetkiä, jolloin tukea ja luottamusboostia on helpompi saada kulisseissa, kuin kentällä. Team Leader tekee paljon niin sanotusti näkymätöntä työtä ja tiimin tarpeiden arviointia, missä valmentajan ja muun johtoryhmän tarjoama tuki merkitsee paljon ja tuo varmuutta tekemiseen. Tämän vuoksi entisen ja nykyisen Team Leaderin välinen sparrailu antaa paljon sellaista tukea, mitä muualta ei voi saada. Tämä sama symbioosi toimii kuitenkin molempiin suuntiin. Siinä missä Joona saa apua uuteen tehtäväänsä Team Leaderinä, Niina saa lisää kokemusta ja tulokulmia rooliinsa valmentajana. Vuoden Team Leader työn jälkeen on taas uusi ulottuvuus katsoa kokonaisuutta perehdyttävästä näkökulmasta ja tiimin tarpeiden alati muuttuessa.

5.3 Puhu itsellesi kannustavasti

Yksi monista tavoista kehittää itseluottamusta on itsepuhe. Asenne ja uskomuksemme suuntaavat itseluottamustamme, minkä vuoksi ylikriittisyys ja negatiiviset ajatukset usein lannistavat meitä. Kun ihminen uskoo johonkin asiaan se vaikuttaa hänen tunteisiinsa ja tätä kautta se myös ohjailee hänen toimintaansa. Itsepuheen ollessa negatiivinen, ihminen muodostaa päässään raameja omalle tekemiselle tai tekee asioista suurempia kuin mitä ne ovat. (Terveyskylä, 2023)

Asiat, joita kerromme itsellemme vaikuttavat meidän tekemiseemme. Usein jos ihminen ajattelee jollakin tavalla jostain etukäteen, asia tulee menemään niin. Otetaan esimerkkinä esitelmän pitäminen yleisön edessä. Jos ihminen ajattelee, että minä hoidan tämän kunnialla maaliin ja kaikki tulee menemään hienosti, on paljon todennäköisempää, että niin tulee käymään. Lähtöasetelmat ovat ainakin paremmalla mallilla, jos verrataan ihmiseen, joka ajattelee, että esitys tulee olemaan täysi floppi.

Jokainen ihminen puhelee itselleen, joko tiedostamattaan tai tiedostaen. Asiat, joita toistamme itsellemme, olisi tärkeää saada tietoisuuteen. Jotta emme turhaan rajoittaisi itseämme, itsepuheen tulisi olla kannustavaa. Pystyvyyteen kannustava itsepuhe saa ihmisen toimimaan ja tekemään asioita, mikä luo pohjaa omalle onnistumiselle. Itsepuhe voi olla merkittävä kannustaja vaikeina hetkinä, silloin kuin kukaan muu ei ole sanomassa, että ”sinä pystyt tähän”. On myös hyvä tiedostaa, että tavoitetta tukevassa itsepuheessakin on vielä kahta erilaista tyyppiä. Esimerkiksi cooperin testiä juostessa voi hokea itselleen mielessä “älä lopeta juoksua” tai “hyvin tämä menee, pääsen tavoitteeseeni tällä vauhdilla”. Näissä molemmissa on hyvä ja oikea idea, mutta jälkimmäisen esimerkin positiivisempi tapa puhua itselleen on toivottavampi. (Terveyskylä, 2023)

Itsepuhe ei kuitenkaan muutu, pelkästään ongelman tiedostamalla. Jokaisen oma tyyli puhua itselleen on muovaantunut vuosien aikana, joten on vähintäänkin luonnollista, että sen uudelleen opettelu vie aikaa. Itsepuheeseemme on vaikuttanut oma itsetunto, ympärillä olevat ihmiset ja kasvatus. Mutta kuten muitakin taitoja, niin myös itsepuhetta pystyy kehittämään. Kannustavaa itsepuhetta voi harjoitella esimerkiksi miettimällä uskomuksia, joita sinulla on itsesi ja onnistumisesi suhteen, sekä arvioimalla niiden voimakkuutta. Kun mietit syitä miksi uskomuksesi ovat tai eivät ole totta, tulet huomanneeksi mahdolliset ajatusvääristymät ja turhan itsekritiikin. Näiden havaintojen jälkeen voit miettiä millaisia kannustavia sanoja tarvitsisit näihin hetkiin ja tunnustella miltä sellainen puhe tuntuisi. (Terveyskylä, 2023)

Uusia asioita opetellessa helposti muistettavat mantrat auttavat vaihtamaan mielentilaa ja keskittymään opeteltavaan asiaan. Gary John Bishopin kirja Unf*ck yourself (2020) on jaettu seitsemään alakohtaan, joista jokainen toimii omanlaisenaan mantrana matkalla hyväksyvämpään itsepuheeseen. Näistä kuitenkin jo muutama auttaa kohtaamaan uusia tilanteita luottavaisesti kävi mitä kävi.

  • Minä pystyn. 

    ”Minä pystyn” ei tarkoita, että sinun pitäisi keksiä ongelmiisi täydelliset ratkaisut. Se tarkoittaa, että olet kuskinpaikalla. Sinä voit vaikuttaa elämäsi kulkuun nyt, kuten olet voinut vaikuttaa aina aiemminkin. (Bishop, 2020, 74)

  • Minä hyväksyn epävarmuuden. – Siellä missä on epävarmuus, siellä on myös mahdollisuudet, kasvu, uudet tulokset ja kokemukset. Epäröinnin hetkellä voimme hyväksyä riskin, epävarmuuden ja toimia silti. (Bishop, 2020, 81)

” Päätöksen hetkellä paras vaihtoehto on toimia oikein, toiseksi paras on toimia väärin ja huonoin vaihtoehto on olla toimimatta.” Theodore Roosevelt

  • Minä olen sinnikäs. – Yrittäminen on helppoa, jos onnistuu aina. Oikea sinnikkyys mitataan silloin, kun nousemme epäonnistumisista huolimatta uudelleen ja uudelleen. (Bishop, 2020, 112)
  1. Tavoitteiden asettaminen itseluottamuksemme korkeudelle

Sellaisissa asioissa, joissa itseluottamus on korkealla, kestämme korkeampia tavoitteita, joten tavoitteet tulisi asettaa suhteessa itseluottamuksen tasoon aihealueittain. Voimme hakea oikeanlaista tukea ja oikeanlaisia resursseja, kun tiedostamme missä kohtaa itseluottamuksemme on sen asian suhteen, jossa haluamme saada onnistumisia. (Rauhala, 2023)

Kun pohdimme, millainen itseluottamuksemme on näiden projektien suhteen, huomasimme eroja itsetunnon ja -luottamuksen kohtaamisessa. Joonan itsetunto on vakaalla pohjalla ja kantaa siviilissä hienosti, mutta ammatillisessa perspektiivissä kokemuksen puute syö itseluottamusta ja antaa epäröinnille liikaa tilaa. Niinalla taas on kokemusta useasta työstä ja usko siihen, että jotain syntyy aina kun vain lähtee tekemään, mutta uusiin asioihin heittäytyminen silti jännittää, koska oma arvo on epäterveellä tavalla sidoksissa suorituksiin. Toisella siis on itsetuntoa ja toisella itseluottamusta, mutta kummallakaan ei riittävästi molempia.

Itseluottamuksen määrään vaikuttaa myös tekemisen tiheys. Mitä harvemmin tulee hyödynnettyä osaamistaan tai harjoitettua heittäytymistä, sitä tiukemmin jalat seisovat paikallaan, kun olisi askeleen ottamisen aika, hypystä puhumattakaan. Siksi on tärkeää pitää itsemme aktiivisina ja ottaa jatkuvasti vaihtelevan kokoisia askelia kohti tavoitteitamme ja tehdä niihin pyrkimisestä meille normaalia, pitkäjänteistä toimintaa, poikkeuksellisen kertarypistyksen sijaan.

Itseluottamuksen kannalta tärkeiksi vaiheiksi tunnistimme sellaiset, joissa joko itse tai muiden suunnalta olemme nähneet oman arvomme. Tiimi äänesti Joonan Team Leaderin tehtävään, mikä tuo totta kai uskoa roolin istuvuuteen ja siihen, että hänellä on tehtävään tarjottavaa. Niina taas on opetellut seisomaan tukevasti kahdella jalalla silloinkin, kun elämä ei tee siitä helppoa. Selviytymisen kokemukset ja mahdollisuus ottaa oma elämä haltuun tuovat luottamusta siihen, että kaikki on hoidettavissa tavalla tai toisella. Armollisuus on iso tekijä itseluottamuksen kehittämiselle ja on arvokasta huomata, ettei kaikki ole aina niin vakavaa.

Tavoitteita asettaessa on hyvä realistisesti tarkastella sitä, kuinka tunteet, tahtotila ja stressi vaikuttavat tavoitteemme saavuttamiseen. Jos tavoite aiheuttaa meissä positiivisia tunteita, on meille tärkeä ja helppo saavuttaa onnistuminen on todennäköistä. Jos tavoitteen saavuttaminen aiheuttaa meille painetta ja tuntuu haastavalta, täytyy tavoitteen tärkeydestä ja sen positiivisista tunteista saada riittävästi vastapainoa, jotta motivaatio säilyy.

Koemme, että onnistuessaan nämä projektit tuovat meille itsevarmuutta ja kannustavat ottamaan isompia askelia kohti oman osaamisemme jalostamista. Tavoitteet ovat meille inspiroivia, koska pääsemme niissä käsiksi omaan potentiaaliimme, mutta molemmilla on kevyttä epäröintiä ja epäilyä omia kykyjään kohtaan ja uskalluksen puutetta ottaa ammattilaisen roolia.

Tavoitteet tuovat meille mukanaan myös stressiä ja suorituspaineita. Vaikka stressi on osin positiivista ja inspiroivat projektit luovat ajoittain jopa flow-tilan, mukana on myös pelkoa siitä, ettei toiveemme ja toteutus täsmää. Olemme molemmat kuitenkin valmiita hyppäämään uusiin haasteisiin ja varmoja siitä, että ne tuovat mukanaan jotain uutta ja mielenkiintoista. Haluamme löytää omannäköisemme tavan toimia ja uskomme, että juuri vilpitön ja utelias lähestymistapa, sekä tasavarma itsetunto auttavat meitä kohtaamaan uudet kuviot ja oppimaan niistä. Pienet onnistumiset kerrallaan pystymme rakentamaan ammatti-identiteettiämme näissä uusissa aluevaltauksissa.

  1. Varo mitä toivot – saatat saada sen!

Lopuksi viemme ajatuksemme projektin onnistumiseen, eli tavoitteen saavuttamiseen. Millaisia tunteita se meissä herättää?

Molempien vastauksissa korostui merkityksen tunne. Meillä kirjoittajilla on 14 vuotta ikäeroa, toinen meistä on aivan ammatillisen uransa alussa, ja toinen on tullut opintojen pariin terävöittämään uransa suuntaa. Siinä missä toinen meistä haluaa aukoa jokaisen oven ja etsiä omaa suuntaa ja osaamistaan, toinen meistä tietää jo tarkemmin mihin on menossa ja suuntaa määrätietoisesti sitä kohti. Silti molemmilla meillä päällimmäisenä toiveena on löytää merkitys. Meitä yhdistää myös kaksi erilaista projektia akatemialla. Olemme molemmat mukana kotimaisen vaatetuotannon Kaius-projektissa, Joona projektipäällikkönä ja Niina myynnin ja markkinoinnin puolella. Sen lisäksi Roiman Team Leaderin soihtu siirtyy Joonalle kannettavaksi juuri Niinalta. Olemme molemmat ihmiskeskeisiä ihmisiä, joukkuepelaajia ja haluamme tuottaa osaamisellamme arvoa muille. Ehkä juuri siksi myös arastelemme omaa osaamistamme, koska pelkäämme pettävämme muiden luottamuksen, jos lupaamme liikaa.

Mikä meille sitten tuo merkityksellisyyttä ja miltä se tuntuu? Haluamme innostua, löytää itsestämme uusia puolia, nähdä sen, että osaamme kyllä ja, että voimme työllämme saada aikaan jotain, jakaa osaamistamme. Haluamme uskoa itseemme sekä ennen että jälkeen työpäivän ja kokea, että tekemällämme työllä on jotain väliä. Ehkä voimme auttaa, inspiroida tai ohjata ihmisiä oivaltamaan. Tai ehkä voimme tuoda jotain konkreettista, kuten kotimaisia vaatteita, millä vastaamme ihmisten tarpeisiin ja arvoihin. Mitä ikinä teemmekään, me haluamme jatkaa oppimista ja pysyä uteliaina. Ja tämän mahdollistaaksemme me aiomme mennä sinne, missä emme ole vielä käyneet, kokeilla uusia rooleja ja aluevaltauksia, altistaa itsemme onnistumisille ja epäonnistumisille.

 

LÄHTEET:

Bishop, G.J. 2020. Unf*ck Yourself: Lopeta märehtiminen, aloita elämä. WSOY: Helsinki

Rauhala, I. 2022. Verkkokurssi. Itseluottamuksen johtaminen. OK5 Akatemia. Kurssi suoritettu 12.2022.

Terveyskylä. 2023. Artikkeli. Kannustavan itsepuheen ja itseluottamuksen voima elämäntapamuutoksissa. Julkaistu 26.1.2023. https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/ajankohtaista/kannustavan-itsepuheen-ja-itseluottamuksen-voima-el%C3%A4m%C3%A4ntapamuutoksissa

terve.fi. 2023. Verkkoartikkeli. Itsetunto. Luettu 5.2023. https://www.terve.fi/teemat/itsetunto

Kahden lapsen äiti, ex-myyntitykki, nykyinen tiimiyrittäjä ja oppija läpi elämän. Suuntana valmennustyö ja se mystinen balanssi työn ja perheen välillä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close