Tampere
13 May, Thursday
24° C

Proakatemian esseepankki

Musta lammas



Kirjoittanut: Henna Haara - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

Valmentajamme Timo Nevalainen piti Kajolle kirjapajan, johon oli ennakkotehtävänä lukea joko fiktiokirja tai elämäkerta. Se oli hyvä syy antaa itselleen lupa lukea välillä muutakin kuin jotain itsensä kehittämiseen, tiimiin, johtamiseen tai muuhun vastaavaan liittyvää, mitä olen Proakatemian aikana pääasiassa lukenut. Tartuinpa siis Mikko Aaltosen kirjoittamaan JHT – Musta lammas -teokseen, joka on Jare Henrik Tiihosen elämäkerta. Enkä tarkoita, etteikö elämäkerroista voisi saada oppeja ja koppeja. Olin vain kokenut, ettei tämä teos välttämättä veisi minua akatemia-aikaisia tavoitteitani kohti samalla tavalla kuin jotkut muut kirjat ja siksi se oli jäänyt kesken.

Jare Tiihonen, taiteilijanimeltään Cheek, ei paljon esittelyjä kaipaa. Hän on noussut räppärinä yhdeksi Suomen musiikkihistorian kirkkaimmista tähdistä. Fanitin Cheekiä nuorena, niin kuin monia muitakin suomiräppäreitä. Ala-asteen lopun ja yläasteen alun ajan keikoilla käyminen oli minullekin elämän tarkoitus (nyt voi huokaista helpotuksesta, että onneksi jokainen meistä aikuistuu joskus) ja ostoslistalla oli joka ikinen Suosikki, Demi tai Rumba jossa oli pienikin haastattelu, puhumattakaan kaikista levyistä yksittäisiä singlejulkaisuja myöden.

Pidän Cheekin musiikista edelleen ja kyllähän sitä täytyi mm. Olympiastadionin keikka käydä fiilistelemässä. Kirjaan tartuin kuitenkin kahdesta syystä. Ensimmäinen syyni pitkäaikaisena fanina oli halu tietää, mitä Jare on kokenut tilanteissa, jotka olen itse varmasti kokenut tosi eri tavalla. Erityisesti kiinnosti tuo edellä mainittu Olympiastadionin keikka, joka on ihan omaa luokkaansa suomalaisten artistien mittakaavassa (ja joka oli varmasti minullekin kaikkein tunteellisin keikka). Toinen syyni onkin ihan eri luokkaa. Tässä iässä ja yrittäjäksi aikovana kiinnosti todella kovasti bisnespuoli Cheekin taustalla. Päivän selvää on, että vaikka olisi artistina miten taitava, ei tämän tasoinen pitkään jatkunut suosio ihan itsestään synny. Eikä varsinkaan, jos kyseessä on suomiräppäri 2000-luvun alun Suomessa.

Suosion myötä vihaajiakin tottakai löytyy ja Cheekistä on monesti saanut lukea tai kuulla, että hän on ylimielinen ja itsekäs. Itse kuitenkin ajattelen, että on ihailtavaa miten kova usko omaan tekemiseen ja itseensä tältä mieheltä löytyy. Miten paljon vastoinkäymisiä onkaan täytynyt kestää ja vaikeuksia voittaa, että on päässyt tuohon tilanteeseen elämässään. Monikaan ei jaksaisi nähdä samanlaista vaivaa unelma-ammattinsa saavuttamisen eteen. Joten kyllä tuossa tilanteessa mielestäni on jo lupa vähän itseään kehuakin.

Jare on se, joka näkyy valokeilassa, mutta hänenkin tarinansa osoittaa, ettei sitä yksin ole saavutettu. Kaikki on tietenkin lähtenyt hänestä itsestään ja oma luottamus onnistumiseen on ollut ehdotonta, mutta Cheekinkin takana on tiimi, eikä voittajia näin ollen ole vain yhtä. Jos haluaa saavuttaa jotain ennennäkemätöntä, se vaatii ympärille oikeat ihmiset. Pidin kirjassa todella paljon siitä, että se sisälsi useita pätkiä myös Jaren ympärillä olleiden ihmisten mietteistä Jarea ja hänen uraansa sekä tekemisiään kohtaan. Eikä pelkästään niitä hyviä puolia, vaan myös esimerkiksi haasteita ja ongelmatilanteita liittyen Jaren kanssa työskentelyyn. Se osoitti myös sen, että Jaren on täytynyt tiedostaa ja käsitellä heikkouksiaan ja haluta panostaa itsensä kehittämiseen voidakseen olla siinä missä nyt on.

Mitä tulee suosion myötä saavutettuun rahaan niin en epäile, etteikö se kiinnosta Jarea. Koska asioita on tehty isosti ja niillä on myös tienattu, monet puhuvat sitä, että kaikki on tehty rahan takia. Kirja ja leffa ovat vain mainostemppuja ja keinoja ansaita enemmän. Ja helvetin hyviä keinoja ovatkin! Ei kai kukaan yrittäjä jättäisi tilannetta käyttämättä, jos unelmaduunillaan voisi tienata elantonsa ja varmistaa taloudellisen turvan itselleen ja läheisilleen pitkälle tulevaisuuteen? Oma näkemykseni kuitenkin on, ettei raha ole tässäkään tapauksessa ollut ainut motivaattori. Minun on vaikea nähdä, että pelkän rahan takia kukaan jaksaisi käydä läpi kaikkia niitä matkalla kohdattuja vaikeuksia. Mutta ei voi kieltää, etteikö taustalta löytyisi myös loistavaa bisnesälyä!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close