JOHDANTO:

Tämän esseen on kirjoittanut Inka Tikkanen Saawa Osk:sta. Luin kirjan Mindset – Menestymisen psykologia Carol S. Dweckiltä, johon esseeni pohjautuu. Tärkein tavoitteeni oli se, että luin pitkästä aikaa fyysisen kirjan enkä kuunnellut pelkkää äänikirjaa tai etsinyt artikkeleita netistä. Tarkoitukseni ei ole panostaa tähän esseeseen täysillä, mutta tuoda kuitenkin minua resonoineet ajatukset kirjasta esille ja tarkastella niitä. Tulen tarkastelemaan esseessäni alkuun Mindset sanaa. Seuraavaksi tarkastelen muuttumattomuuden ja kasvun asennetta ja reflektoin sitä itseeni. Tarkastelen myös muiden mielipiteiden vaikutusta miesten ja naisten välillä sekä pohdin kielteistä kehua.

MIKÄ MINDSET?

Mindset käännetään suomeksi ”mielenlaatu” tai ”ajattelutapa” (Sanakirja.org. n.d.). Miten nämä sanat eroavat toisistaan ja mitä mindset oikeastaan tarkoittaa? Mielenlaatu kuulostaa omasta mielestäni enemmän tuntemukselta ja tunteista kumpuavalta mielentilalta, johon vaikuttavat ympäristötekijät. Ajattelutapa taas kuulostaa enemmän omasta mielestäni äänensävyltä millä puhuu itselle ja millainen asenne sinulla on. Ajattelutapaan ja mielentilaan voi mielestäni molempiin vaikuttaa valitsemalla tavan reagoida kaikkeen kuten esimerkiksi muutoksiin.

Asenne tarkoittaa Wikipedian mukaan suhtautumistapaa. Tämä voi olla joko myönteinen tai kielteinen. (Wikipedia. 2020.) Miten tämä eroaa mielenlaatu tai ajattelutapa termeistä? Entä miten asenne vaikuttaa mindsettiin?

KAKSI ERI ASENNETTA:

Dweckin mukaan mindsetin voi jakaa kahteen eri asenteeseen. Kukaan ei kuulu jompaankumpaan leiriin näistä asenteista, vaan meissä kaikissa on molempia näistä. Voimme kuitenkin oppia tunnistamaan, että missä tilanteissa kumpikin asenne nousee esiin ja pikkuhiljaa kääntyä kasvun asenteen suuntaan enenevissä määrin. (Dweck. 421-423. 2021.)

Muuttumattomuuden asenteen mukaan yksilöllä on tietty määrä älykkyyttä, tietty persoonallisuus ja moraalinen luonne. Muuttumattomuuden asenteen omaava henkilö pyrkii osoittamaan ja todistamaan ominaispiirteitään eikä hän osaa suhtautua hyvin vastoinkäymisiin. (Dweck. 26. 2021.)

Tämän asenteen omaava henkilö kohtaa asiat ymmärrykseni mukaan syyttävästi joko itseään tai muita kohtaan. Kun tulee vastoinkäymisiä tällä asenteella saattaa olla vaikea nähdä juurisyy tai vastaanottaa palautetta.

Huomaan, että jotkut keskustelunaiheet, jotka sisältävät esimerkiksi hyväksikäyttöä, pettämistä tai epätasa-arvoa nostavat minun niskavillani pystyyn. Minun täytyy keskittyä ja olla avoimessa mielentilassa, että voin keskustella näistä aiheista asiallisesti. Sisäisesti näen helposti punaista enkä voi edes kuunnella kunnolla muita näkemyksiä aiheista. Olen huono myös ottamaan palautetta vastaan, mikäli palaute koskee minua ihmisenä. Varsinkin, jos palaute tulee joltain minulle tärkeältä ihmiseltä kuten puolisolta, sen hyväksyminen on haastavaa. Lannistun erittäin helposti, syytän itseäni huonoksi ihmiseksi ja ajaudun säälimään itseäni. Lopulta en edes välttämättä käsittele koko palautetta vaan yritän enneminkin unohtaa sen. Näissä tilanteissa muun muassa huomaan kohtaavani tilanteet muuttumattomuuden asenteella.

Kasvun asenteen mukaan yksilön perusominaisuuksia voidaan kehittää harjoittelun ja oppimisen kautta. Kasvun asenteen omaavat henkilöt uskovat, että jokainen voi muuttua ja kasvaa ahkeruuden ja kokemusten kautta riippumatta lähtökohdista. (Dweck. 27. 2021.)

Mielestäni tämän asenteen omaaminen on yhtä kuin jatkuvan oppimisen asenne. Mikäli oppii kohtaamaan asiat kiinnostuneena ja oppimisen näkökulmalla osaa saada irti kaikista tilanteista.

Kun palaute liittyy johonkin työtehtävän suoritukseen tai projektiin, osaan kohdata asian kasvun asenteella. Esimerkiksi koulussa tiimiltä saamani palautteet osaan ottaa huomattavasti helpommin vastaan. Osaan katsoa peiliin, nähdä virheeni ja kehittää niitä. Huomaan, että minun on helpompi ottaa vastaan kehittävää palautetta yleisesti semmoisissa asioissa, jotka tunnistan jo entuudestaan heikkouksikseni. Tästä syystä minulle itsereflektio ja palautteen saaminen on äärimmäisen tärkeää.

MUIDEN MIELIPITEET:

Monet naiset luottavat stereotypioihin ja muiden mielipiteisiin liikaa. Dweckin mukaan se johtuu siitä, että monesti naisia kehutaan pienenä muun muassa täydellisiksi, hyväkäytöksisiksi ja suloisiksi. Arvion mukaan poikia torutaan ja rangaistaan jopa kahdeksan kertaa enemmän kuin tyttöjä. Tämän takia tytöt oppivat luottamaan muiden mielipiteisiin enemmän ja antavat sen vaikuttaa enemmän. (Dweck. 139–140. 2021.) Vaikuttaako tämä siihen, että ainakin oman yleiskäsitykseni mukaan, miehet uskaltavat ottaa lähtökohtaisesti enemmän riskejä? Vuonna 2014 suomessa yrittäjistä miehiä oli jopa 66,5 % (Tieto & trendit. 2016.).

Mitä ajatuksia minulle tästä herää? Huomaan, että omassa lähipiirissäni miehet ovat lähtökohtaisesti itsevarmempia ja luottavat enemmän omaan harkintakykyynsä. He myös osaavat suhtautua kriittisemmin muiden mielipiteisiin. Enemmän miehet lähipiirissäni ovat ottaneet taloudellisia riskejä kuten aloittaneet sijoittamisen tai ryhtyneet yrittäjiksi.

Kuulin kerran erään ystäväni kommentoineen minun sanojani tai käytöstä tietyssä tilanteessa. Kommentti oli sen tyylinen, että hän ihmetteli minun sanojani parissa eri tilanteessa. Hän piti sitä hieman epäkohteliaina. Kun kuulin tästä, romahdin. Päässäni alkoi rullaamaan kela, siitä kuinka epäkohtelias ja huono ihminen olen, ja mietin heti, että miten olinkaan sanonut niin sopimattomasti, että hänelle ja ehkä joillekin muillekin oli tullut sellainen olo. Minulle tuli tästä heti lannistunut ja häpeällinen olo. Tähän tilanteeseen poikaystäväni nauroi ja pyysi jättämään kommentin omaan arvoonsa. Kaveriporukassamme oli sen tyyppinen kulttuuri, että kuka tahansa saattoi heittää saman tyylisen kommentin ja tämä ymmärrettäisiin vitsinä. Kyseessä oli myös kaveriporukastamme eräs melko draaman hakuinen henkilö, jonka sanat voivat olla vähän väritettyjä.

Tätä saman tyylistä eroavaisuutta miesten ja naisten välillä näen myös lähipiirissäni. Naiset lähtökohtaisesti ottavat asioita itseensä ja miehet luottavat paremmin omaan arvostelukykyynsä ja eivät jää miettimään sitä sen enempää. Huomattavasti enemmän lähipiirissäni naiset harjoittavat yliajattelua ja se lisää ajoittain heidän stressitasoaan ja saattaa madaltaa itsetuntoa joissain asioissa.

KIELTEINEN KEHUMINEN:

Kuten äsken huomattiin se, miten otamme vastaan palautetta voi juontaa juurensa jo kauas lapsuuteen. Vanhempien kehumiset lapsia kohtaan kuten ”lahjakas”, ”fiksu”, ”täydellinen” ovatkin loppu peleissä haitallisia. Lapset oppivat saamaan tällaisia kehuja ja alkavat pelkäämään sitä, että eivät jatkossa olisikaan näitä asioita. Dweckin mukaan lapsia kannattaa kasvattaa kohti kasvun asennetta kehumalla heitä yrityksistä, oppimisesta, innovatiivisuudesta ja työn määrästä, mitä he ovat nähneet jonkun asian eteen. (Dweck. 303. 2021.)

Työpaikoilla kehu voisi olla tuloksen sijaan esimerkiksi aloitteen tekemisestä, vaikean tehtävän ratkaisusta, uuden oppimisesta, pitkäjänteisyydestä, yrittämisestä, avoimuudesta tai palautteen vastaanottamisesta (Dweck. 236. 2021.).

Entä millainen kehu meidän tiimissämme Saawassa vallitsee? Onko se kasvun asennetta vai muuttumattomuuden asennetta tukevaa? Mielestäni tiimissämme kehutaan paljon yrityksistä, perusteellisesta pajan valmistelusta tai esseestä sekä ajan käytöstä sekä esimerkiksi avoimuudesta ja palautteen hyvästä vastaanottamisesta. Olemme kuitenkin ehkä turhan arkoja antamaan suoraa kehittävää palautetta, joka kuitenkin on kaikista arvokkainta kehittymisen kannalta. Kehun ilmapiiri on siis kasvun asennetta tukevaa, mutta sitä voisi kehittää vielä parempaan suuntaan.

POHDINTAA:

Proakatemian kautta olen joutunut oppimaan enemmän itseohjautuvaksi ja itsetietoiseksi. Itsetietoisuus on kasvanut muun muassa lukemalla kirjoja, keskustelemalla tiimin kanssa, saamalla palautetta ja epämukavuusalueelta poistumisella. Reflektoin itseäni myös osittain palautteen annon kautta, miten arvioin muita. Jos pidän jotain ihmistä esimerkiksi laiskana, mietin heti, että vaikuttaako minun toimintani ulospäin myös laiskalta ja onko minulla oikeutta sanoa tätä palautetta kyseiselle henkilölle, jos lukeudun itsekin samaan kastiin. Tämä on yksi keino kasvattaa omaa itsetietoisuuttani.

Minun täytyisi oppia tunnistamaan enemmän muuttumattomuuden asenteitani ja kohtaamalla niitä oppia kohtaamaan ne eri tavalla kasvun asenteen mukaan. Tarvitsisin enemmän kehittävää palautetta sekä keskustelua aiheista, jotka herättävät vihaa sisälläni. Näin voisin oppia parhaiten kohtaamaan ne eri tavalla. Minun naisena täytyy opetella luottamaan itseeni enemmän ja jättää muiden mielipiteet omaan arvoonsa. Minulle on tärkeää, että menen oman pääni mukaan, teen itse päätökset ja opin niistä. Jos joskus saan jälkikasvua tai joudun muuten kasvattajan asemaan täytyy muistaa kehua siten, että se tukee kasvun asennetta eikä lisää paineita.

LÄHTEET:

Dweck, C. 2021. Mindset. Menestymisen psykologia. 2. uud. painos. Helsinki: Viisas elämä

Sanakirja.org. n.d. Sanakirja.org. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2023. https://www.sanakirja.org/search.php?q=Mindset&l=3&l2=17

Asenne. 2020. Wikipedia. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2023. https://fi.wikipedia.org/wiki/Asenne

Katainen, A. 2016. Tieto & Trendit. Yrittäjien lukumäärä polkenut paikallaan. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2023. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/yrittajien-lukumaara-polkenut-paikallaan/