Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Jaksaminen ja motivaatio



Kirjoittanut: Verneri Halttula - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kuka jaksaa

Niin työ, kuin vapaa-ajalla jaksaminen on iso osa ihmisen ulkoista ja sisäistä olemusta. Ihmiskeho on siitä jännä että se näyttää usein fyysisin piirtein heti uupumisen ja ylikuormittumisen. Olen itse oppinut että kehon kuvaa ja oloa täytyy tutkia ja se pitää ottaa vakavasti. Olen nimittäin itse kuluneen syksyn aikana rasittunut paljon työn, koulun ja vapaa ajan kuormituksen takia. Onneksi olen kuitenkin oppinut kuuntelemaan omaa kroppaani ja sen eleitä jaksamiseni osalta. Kyllähän se ikävältä tuntuu, kun kaverit pyytää menemään jonnekin ja joudut kieltäytymään oman jaksamisen vuoksi.

Tutkittua kuitenkin on, että sinun tulee huomata kroppasi ensimmäiset oireet uupumisen osalta, ja siten ehkäistä burn outtia ja muita ylirasitukseen liittyviä ääritiloja. Emme huomaa aina sitä kuinka sullomme kalenterin täyteen ja annamme itsellemme aivan liian vähän aikaa levätä. Itsekin mielelläni olisin kokoajan tekemässä jotakin, mutta kun voimavarat eivät vain riitä siihen. Käsittelen tässä esseessä tapoja, kuinka voit huomata itsestäsi näitä piirteitä ja puuttua niihin ajoissa, jotta vältät ylirasituksen.

Burn Out

Monet meistä ihmettelevät ja huomauttavat, jos joku ei ole täysillä valoilla jossakin työhön, tai vapaa-aikaan liittyvissä asioissa, sen sijaan että kysyisivät vointia. Jokaisella on omat henkilökohtaiset asiat ja syyt työn, koulun tai vapaa-ajan hetkellisestä alisuorittamisesta. En itse arvosta sellaista toimintaa, joka mustavalkoisesti kuvittelee kaikkien olevan koko ajan skarppina, enkä myöskään järjestelmää tai organisaatiota, joka ei satunnaisesti kysele ja pidä huolta omista jäsenistään tai heidän voinnista. Tietenkin esimerkiksi työ ja harrastustoiminnassa oletetaan tulosta ja hyvää suorittamista, joka kuuluu toimenkuvaan. Pahimmassa tapauksessa yhteisön painostaminen ja kirittäminen kuitenkin saattaa johtaa yhteisön henkilön ylikuormittumiseen ja burn outtiin.

Burnout eli loppuun palaminen on aivojen äärimmäinen pelastautumiskeino. Siihen on turvauduttava, kun ihminen joutuu liian koville, eikä enää kykene suoriutumaan saamastaan kuormasta. Burn out panee koko ihmisen polvilleen. Kaikkein vaarallisin kohta toipumistiellä on kuitenkin se, kun energiataso alkaa uudelleen nousta, ja kuvittelet pystyväsi samaan kuin ennen ylikuormittumista. Lainaten kokenutta työpsykologia. ”Vaikeinta on se, kun alkaa jaksaa, mutta vielä vituttaa”. Tällaiseen tilanteeseen joutuneella ihmisellä saattaa olla kova hinku palata takaisin työn tai koulun ääreen, aivan kuin mitään ylikuormitusta ei olisi tapahtunutkaan. Tällaisessa tilanteessa työ/kouluyhteisö ei pysty välttämättä näkemään vaarallisia merkkejä pahemmasta burn outista, eikä siten pysty myöskään puuttumaan siihen ajoissa.

Työelämän joissakin tapauksissa työntekijä on vain hänelle väärässä työpaikassa, väärään aikaan. Jos joutuu esittämään pystyvämpää kuin onkaan, iso osa kapasiteetista menee julkisivun pitoon. Tämä voi olla osasyy uupumiseen. Jos jatkat esittämistä, uupumus saattaa palata entistä lamauttavampana.

 

Löysin artikkelin, jossa on hyviä tapoja ehkäistä ylirasittumista yhteisössä. Uskoisin että myöskin pro akatemialla voitaisiin hyödyntää seuraavia ohjeita työpaikalle, ja käydä asioita ajoittain läpi omien tiimiläisten jaksamiseksi. Jäsentelin seuraavat kysymykset pro akatemian malliin tiimiäni ajatellen.

  • Miten meidän tiimissä toimitaan, jos joku kokee, ettei selviä työtehtävistään?
  • Mitkä ovat meidän tärkeimmät tehtävämme?
  • Onko meillä tehtäviä, jotka voisi jättää tekemättä?
  • Miten kiirejaksot ja luppojaksot rytmitetään?
  • Onko meillä vuosisuunnitelma?
  • Suunnittelemmeko me töitä kuinka paljon jaksamisen mukaan esimerkiksi, että kuinka paljon mikäkin projekti ja työtehtävä tarvitsee osallistujia, vai tapahtuvatko ne vain?
  • Mitä kukin projekti maksaa meille henkisinä resursseina?
  • Miten me palaudumme ja uudelleen energisoidumme työssä ja tiimimme ponnistuksissa?

 

Mitä voin itse

Miten voit itse vaikuttaa oman tiimisi ja vapaa-ajan kavereiden jaksamiseen. Ensinnäkin mielestäni meidän tiimissä on velvollisuus ottaa puheeksi sovitulla tavalla, jos näyttää siltä, että joku kuormittuu liikaa tai ei ole täysillä valoilla mukana toiminnassa. Jokaisen tiimiläisemme jaksamista voi kuitenkin seurata, ja pyrkiä omalla toiminnalla ja tarkkailulla ehkäisemään mahdollisia ylirasitustiloja. Jos suinkin mahdollista, niin jokainen tiimiläinen tiimeissä pyrkii myöskin itse ottamaan asian esille, jos on vaiheita milloin kalenteri on liian täynnä ja ei pysty käsittelemään asioita omalla tavallaan. Asia on mielestäni omassa tiimissäni kuitenkin hyvin, sillä pystymme jakamaan asioita jo suht henkisellä tasolla, ja tunnemme toisemme ja voimavaramme jo aika hyvin. En kuitenkaan todellakaan väitä, että pystyisin näkemään uupumusta läheskään kaikista tiimimme jäsenistä.

Motivaatio

Motivaatio kulkee käsi kädessä jaksamisen kanssa siten, että jaksamattomuus saattaa muiden silmiin näyttää motivaation puutteena ulkopuolisten näkökulmasta. Sinänsä se on vaarallista, koska jos joku jäsenistä on pikkuhiljaa palamassa loppuun ja voimavarat ovat vähissä, jonka lisäksi hän tietää tiimin odottavan häneltä täyttä työpanosta, voi seurauksena olla vakava uupumus ja itsetunnon laskeminen. Itsetunto saattaa olla sitä, että uupunut henkilö kokee olevansa väärässä koulussa tai projektissa, kun ei enää pysty suorittamaan omalla tasollaan. Nämä ovatkin juuri niitä hetkiä kun tiimikaverien pelisilmää ja apua tarvitaan.

 

Lopuksi

Olen iloinen saadessani tehdä kuntoakatemia projektia tällä hetkellä, sillä kunto akatemian mottona toimii ”burn outit sukupuuttoon”. Mielestämme kuntoakatemia ajaa juuri oikeita asioita eteenpäin työhyvinvoinnin ja jaksamisen edellytykseksi. Fyysinen kehon hyvinvointi kuitenkin vaikuttaa työkykyyn myöskin henkisellä tasolla, ja jokaisella työpaikalla kuuluisi meidän mielestämme olla työhyvinvointia tukevat palvelut kunnossa. Uskon että kuntoakatemialla ja vastaavilla riittää jatkossakin kysyntää markkinoilla, sillä perusteellisesti se auttaa työntekijöitä jaksamaan arjessa. Burn outit ja työhyvinvointia ei saa unohtaa ja se on yksi tärkeimmistä asioista yrityksen menestyksen kannalta. Pidetään siis yhdessä siitä huolta että kaikilla on hyvä olla!

 

Lähteet:

Väisänen, Kim. Väärää yrittämistä : kun teet kotiläksysi, rahan tuloa ei voi estää . Helsinki: Alma Talent, 2019. Print.

Haettu 14.10.2021 osoitteesta

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/10/aivot-ovat-viisaat-ne-ajavat-itsensa-burnoutiin-jos-stressi-jatkuu-liian

Kommentit
  • Tutta

    Kiitos esseestäsi Verneri! Olit kirjoittanut kiinnostavan esseen ja erityisesti hyvän kysymyslistan Proakatemian näkökulmasta. Jäin miettimään, voisiko tätä listaa käyttää esimerkiksi pajan ja samalla tiimin jaksamisen tukemisen pohjana jossain vaiheessa?

    1.12.2021
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close