Yksilöessee

Esa-Pekka Ekholm

3.4.2019

Hyviä vointeja

Ihminen on luotu liikkumaan ja tekemään työtä. Ravinnon saanti ja lämpimänä pysyminen vaati esi-isiltämme vaivannäköä, mutta toisaalta piti myös hyvässä kunnossa. Toiset ovat jo syntyjään kuin luotu liikkumiseen, heidän fysiikkansa ja luonteensa suosivat kineettistä elämäntapaa. Osa ihmisistä on työorientoituneita siten, että liikkuminen unohtuu eikä välttämättä edes kiinnosta. Sykettä nostattavalla ja hien pintaan aikaansaavalla harjoitteilla on suuri merkitys fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja kokonaisterveyden ylläpitoon. Oikein toteutetulla liikunnalla on vain  vähän terveyshaittoja mutta edut ovat sitäkin suuremmat. Jo vähäinenkin liikunnan lisääminen arkeen, vähentää istumisen ja päätteillä vietetyn ajan haittoja.

Lihasvoimaa ja kestävyyttä lisäävää liikuntaa on hyödyllistä harrastaa pari kertaa viikossa, samoin kohtuukuormitteista tai raskasta liikkumista. Oman fyysisen aktiivisuuden lisääminen on helppoa: kannattaa käyttää jalkoja aina kun voi. Istumista on viisasta jaksottaa ja työnlomassa kannattaa tehdä vastaliikkeitä tai ainakin nousta hetkeksi seisomaan. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta edistää terveyttä ja toimintakykyä, sekä hoitaa ja ehkäisee monia sairauksia.

Liikkuminen on osa tasapainoista hyvinvointia. Se, mitä syömme ja juomme, on myös tärkeää. Terveellisen ruokavalion ylläpitäminen ei tänä päivänä ole aivan helppoa, huolimatta elintarvikeliikkeiden raaka-aineiden valtavasta valikoimasta tai ravintolatarjonnasta. Vaihtoehtoja riittää, mutta ruoan puhtaus, lisäaineiden määrä sekä teolliset puolivalmisteet tai – tuotteet asettavat haastetta valistuneen ruokailijan ateriointiin.

Ruokailuun suhtautuminen on muuttunut. Ennen syötiin elääkseen sitä mitä saatiin. Elettiin vahvasti luonnon ehdoilla ja ruoan varastointi oli vaikeaa. Kansa kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutoksista ja heti kevään koittaessa nyhdettiin maasta irti suunnilleen kaikki syötäväksi kelpaava vihreä.

Tänä päivänä on toisin. Valikoimaa riittää ja jokaiselle jotakin. Syömisestä on tullut elämyksellistä ja hengissä pysymisen sijaan syödään joko sitä mikä maistuu hyvältä tai on eduksi ulkomuodolle. Myös juomatottumukset ovat muuttuneet. Sokeri ja lisäaineet näyttelevät suurta roolia, ja myös alkoholi rasittaa elimistöä turhaan yhä enemmän ja yhä useammalla.

Terveellisyyden nimissäkin vielä ostoslistoja rakennetaan, mutta erilaiset dieetit ja ääri-ilmiöt on entistä yleisempiä.

Joka tapauksessa kaiken suuhun mätettävän ruoan ja juoman kuluttaminen on tullut vaikeammaksi. Ylipaino, sydän- ja verisuonitaudit, suolistoperäiset- ja sisäelin sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suunterveys aiheuttavat monille huolta, heikentävät elämänlaatua sekä tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Hyvinvointiin ravinto ja liikunta ei ole vielä tarpeeksi. Ihminen tarvitsee myös unta ja lepoa. Paljon puhutaan chillailusta, mutta sekin on pienessä ajassa muuttunut. Virikeympäristö ei päästä otteestaan ja monien päätteiden tarjoama media-aika koukuttaa. Olemme aina tavoitettavissa, saamme hetkessä itsemme informaation lähteille. Joutilas aika ja jopa läheisille ja ystäville varatut hetket kuluvat helposti somettaen tai verkossa muuten aikaa viettäen. Aivot käy ylikierroksilla, ryhti ja sosiaalinen elämä kärsii. Yhteen asiaan keskittyminen on yhä harvinaisempaa ja pitkäjänteinen asioiden tekeminen ja ajatusten pohtiminen on tullut vaikeammaksi.

Menettääkö hyvinvointiyhteiskunnan ihminen vapautensa? Orjuuttaako meitä ulkonäkökeskeinen ja taloudellista menestystä arvostava ympäristö suorittamaan arkea sen sijaan, että eläisimme elämäämme tyytyväisinä? Huoli on ehkä turha, sillä vaikuttaa siltä että kohtuullisuuteen tähtäävä kokonaisvaltainen hyvinvointi on nouseva trendi. Uutuudenviehätys kaikesta saatavilla olevasta informaatiosta on hälvenemässä eikä kaikkea ole enää pakko jakaa maailmalle, eikä kaikesta myöskään tarvitse olla jatkuvasti tietoinen.

Täysipainoisen ja hyvistä raaka-aineista valmistetun koti- ja valmisruoan arvostus on kasvamassa. Liikunnan, levon ja ylipäätään palautumisen merkitys on yhä tärkeämpää. Levollisuus, tasapainoisuus, hyvä olo luonnollisesti ja tyytyväinen mieli on tavoittelemisen arvoisia asioita jokaisen elämässä ja loppujen lopuksi helposti saatavilla. Luonnossa liikkumisesta ei veloiteta ja ylipäätään myös taloutta ajatellen rahaa on riittävästi silloin kun sitä ei tarvitse miettiä. Sanonta ”Kohtuus kaikessa” on ehkä saamassa uuden merkityksen. Sopivasti töitä, opintoja ja harrastuksia, samoin liikuntaa, rentoa oleskelua, hyvää ja terveellistä ravintoa sekä leppoisaa yhdessäoloa tärkeimpien läheisten kanssa, on normaaliolosuhteissa hyvinvoinnin ratkaisu ja samalla myös kestävän kehityksen mukainen trendi.