Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Jakamistalouden mahdollisuudet



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Johdanto

Proakatemian ympäristössä, missä innovointi, liikevaihto, kilpailu ja yrittäjämäisyys huokuvat jatkuvalla läsnäolollaan, tulee usein mietittyä uusia liiketalouden mahdollisuuksia. Mitä ei ole vielä keksitty, millä tulevaisuudessa on arvoa tai voisiko jonkun tehdä niin paljon paremmin, että sillä saisi markkinaosuutta kilpailusta?

B2c kaupan valta on pikkuhiljaa vaihtumassa c2c puolelle jakamistalouden kautta. Aika on otollinen, sillä Airbnb, Uber, Tori.fi ja monet muut palvelualustat ovat auranneet tietä ihmisten luottamuksessa uudella palvelukonseptilla ja tekniikan mahdollistamalla 24/7 toimivalla viestin välityksellä. Tämä rahaliikenteen muutos kuluttajilta kuluttajille jakamistalousalustojen kautta, tuo myös kaupallisia mahdollisuuksia uusille yrittäjille, joiden ansaintamalli koostuu pienistä puroista rakentamalla helppokäyttöisiä alustoja yksittäisten käyttäjien tarpeisiin.

Pricewaterhouse Coopersin tekemän selvityksen mukaan vuonna 2016 suomessa oli 37 jakamistalouden toimivaa alustaa, jotka koostuvat pääasiassa viidestä eri toimialasta. Nämä viisi toimialaa käsittävät majoitukset ja tilat, vertaisliikenteen ja autonjaon, kotitalouden ja pientyöt, ammatilliset palvelut ja joukkorahoituksen. Eurooppaan verraten suomi on vielä perässätulijan roolissa, sijalla 24, joka tarkoittaa, sitä että alle 10 % väestöstä käyttää jakamistalouden palveluja. Verrannollisesti Ranska ja Irlanti ovat Euroopan kärkipäässä jakamistalouden käytön laajuudessa, jossa jo lähes 40 % väestöstä käyttää vastaavia palveluita. Suomen kuitenkin odotetaan kirivän nopeasti lähemmäksi muita maita seuraavan kahden vuoden aikana ja ennusteissa oletetaan jakamistalouden markkinoiden arvon kasvavan vähintäänkin kymmenkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Muiden eurooppalaisten edelläkävijä maiden mukaan jakamistalouden kasvu on erittäin nopeasti kehittyvää, kun markkinat ovat sille otolliset.

(Harmaala, M &Toivola T & Faehnle, M & Manninen, P & Mäenpää, P & Nylund M. 2017. Jakamistalous, 46-47. Viitattu 4.11.2017)

Mielestämme markkinat ovat juuri nyt otolliset uusille jakamistalouteen perustuville palveluille, mutta miten ja mitä sinne voisi synnyttää saavuttaaksemme odotetun markkinoiden arvon vuosittaisen tuplaantumisen?

 

Toimintaperiaatteet

Airbnb ja esimerkiksi Uber ovat yrityksiä, jotka toimivat täysin uudenlaisella ja jopa hieman kinaa herättävällä toimintatavalla. Yritysten bisnes perustuu jakamistalouteen, jota avaamme seuraavaksi.

Jakamistaloudella tarkoitetaan tapaa, jossa hyödynnetään esimerkiksi vajaakäytöllä olevia asuntoja taikka autoja vuokraamalla, lainaamalla ja jakamalla. Nämä yritykset, tahot ja omistajat, jotka toimivat alalla haluavat nostaa kyseisten kohteiden käytön tehokkuutta ja samalla hillitä uuden ostamista ja hyödyntää jo olemassa olevia resursseja sekä tienata mahdollisuuksien mukaan. Yritykset eivät omista hitustakaan asunnoista taikka autoista vaan toimivat niin sanottuina välittäjinä vuokraajan ja asiakkaan välillä. Luonnollisesti esimerkiksi riitatilanteissa yritys tulee väliin avittamaan jompaakumpaa osapuolta ja on tällä tavalla mukana prosessissa.

Airbnb toimii itseasiassa melko yksinkertaisella tavalla. Käyttäjä kirjautuu yhtiön nettisivuille, jossa luo itsellensä profiilin, jonka jälkeen alkaa täyttää vuokrattavan asunnon taikka mökin tietoja. Tiedoissa kysytään kohteen kokoa, valmiuksia, varustetasoa, perusvarusteita ja paljon muuta, mitä asunnossa tarvitaan. Vuokrattavan kohteen hinnaksi laitetaan yleensä päivähinta. Myös vuokrausajat kysytään. Tämän pitkän prosessin jälkeen kohde ilmestyy vuokrattavalle listalle tietyn tarkistusajan jälkeen.

Asiakkaalle prosessi on melko yksinkertainen. Palveluun voi joko kirjautua tai olla kirjautumatta. Sivustolla kysytään yksinkertaisesti, mistä haluat vuokrata asunnon. Haku hakee alueelta parhaimmat kohteet, josta pystyy sitten valitsemaan. Mikäli asunnon haluaa varata, laitetaan kohteesta varauspyyntö vuokraajalle, joka vahvistaa sen sitten. Eli keskustelu tapahtuu vuokraajan ja vuokranantajan välillä. Airbnb on vain välikätenä, joka välittää asuntoja ja siitä syystä ottaa myös pienen provision vuokrauksesta. Yksinkertaista.

Kyseistä mallia voisi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, sillä se on helposti skaalautuva moneen tuotteeseen.

Riskit ja mahdollisuudet

Jakamistaloudessa, kuten kaikessa muussakin on riskejä ja mahdollisuuksia. Kaikessa uudessa korostuvat aluksi yleensä ainoastaan positiiviset asiat, kuten hyödyt ja mahdollisuudet. Tosin aina löytyy myös huonojakin puolia. Ne löytyvät yleensä silloin kun tätä talousmuotoa käytetään oikeasti.

Jakamistalouden hyviä puolia on palveluiden hyvä saatavuus, valinnanvapaus monien joukosta, yhteisöllisyys, joka syntyy jakamisesta sekä resurssien huomattava kasvaminen. Mutta nämä hyvät puolet saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön vain silloin, kun koko muu yhteiskunta tukee jakamistalouden kasvamista, eikä jarruta sen kehittymistä.

Esimerkkinä jakamistalouden yritys Über, jonka toimintaa pidetään laillisena taikka hyväksyttävänä vain muutamassa maassa. Kehitys taloudessa on hyvästä, mutta joskus kehitys kulkee liian nopeasti todellisuuden kanssa. Yhdysvalloissa Überin toiminta on pääasiassa hyväksyttävää, mutta muualla ei niinkään. Esimerkiksi Suomessa Über toimi vain hetken aikaa ennenkuin sen toiminta ajettiin alas Suomesta. Syy, miksi jakamistalous ei ole ottanut kaikilla sektoreilla kunnon loikkaa, johtuu nykyisestä tilanteesta. Über kilpailisi suoraan takseja vastaan, mikä vähentäisi väistämättä nykyistä taksikantaa ja silloin myös työpaikkoja vähenee. Über onkin sanonut, että palaa takaisin Suomen maaperälle, kun Suomen poliittinen tilanne ja verotus sekä muut säännökset sallivat jakamistalouden kaltaisten yritysten tulon markkinoille.

Airbnb on sen sijaan paljon vakaamalla pohjalla. Sillä on Suomessa monta asuntoa vuokrattavana ja sitä käytetään myös yllättävän paljon, mikä johtuu osin myös siitä, että jakamistalouden ympärillä on oma fanikuntansa, joka käyttää paljon jakamistalouden palveluita. Etenkin Airbnb :ssä korostuu jakamistalouden hyödyt. Se saattaa olla edullisempi kuin esimerkiksi moni muu vastaava hotellihuone ja se antaa myös mahdollisuuden majoittua sellaisiin paikkoihin, jossa hotelleja ei välttämättä sijaitse.

Negatiivisia puolia löytyy valitettavasti tästäkin ja Airbnb :n osalta nämä puolet ovat selkeämmin tulleet esille, koska Airbnb toimii hyväksyttävästi Suomen markkinoilla, toisin kuin Über. Majoitusmarkkinoilla suurimmat toimijat ovat hotellit ja hostellit, jotka pyörittävät kyseisiä markkinoita aika suurella osuudella. Suurimpia ongelmia ovat huijaukset ja varkaudet. Muut ongelmat ovat aika samankaltaisia kuin Über :issä. Hotellit ovat saattaneet välillä joutua tarkastamaan hintojansa, kun ihmisiä on siirtynyt Airbnb käyttäjiksi. Ongelma korostuu etenkin maksuissa, joita hotellit joutuvat maksamaan ja niissä joita majoittaja joutuu. Hotellit pystyvät alentamaan hintoja vain siihen pisteeseen, että pystyvät maksamaan lain velvoittamat kulut. Majoittajilla tätä ongelmaa ei ole, koska lainsäädäntö ei ole kehityksen tahdissa. Hotellit haluaisivatkin alalle yhteiset säännöt, joilla pelataan. Jakamistaloudessa on kyse olemassa ja käytössä olevien resurssien hyödyntämisestä niin, että käyttö olisi mahdollisimman suurta ja mahdollisesti siitä olisi jotain taloudellista hyötyä. Jos asuntoja hankitaan pelkästään majoitus tarkoitukseen, eikä niissä ole tarkoitus asua, täyttää se liiketoiminnan harjoittamisen ja tällöin vastaa myös samoista kuluista, kun alan muut yritykset. (Harmaala, M &Toivola T & Faehnle, M & Manninen, P & Mäenpää, P & Nylund M. 2017. Jakamistalous, 35-36. Viitattu 9.12.2017.)

Mahdollisuudet eivät rajoitu jakamistaloudessa pelkästään vuokraamiseen ja lainaamiseen. Esimerkiksi, kun edellä mainittuja yrityksiä käyttää mahdollisimman moni vauvasta vaariin, monessa paikassa ja eri aikoihin, saadaan siitä kerättyä erittäin paljon kaikkea kiinnostavaa tietoa. Tämä data voi tulevaisuudessa olla erittäin kovaa valuuttaa niille, jotka pystyvät sitä kunnolla hyödyntämään. Tieto on valtaa. Esimerkiksi kyytipalveluista kerättävät tiedot voivat olla erittäin hyödyllisiä kyseisellä alalla työskentelevällä yrityksellä. Ruuhkat, matka-ajat ja hinnoittelu ovat kaikki semmoisia, mitä yritystä voisi mahdollisesti kiinnostaa. Myös eri sivustojen profiileista voi tulla tulevaisuuden valuuttaa, jos esimerkiksi saamiaan arvosteluita pystyy siirtämään muihin profiileihin. Tätä kautta voisi saada luotettavuutta, jota pystyisi käyttämään myös muualla ja hyötymään siitä. (Harmaala, M &Toivola T & Faehnle, M & Manninen, P & Mäenpää, P & Nylund M. 2017. Jakamistalous, 180-183. Viitattu 9.12.2017.)

Ansaintamahdollisuudet

Varmasti suurin ero liiketoimintamallissa on ansaintatapa, jossa tulot koostuvat pienistä välityspalkkioista, mutta toisaalta niistä ei tarvitse enää maksaa isoa osaa palkkoja tai muita tuote hankintoja. Enää yritykset eivät itse omista tuotteita, palveluita tai työnsuorittajia, vaan ne tulevat muualta, pääosin kuluttajilta. Mutta mistä rahaa kertyy ja voiko se olla kannattavaa?

Ansaintamalli perustuu alustojen keräämään välitysmaksuun, joka voi olla hinnoittelumallista riippuen kiinteä tai prosentuaalinen. Prosenttiosuudet näissä palveluissa liikkuvat aina 1 %:sta 20 %:in, mutta keskimäärin 85 % tuotoista menee palveluntarjoajalle Euroopan kehittyneimmillä markkinoilla. Tällä hetkellä ulkomaiset toimijat, kuten Airbnb vievät nämä rahavirrat Suomen rajojen ulkopuolelle. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 9/2017, Jakamistalous Suomessa 2016,Nykytila ja kasvunäkymät)

Markku Uitto sanoo vuonna 2015 julkaistussa blogissaan, että jakamistalouden ansaintamalli ei tule enää tuotekatteesta, käyttöasteesta tai logistiikan tehokkuudesta, vaan se koostuu alustan kautta tehtyjen tilauksien pienistä maksuista. Nämä uudenajan virtuaaliset toimijat romuttavat olemassa olevan markkinan hintatasoa ja hetkauttavat totuttua palvelun tarjontaa. Tämän asiakkaita osallistavan ja kiinnostavan liiketoimintamallin mahdollistavat nopeat tiedonsiirtoverkot ja tietokoneiden älytön laskentateho on parhaimmillaan skaalattavissa maailman laajuiseen käyttöön, jolloin rahavarannot kasvavat ja tuottoja ei voi estää. (Uitto, M, 2015, Palveluiden ansaintalogiikka muuttuu)

Tämä on varmasti koko homman ydin. Toimiva ja helppokäyttöinen alusta, johon asiakkaat haluavat osallistua ja toimia sen kautta. Sen palvelukokonaisuuden onnistunut kopiointi useampaan eri maahan kasvattaen käyttäjiään mahdollistaa isommat rahavirrat palvelun tarjoajalle, jonka tehtävänä on saada kaivattu kysyntä ja tarjonta kohtaamaan. Kilpailu on varmasti hyvästä, mutta tuleeko tämä malli keskittämään kaikki voitot muutamalle isolle maailmanlaajuiselle toimijalla? 

Valtioneuvoksen tekemästä julkaisusta löytyy mielenkiintoisia tilastoja Suomessa tapahtuvasta jakamistaloudesta. Katsotaan ensin tilastot vuodelta 2016, jonka jälkeen on avattu tulevaisuuden ennusteita vuoteen 2020.

Vuoden 2016 aikana suomessa arvioitiin olevan noin 30 000 palveluntarjoajaa, eli heitä jotka esimerkiksi tarjosivat asuntoaan vuokralle, kuljettivat ruokaa tai antoivat rahoitusta jakamistalouden kautta. Isoin sektori oli kotitalous- ja pientyöt ja seuraavana joukkorahoitus. Palveluiden käyttäjiä oli suhteessa huomattavasti enemmän, joista jopa 45 % koostuu kotitalous- ja pientyösektorilta. Näistä esimerkkinä ruuan kotiinkuljetus yritykset Foodora ja Wolt arvioivat molemmat kuljettavansa jo 1000 annosta ruokaa ravintoloista ihmisille päivittäin.

Kaaviot eri toimialojen tilanteesta jakamistaloudessa:

 

 

 

 

 

 

 

PwC:n (jos kiinnostaa lisää, mikä on Pwc à https://www.pwc.fi/) mukaan yksittäisten ostotapahtumien eli transaktioiden kokonaisarvo ylitti jo 100 miljoonan euron rajan vuonna 2016. Tästä joukkorahoitus on selkeästi suurimmassa osassa, kun vastaavasti vertaisliikenne ja autonjako sekä ammatilliset palvelut ovat pienimmästä päästä. Näiden transaktioiden kautta jakamistalouden palvelualuistoille tulleita tuottoja on yhteensä arviolta 9 miljoonan euron edestä.

Tässä kotitalous- ja pientyöt ovat tuottaneet eniten, vaikka kertamaksut ovat melko pieniä, mutta transaktioiden määrä on suhteessa huomattavasti isompi.

 

 

 

 

 

 

 

Entä mitä arvioidaan olevan vuonna 2020, eli ihan kohta…?

Jakamistalouden markkinoiden odotetaan kasvavan ja kypsyvän otollisemmaksi, joka alkaa realisoida tuloja alustatoimijoille. Arvioiden mukaan jakamistalousalustat saavuttavat vuonna 2020 yli 200 miljoonan euron vuosittaiset tuotot. Näistä tuotoista ison osan tulee nappaamaan vertaisliikenne ja autonjako, joka tällä hetkellä on vielä pieni suhteessa muihin palveluihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Markkinoiden arvon odotetaan kymmenkertaistuvan Suomessa perustuen muiden maiden kasvuvauhtiin, joka näkyy alla olevissa kuvissa niin alakohtaisena kuinkokonaiskehityksen kasvuna.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 9/2017, Jakamistalous Suomessa 2016,Nykytila ja kasvunäkymät)

PricewaterhouseCoopersin arvioiden mukaan jakamistalouden globaali markkina oli vuonna 2016 noin 15 miljardia, jonka ennustetaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen aikana noin 335 miljardiin dollariin.

Pelkästään Euroopan suurimmilla jakamistalouden markkinoilla, Isossa-Britannissa odotetaan kasvua 500 miljoonasta punnasta 9 miljardiin puntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

(Harmaala, M &Toivola T & Faehnle, M & Manninen, P & Mäenpää, P & Nylund M. 2017. Jakamistalous, 46-47. Viitattu 4.11.2017.)

Valtavasta kasvusta kertoo myös Airbnb:n tarina, jossa vuonna 2007 syntyneestä ideasta vuokrata 3:n perustajan omaa olohuonetta kohosi kymmenessä vuodessa 900 miljoonan dollarin liikevaihtoa tekevä yritys. Tänä päivänä yritys työllistää 2000 työntekijää, 21 eri maassa ja heidän tarjoamiaan vuokrauspalveluja löytyy jo 34 00 kaupungista. Vain viidessä vuodessa heillä on ollut asiakkaana yli 40 miljoonaa ihmistä 192 eri maassa, joten ei ihme, että perinteiset palveluntarjoajat ovat vaikeuksissa ja verotus sekä lainsäädäntö laahaa perässä. Toisaaltaan yhtiö tarvitsee edelleen lisärahoitusta palvelun kehittämiseen ja heillä on velkaa, muttei juurikaan omaisuutta.

(Lampi, I, 2015, Airbnb aloitti perustajien olohuoneessa, viitattu 5.11.2017)

Pohdinta

Jakamistalous on mielenkiintoinen aihe. Siihen liittyvien uusien liiketoimintamallien ja olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Toki nopeasti kehittyvä, uusi toimiala tuo myös päänvaivaa hitaasti kehittyvien lakiasioiden toimesta, niin päättäjille, toimijoille kuin käyttäjillekin, mutta jollain tavalla säädäntöjä pitää selkeyttää. Se miten lakeja tai verotusta tullaan muuttamaan mahdollistaen toiminnan sekä jakamistaloudelle että muille toimijoille, jää nähtäväksi? Uskomme, että nykyistä taloutta se ei koskaan tule kaatamaan, sillä koko maailma pyörii luonnollisesti markkinataloudella. Kaikkein kiinnostavinta on, mitä jakamistalous voi saada aikaan nykyisessä taloudessa, kun jakamistaloutta aletaan käyttämään laajemmin. Hidastuuko markkinakasvu, kun käytetään jo olemassa olevia resursseja, miten käy hotellien ja paljon muuta kysymyksiä herättäviä aiheita? Faktahan on se, että kun jokin näistä resursseista vanhenee, niin silloin luonnollisesti paikataan vanha resurssi uudella. Mutta mitä tapahtuu, kun kaikkien ei tarvitse enää ostaa autoa, pyörää, mökkiä ja mitä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kulutus tulee laskemaan merkittävästi ainakin niissä tavaroissa, joita pystyy järkevästi lainaamaan taikka vuokraamaan. Minkä positiivisena vaikutuksena voidaan pitää ylituotannon lopettamista eli esimerkiksi muovituotteiden ylenpalttisen valmistuksen vähentäminen. Tulevaisuus näyttää, minkälaiseksi tulevaisuuden talous muodostuu.

Koska jakamistaloudessa käytetty liiketoimintamallin yksi tärkeimmistä asioista on saada ja antaa arvosteluita, siitä syntyy jatkuvasti valtava määrä dataa. Tuleeko tämän datan omistajasta tulevaisuuden jätti yhtiöitä ja milloin tähän syntyy vastaliike, joka synnyttää taas uuden toimialan tai palaa osittain vanhaan, jotta tarvittava data jakautuu paremmin koko yhteiskunnan käyttöön?

Lähteet:

Jakamistalous, Minna-Maari Harmaala, Maija Faehnle, Petri Manninen, Pasi Mäenpää, Tuija Toivola, Mats Nylund

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/airbnb-aloitti-perustajien-olohuoneessa/bX4ax3ts

Palveluiden ansaintalogiikka muuttuu

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79253/TEMrap_9_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1

https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/IACBCXDTEB#kohta:JAKAMISTALOUS((20)

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close