Tampere
19 Jan, Sunday
3° C

Proakatemian esseepankki

Jääkö Suomi luokalle?



Kirjoittanut: Arttu Myllys - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kävin seminaarissa kuuntelemassa, mitä mieltä elinkeinoelämä on Suomen tilanteesta maailman markkinoilla. Mikä on se mikä myy ja miten se Suomessa toteutetaan. Seminaari kulki nimellä ”jääkö Suomi luokalle”. Puheenvuoroissa ja keskustelussa tuli esiin se, kuinka todellisuudessa Suomalaisuus tai suomibrändi tuotteessa ei tuo mitään lisäarvoa. Oikeastaan ainut asia mikä Suomalaisesta tuotteesta voidaan saada esiin, on suomalainen puhdas vesi ja luonto, mutta oikeastaan kaikki muu on turhaa. Oikeastaan kaikki mitä yritetään tehdä Suomibrändin nimissä, valuu lopulta Ruotsiin, sillä se on paljon tunnetumpi maa, maailman mittapuulla katsottuna. Moni yhdistää Suomen vain pohjoismaihin ja näin ”suomituotteesta” tulee ”pohjoismaalainen tuote” ja pohjoismaista kirkkaimpana loistaa Ruotsi. Tästä syystä tuotteita luodessa ei kannata kuluttaa resursseja siihen, että pyrkii tuomaan Suomalaisuutta esiin, vaan pikemminkin sitä, kuinka se on pohjoismainen tuote. Tämä ”Nordic brand” on paljon selkeämpi, ymmärrettävämpi ja houkuttelevampi, sillä se yhdistetään muihin pohjoismaisiin tuotteisiin ja niiden arvostukseen. Suomalaisten tuotteiden laatu on toki kärkikastissa maailmassa ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan.

Suomalainen teollisuus on yhdenlaisessa murroksessa. Aikoinaan suomi vaurastui sillä, että se tuotti käytännössä kaiken tervan Euroopassa ja melkeinpä koko maailmassa. Aikanaan pohjanmaa oli maailman suurin tervan tuottaja ja siitä lähti käyntiin suomen teollistuminen. Tämän jälkeen Suomen teollisuutta on värittänyt Finlayson ja muut suuret ja vanhat teollisuusyritykset, sillä aikoinaan Suomeen oli kannattavaa perustaa yrityksiä. Tämä johtui siitä, että Suomi oli tullivapaata-aluetta, millä saatiin huomattava hintaetu maailman markkinoilla. Nykypäivänä tilanne on hieman toinen, kun tullit ja muut vievät ison osan kakusta, mutta nousukautta elämme jälleen. Yksi syy tälle on suomalaiset innovaatiot, jotka oikeastaan kannattelevat suomen taloutta. On ymmärretty luoda asiakkaalle lisäarvoa, kaikella muulla, kuin itse tuotteen valmistamisella. Halvemmalla saisi Kiinasta tai Intiasta, mutta se kaikki muu on nykyään se, mikä myy.

Jos haluaa ajatella tulevaisuuden innovaatioita, mitä lähteä ajamaan, kannattaa ottaa huomioon megatrendeistä Kaupungistuminen. Sen lisäksi, että maailma ylikansoittuu, se myös asuu entistä tiiviimmin ja isoissa asutuskeskuksissa. Globaalisti maailmalla muuttaa kaupunkiin 200 000 ihmistä joka päivä. Luku on melko huima. Kaupunkeja on kuitenkin vain 2% maapallon pinta-alasta, mutta ne tuottavat 80% kaikista päästöistä ja kuluttavat 70% kaikesta energiasta. Kun katsoo karttaa, pystyy hyvin kuvittelemaan kaupungit pieniksi saastepisteiksi, jotka tupruttavat ilmaan tummaa myrkkykaasua, josta koko muu pallo köhii. Onneksi suunta on jo muuttunut parempaan ja moni innovaatio tällä hetkellä keskittyykin puhtaamman tulevaisuuden luomiseen. Mitä sitten tämä aggressiivinen kaupungistuminen vaatii ja mitkä ovat ennen kaikkea kestävän kaupungistumisen kulmakivet? Seminaarissa KONEen Karla Lindahl toi esiin kaikista tärkeimmät. Ne olivat:

  • Kohtuu hintainen asuminen.
  • Ekotehokkuus ja kestävä kehitys.
  • Tehokas, luotettava ja turvallinen infra.
  • Älykkäät kaupungit ja rakennukset.

Vai näiden olemassaolon hyödyntäminen mahdollistaa sen ´, että tulevaisuudessa voimme elää kestävästi tällä planeetalla.

Myös nousevana megatrendinä on huomioitava myös tulonjaon tasaantuminen, minkä johdosta ihmisten keskimääräinen elintaso nousee. Monessa paikkaa kuulee puhuttavan siitä, kuinka 1% maailman väestöstä omistaa 99% maailman varallisuudesta. Moni kuvittelee, että tähän ryhmään päästäkseen pitäisi omaisuuden olla miljardeja, mutta ei. Kuuluakseen maailman rikkaimpaan prosenttiin, ei tarvitse omistaa, kuin 600 000 euron edestä omaisuutta. Perspektiiviksi kerrottakaan, että kun katsoin etuovi.com sivustolta, niin siellä oli myynnissä 1204 asuntoa, joiden arvo oli yli 600 000 euroa. Päästäkseen taas maailman rikkaimpaan 50%, ei omaisuutta tarvitse olla kuin 2500 euroa. Käytännössä siis opiskelija, jolla on oma tietokone, kännykkä ja melkeinpä mikä tahansa auto, kuuluu automaattisesti tähän ryhmään. Tämä johtuu siitä, että suurin osa maailman ihmisistä elää alle 5 dollarilla päivässä tai paremmin ilmoitettuna 1825 dollarilla vuodessa. Tämäkin on muuttumassa ja sitä myötä ihmisten elintaso tulee nousemaan. Sen myötä nousevat myös odotukset asumista kohtaan ja myös tarpeet muuttuvat. Enää ei kelpaa ränsistynyt savimaja, vaan kaivataan hieman parempaa. Samalla ihmisten hyvinvoinnin arvostus ja onnellisuushakuisuus ovat nousussa, joten kaupunkiympäristöjen muovaaminen näitä asioita tukevaksi on suurin haaste. Pitäisi saada tiiviiseen asutukseen väljää tilaa, missä mieli lepää ja tämä on se haasteellinen yhtälö. Samaan aikaan 90% uusista asunnoista rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin. Suomeenkin rakennetaan arviolta 25-30 tuhatta asuntoa joka vuosi ja tälle on myös tarvetta. Enää ei asuta kimppakämpissä, vaan halutaan asua yksin. Kulttuurimuutoksen myötä yksinasuvien määrän arvioidaankin tuplaantuvan seuraavassa 20 vuodessa.

Mitä tästä pitäisi sitten ajatella? Tiivistettynä voidaan sanoa, että kehitä pohjoismainen innovaatio, joka palvelee ekologisuutta kaupungistuvassa maailmassa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close