Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Itsetunto hyvinvoinnin perustana



Kirjoittanut: Essi Keränen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Lujasti lempeä
Inhimillisiä kohtaamisia
Maaret Kallio
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjoitettu 20.1.2019

 

Proakatemia-polun alkumetreillä rupesin pohtimaan, mikä on tärkeintä valmistautuessa osuuskunnan ja koko yhteisön tuomiin seikkailuihin. Mielessä pyörii tarinat loppuunpalamisista ja tiimien kohtaamista kriiseistä, vaikka samaan aikaan vallitsee onnellinen ja innostunut olo kaikesta tulevasta. Miten voisin estää itseäni ajautumasta burnoutiin tai miten voisin valmistautua kriiseistä selviytymiseen? Miten voisin nauttia täysillä tulevista onnistumisista? Tietenkin pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistani ja kannustamalla tiimiläisiäni tekemään samoin. 

 

Ajattelen, ettei elämässä ole oikeastaan mitään tärkeämpää kuin pitää huolta itsestään. Voidakseen hyvin on opittava taito tarvita toista iloissa ja suruissa, ja taito löytää itsestään tarvittavia voimavaroja (Kallio 2017). Jokainen ihminen tarvitsee tukea ympäriltään, joten on turhaa edes kokeilla pärjätä yksin. Siksi toivon tiimiimme alusta asti avoimuutta. Pidän hyvinvoinnin perustana hyvää suhdetta itseensä ja toisiin, joten lähdin tutkimaan näitä suhteita ja suhtautumisia psykoterapeutti Maaret Kallion kirjojen Lujasti lempeä ja Inhimillisiä kohtaamisia avulla. 

 

Hyvinvointi on pysymistä tasapainossa tunteiden ja järjen välillä – molempien puolien huomioimista olematta kummankaan vietävissä. Kaikki ihmiset ovat sekä tunne- että järki-ihmisiä, halusivatpa niin tai eivät. Kyse on siitä, miten tunteitaan osaa tunnistaa ja käsitellä ja kuinka paljon niitä uskaltaa ottaa huomioon. (Kallio 2017.) Jos tunteitaan ja tarpeitaan laiminlyö, alkaa voida huonosti. Huonovointisena ei voi antaa täyttä panostaan tiimilleen eikä projekteille. Se tietysti harmittaa, tuntuu epäreilulta ja saattaa johtaa itsensä soimaamiseen. Huonovointisena ei myöskään pysty iloitsemaan hyvistä hetkistä niin hyvin kuin ansaitsisi. Monet hyvät hetket saattavat mennä helposti ohi, vaikka niissä olisi tarjolla valtavasti energiaa. Huonovointisuutta on tietenkin vältettävä kaikin keinoin varsinkin, kun siihen on vaikutettavissa arvostamalla itseään enemmän. Itsensä arvostamien on tutustumista itseensä. Itsetunto määrittää hallinnantunteen omasta elämästä ja ajatuksen siitä, kuinka paljon omaan elämään on vaikutettavissa.  

 

Olen ollut jo pitkän aikaa kiinnostunut ihmisten itsetunnoista ja itsetunnon vaikutuksesta koko elämään. Itsetunto on jokaisen sisäinen kokemus ja tulkinta omasta itsestään. Itsetunto muovautuu kokemustemme kautta ja siihen vaikuttaa suuresti muiden ihmisten käytös meitä kohtaan ja tulkintamme siitä, mitä meistä on ajateltu. Hyvän itsetunnon ansiosta ihminen tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja elämä näyttäytyy enemmän positiivisena kuin negatiivisena. Hyvän itsetunnon omaavan käsitys itsestään on terve ja totuudenmukainen. Terve itsetunto ei jätä heikkouksia huomiotta, mutta antaa positiivisille puolille suuremman roolin. Terve itsetunto auttaa oppimaan epäonnistumisista, ja auttaa ymmärtämään virheitä sattuvan kaikille muillekin, vaikka siltä ei ulospäin vaikuttaisi. Terveen itsetunnon ansiosta ihminen uskaltaa kohdata heikkoutensa ja haluaa kehittää itseään niiden suhteen ilman alemmuudentunnetta. Tervettä itsetuntoa todellakin tarvitaan akatemia-ajan ylä- ja alamäissä, jotta kokemuksista on eniten iloa. Itsetunnon kehittämisessä olisi ihanaa olla muillekin avuksi. Auttaminen on kuitenkin vaikeaa, koska ulkopuolisena ei voi koskaan täysin ymmärtää, mistä toisen kokemukset itseään kohtaan ovat lähtöisin (Kallio 2016). 

 

Tiimityöskentelymme on lähtenyt hyvin käyntiin ensimmäisinä viikkoina akatemialla, vaikka tilanne on kaikille täysin uusi eikä ohjekirjaa ole. Havaittavissa on jo merkkejä syntyvästä yhteisestä luottamuksesta. Moni on kiitellyt tiimiämme turvallisesta, hyväksyvästä ilmapiiristä. Olen ylpeä rauhallisesta mutta tehokkaasta suhtautumisestamme tiimiyrityksen käynnistämiseen. Tuntuu, että tiimiämme ja sen jäseniä arvostetaan. Onko tärkeämpää lähtökohtaa yhteistyölle?  

 

Tiimityöskentely ja tiimissä viihtyminen vaatii jokaiselta rohkeutta ja luottamusta tiimiä kohtaan. Tiimityöskentelyssäkin on kysyntää hyvälle itsetunnolle. Hyvä itsetunto tuo rohkeutta luoda omia mielipiteitä ja tuoda niitä esiin hakematta hyväksyntää muilta. Hyvän itsetunnon omaavan ei tarvitse jatkuvasti pohtia muiden mielipiteitä hänestä ja mielipiteistään – se säästää valtavasti voimavaroja. Ehkä siinä onkin yksi syy monia väsyttävään alkuun, kun tiimi ei vielä ole oikeasti tiimiytynyt ja muiden ajatuksia joutuu pohtimaan tarkemmin, koska emme vielä tunne toisiamme tarpeeksi hyvin. Toivon kaikkien edistävän tiimiytymistämme uskaltamalla tuoda mielipiteensä kuuluviin. Akatemia-ajan on tarkoitus olla ennen kaikkea antoisaa ja kivaa, joten on uskallettava kertoa tiimille, mikä tuntuu hyvältä ja mikä huonolta, jotta asioita voidaan edistää oikeaan suuntaan. Toivon, ettei kukaan joudu alentumaan menemään vain muiden mukana. Olemme jokainen yhtä tärkeä osa tiimiämme ja haluan jokaisen tuntevan niin. 

 

Tiimiläisiin tutustuminen vaatii itsetuntemusta, sillä toista ei voi kohdata inhimillisesti, jos ei ole sinut itsensä kanssa (Kallio 2017). Itsetunnoltaan vahva näkee toisten ihmisten potentiaalin ja pystyy ilmaisemaan arvostuksensa muita kohtaan tuntematta sen olevan mitenkään itseltään pois. Itsetunnoltaan heikko taas näkee menestyvät ihmiset hieman uhkana. Tällöin toista tulee epäreilusti kritisoitua tai hänen osaamistaan vähäteltyä. Vaikka pahan puhuminen tapahtuisikin vain oman pään sisällä, on se aina myrkyllistä mielelle. Itsetunnoltaan heikko vertaa itseään jatkuvasti toisiin ja näkee vain sen, mitä toisilla on ja itseltä puuttuu, vaikka jokaisella meistä on omia supervoimia. Itsetunnoltaan heikko ihminen saattaa kuullessaan toista ihmistä kehuttavan ajatella itse olevansa kehun vastakohta ja toisen ihmisen saama kehu on kiistettävä. Todellisuudessa tilanteessa ei vain ollut syytä tai mahdollisuutta kehua kaikkia, vaikka heissäkin olisi ollut kehumisen aihetta. Harjoittaaksemme tiimissämme kehumisen taitoa ja kehujen vastaanottamista olemme ottaneet käyttöön epäsäännöllisesti toteutettavan kehukierroksen, jolloin jokaisen on kehuttava sekä itseään että jotakin tiimikaveria koko tiimin kuullen. Toivon sen auttavan supervoimien löytämisessä, sillä hyvä itsetunto on oman sisäisen voiman tunnistamista ja uskallusta hyödyntää sitä. 

 

Kohtaamiset vaativat tilaa ja mielen on oltava vastaanottavainen, jotta toisen lähelle voi päästä. Se, minkä arvon tutustumiselle annamme, vaikuttaa kohtaamisten laatuun. Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi, hyväksytyksi ja tuntea itsensä tärkeäksi osaksi tiimiä. (Kallio 2017.) Kuuluvuudentunne määrittää, kuinka paljon tiimilleen haluaa antaa, joten aion kantaa korteni kekoon välttääksemme ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita tiimissämme. Tarvitsemme jokaisen panosta menestyäksemme.  

 

 

 

Lähteet: 

 

Kallio, M. 2017. Inhimillisiä kohtaamisia. Helsinki: WSOY. 

Kallio, M. 2016. Lujasti lempeä. Helsinki: WSOY. 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close