Johdanto

Valitsin aiheeksi itsetunnon, sillä koen itselläni vaikeuksia sen kanssa tietyin aika välein. Itsetunto on hyvin tärkeä asia ja toivoisin sen kaikilla olevan hyvä. Näin se ei kuitenkaan valitettavasti ole. Arjessani kamppailen päivästä toiseen hyvän ja huonon itsetunnon välillä. Omat heikkoudet luonteessani sekä toimintatavoissani saa minut epäilemään itsetuntoani, mutta myös ulkonäköpaineilla on vaikutusta tähän.

Esseessä käsittelen hyvää sekä heikkoa itsetuntoa, niiden seurauksia sekä sitä kuinka oma polku hyvään itsetuntoon rakennetaan. Jokaisella oman polun rakentaminen on henkilökohtaista, mutta uskon, että samanlaiset menetelmät voivat johtaa parempaan lopputulokseen. Itsetunnolla on merkittävä voima jokaisen arjessa, mutta kaikki eivät sitä välttämättä huomaa. Oman itsetunnon tutkiskelu ja kehittäminen eivät ole kaikille normaali asia ja nykypäivänä itsetuntoon kiinnitetään huomattavasti paljon enemmän huomiota. Sosiaalinen media kuhisee tietoa siitä, kuinka itsetunnon rakentaminen aloitetaan jo lapsuudessa ja kuinka sitä kehitetään läpi elämän. Jokaisen itsetunto ottaa pienempiä tai suurempia kolahduksia elämän varrella ja siksi onkin tärkeää tuoda esiin keinoja, kuinka näihin puututaan, jotta kukaan ei jäisi paikoilleen.

Hyvän ja heikon itsetunnon merkitys

Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta sekä itsekunnioituksesta. Oman elämän kokeminen merkityksellisenä sekä ainutkertaisena on osa itsetuntoa. Itsestään pitäminen ei ole itsestään selvä asia, ja itsetunto muokkaantuukin koko elämän ajan. Itsetunnon määritteleminen yksilöiden kohdalla on erilaista. Toiset kuvailevat itseään positiivisesti, heikkouksiaan unohtamatta, kun taas toiset jättävät positiiviset puolet varjoonsa. Narsistit ovat taas täysin erikseen. Narsistisilla henkilöillä ihanneminä sekä nykyminä ovat sama asia.

Hyvä itsetunto lisää hyvinvointia jokaisella terveyden osa-alueella. Hyvä itsetunto luo arkeen onnellisuutta sekä tyytyväisyyttä ja vaikuttaa näin ollen niin ihmissuhteisiin kuin työmenestykseen. Ihmissuhteet ja työmenestys taas luo ihmiselle onnellisuutta ja tukevat yksilöiden itsetuntoa, joten näin siitä huomaamattaan syntyy eräänlainen noidan kehä. Hyvän itsetunnon omaava ihminen vaikuttaa huomaamattaan positiivisesti omalla asenteellaan ja käyttäytymisellään muihin. Hänellä ei ole tarvetta loukata, nöyryyttää tai saada toista tuntumaan alempiarvoiselta. Itsensä jatkuva kehuminen ja oman menestyksen tuputtaminen, ei myöskään ole oikea tapa toimia ihmisiä kohtaan, jotka kärsivät heikosta itsetunnosta. Hyvän itsetunnon omaava ihminen siis ymmärtää, että kaikki ovat samanarvoisia. Ihminen kuka on tietoinen hänen heikkouksistaan sekä vahvuuksistaan, on valmis muuttumaan. Keskeinen merkki hyvästä itsetunnosta on itseluottamus. Vastoinkäymisten tultua, ihminen ei heittäydy toisten harteille, vaan ottaa vastuun siitä, että kyllä tästäkin asiasta selviää.

Heikko itsetunto vaikeuttaa jokapäiväistä toimintaa. Kodista poistuminen ulkonäköpaineiden takia ahdistaa, oppitunnille meneminen heikon kielitaidon myötä pelottaa tai uusien ihmisten kanssa puhuminen voi tuntua epämiellyttävältä. Heikosta itsetunnosta kärsivä ihminen usein piiloutuu rakentamansa suojamuurin taakse. Hänen on helppo nujertaa muita alaspäin sekä laittaa omat virheet muiden syyksi. Vastuunkantaminen ja kehittyminen jää siis varsin vähäiseksi.

Itsetunnon vahvistaminen

Itsetunnon kehittäminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Keinoja siihen on useita erilaisia ja näin ollen jokainen pääsee tutkiskelemaan ja kehittämään omaa itsetuntoa omin keinoin omassa rauhassa.

Kun itsetuntoa lähdetään kehittämään, aluksi on hyvä tutkia omia vahvuuksia sekä heikkouksia. Proakatemialla olemme muutamia kertoja tehneet listoja missä olemme vastanneet seuraaviin kysymyksiin. Missä olen hyvä, mikä tuo minulle iloa, mitä vahvuuksiani voisin hyödyntää tiimimme kehittymisessä ja missä haluan kehittyä. Näillä kysymyksillä saa hyvän kuvan siitä missä olen onnistunut. Seuraavaksi olemme miettineet mitkä ovat heikkouksiani, miten kehittäisin niitä sekä mistä tiedän olevani perillä. Kun heikkoudet on listattu ylös, on helpompi lähteä liikkeelle, kun tietää mitä lähteä viemään eteenpäin ensimmäisenä. Jos muilta omien heikkouksien kysyminen tuntuu luontevalta, voi myös sitä hyödyntää.

Itsetunnon kehittäminen ei ole helppoa ja onkin tärkeää olla kiltti itselleen. Jos itsensä kritisointi sekä kyseenalaistaminen on päivittäistä, olisi tärkeää pysähtyä miettimään mistä sellainen johtuu. Missä tilanteissa ajattelee näin ja ajatteleeko aina samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Kritisoinnin ja kyseenalaistamisen vastapainoksi on tärkeää muistaa palkita itseään sekä tehdä asioita, jotka tukevat hyvinvointia. Arkisia piristyksiä voisi olla esimerkiksi hyvä ruoka, pitkät yöunet, treffit tai uusi sisustuselementti. Myös urheilu, ihmissuhteet ja arjen tasapaino tukee omaa edistymistä. Tärkeintä on osoittaa arvostusta itseään kohtaan.

Turvalliset ja onnellisuutta tuovat ihmissuhteet ovat tärkeä osa itsetuntoa. Tasapainoiset ja positiiviset ihmissuhteet ovat varsin tärkeä osa itsetunnon kehittymistä. Ihmissuhteilla on merkittävä voima ja ne voivat vahvistaa toisten ihmisten itsetuntoa huomaamattoman määrän. Sinun ei tarvitse omistaa parasta itsetuntoa, jotta voit olla toisen tukena ja edistää häntä elämässään. Läsnä olevat, tsemppaavat, rohkaisevat ja iloiset ystävät, perheenjäsenet tai työkaverit voivat jopa korjata itsetuntoa. Huonot ihmissuhteet rasittavat, vievät energiaa ja samalla naarmuttavat kuvaa itsestäsi. On myös turhauttavaa kokea, että ei voi kertoa elämän onnistumisistaan tai virheistään ystävilleen, jos pelkää toisten tuomitsemista. Elämässä jokainen tekee virheitä ja ystävien onkin tärkeää tukea ja auttaa pääsemään asioissa eteenpäin. Hurmos-tiimissä toisten virheiden ymmärtäminen ja asioista keskusteleminen on todella tärkeää. Huomaan omassa toiminnassa vielä lievää arkuutta siinä, että uskallan tuoda omat mielipiteeni tai huomioni esiin. Takaraivossani pyörii kysymykset, onko tämä tyhmä kysymys, mitä he mahtavat ajatella minusta, kenties jotain negatiivista, vaikka en sitä tarkoittanut. Ryhmähengen luominen tukee jokaisen yksilön oppimista ja kehittymistä samalla muokaten ihmisen itsetuntoa.

Tietynlainen itsekkyys ja itsensä asettaminen tärkeimmäksi on haastavaa, mutta hyvin suotavaa. Rajojen vetäminen vaatii työtä eikä luonnistu tältä istumalta, mutta on kaiken sen arvoista. Itsetuntoa kehittää se, että olet itse vastuussa hyvinvoinnistasi ja esimerkiksi siitä, mitä tuleva päiväsi sisältää. Teetkö jotain mielekästä, jotta kehityt, mutta myös palaudut, vai elätkö arkeasi toisten toiveiden ja mielipiteiden kautta. Proakatemialla positiivinen palaute esimerkiksi ahkerasta työskentelystä, ei saa vaikuttaa elämään liialti. Helposti ajatellaan, että ahkera työskentely palkitaan ja näin ollen alkaa työskentelemään entistä kovempaa. Rajojen vetäminen myös tässä on tärkeää. Rajojen vetämisen kanssa käsikädessä kulkeutuu ihmissuhteet, sillä oikeanlaiset ihmissuhteet ymmärtävät rajojen vetämisen esimerkiksi oman palautumisen suhteen, eivätkä tee siitä numeroa.

Sisäisen negatiivisen äänen hiljentäminen pään sisällä täytyy tapahtua heti sen ilmentyessä. Elämän unelmia ja erilaisia tavoitteita on vaikea suorittaa, jos pään sisällä piilee lausahduksia, en kuitenkaan pysty tähän, joku muu tekee tämän paremmin tai mitä jos epäonnistun. Nämä ajatukset on syytä unohtaa ja kääntää ajatukset täysin toisinpäin. Mitä jos pystyn tähän, mitä jos teen tämän paremmin kuin moni muu tai mitä jos onnistun ja pääsen yli pelostani.

Nykypäivänä ulkonäkö on valitettavasti suuri osa itsetuntoa. Nykykulttuuri on hyvin ulkonäkökeskeinen ja sosiaalinen media vaikuttaa tähän suuresti. Ulkonäkö vaikuttaa monella itsetuntoon mm. sen takia, että se on ensimmäinen asia mihin ihmiset kiinnittävät huomion ja näin ollen luovat ensiraapaisun ihmisestä. Nykyään moni arvostelee toista ihmistä pelkästään ulkonäön kautta, tietäen laisinkaan, millainen ihminen on luonteeltaan kyseessä. Jokaisen kuuluisi saada näyttää miltä haluaa sekä pukeutua omalla tavallaan, mutta silti varsin moni ihminen arvostelee toisen ulkonäköä. Toisten ulkonäön kritisointi on mielestäni täysin turhaa, sillä itse kritisoijat eivät saa siitä mitään irti ja arvosteltavaa se ei millään tasolla vie eteenpäin. Toisaalta jos ihminen on todella itsevarma, hän saattaa käyttää niin sanottuja vihaajia itsetunnon buustaajana, mutta tätä näkee harvoin. On myös hyvin huomattavaa, että kritisoijat itse kärsivät heikosta itsetunnosta.

Pohdinta

Itsetunnolla on voimakas merkitys elämässä. Välillä itsetunto saattaa jopa ohjailla elämää ja ihmiset saattavat jättää asioita tekemättä tämän takia. Näin ei pitäisi olla. Jokaisen itsetunto on henkilökohtainen asia ja muiden ei pitäisi siihen puuttua, muuta kuin positiivisella asenteella. On tärkeää muistaa, että pienet teot voivat olla valtavan suuri asia toiselle ihmiselle niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Joten jos suustasi ei ole tulossa mitään järkevää, mikä edesauttaisi toisen itsetuntoa tai helpottaisi itsensä kanssa olemista, ole hiljaa.

Toin esseessä esiin muutamia keinoja itsetunnon parantamiseen, mutta keinoja on lukemattomia määriä lisää. Kenenkään ei tarvitse toteuttaa itseään epämiellyttävällä tavalla, näin ollen itsetunto ei kehity. Toivon jokaisen työstävän itsestään entistäkin vahvemman persoonan, jotta pienet kolaukset eivät tuntuisi maailmanlopulta. Itsetunnon kehittämisen myötä, myös elämä alkaa tuntumaan mielekkäältä sekä merkitykselliseltä.

Lähteet

Jyrkäs, M., 2021. Oletko tarpeeksi kiltti itseäsi kohtaan? Hyvä itsetunto syntyy konkreettisilla ja aika ihanilla teoilla, asiantuntijat kertovat. Eeva, 29.1.2021. https://www.eeva.fi/jutut/parempi-itsetunto

Viljamaa, J., 2022. Itsetunnonvoima, hylkää ankeuttajat ja usko itseesi. Helsinki: Kirjapaja