Tampere
28 Nov, Saturday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Itseohjautuvuusmalli



Kirjoittanut: Vili Karjalainen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Modernin johtajan käsikirja: Älä ole pomo
Mika D. Rubanovich
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Itseohjautuvuus  

 

 

Itseohjautuvuus on suurenevissa määrin työelämän saralla nouseva uusi johtamismalli. Työpaikat muuttuvat jatkuvasti, sekä uudempia liberaalempia työtapoja adaptoidaan jatkuvasti käyttöön. Itseohjautuvuuden ytimessä on työntekijän kyky johtaa itseään, ilman tavanomaista vahvaa ulkoista kontrollia. Itseohjautuvuudella ikään kuin siirretään esimieheltä osa vastuusta työntekijälle, jolloin on kyettävä toimimaan ilman jatkuvaa monitorointia. Malli antaa työntekijälle paljon vapautta työssään, mutta kääntöpuolena työntekijä voi kokea aikaista suurempaa stressiä ja suorituspainettaItseohjautuvuus ei kuitenkaan ole yksilön kannalta itsestäänselvyys, vaan tietynlaisille persoonille sopivampi, säännöt ja sitoutumista vaativa haastava toimintamalli. ( CarmeliMeitar, & Weisberg 2006; Williams, S. 1997; Deci & Ryan, 1987 ). 

 Itseohjautuvuus sopii paremmin johtajahenkisille työntekijöille, jotka kykenevät ottamaan erittäin proaktiivisesti haltuun omat vastuualueensa sen sijaan, että odottavat positiivisia affirmaatioita toisilta, jotta uskaltavat ryhtyä toimeen. Kovin suurta yllätystä ei varmasti tuo se, että yrittäjän keskeiseksi taidoksi luetaan hyvin yleisesti itseohjautuvuus.  

Yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää mitä moninaisimpia taitoja, mutta onneksi yrittäjyyteen voi oppia. Yrittäjyyteen yhdistetään usein luovuus, riskinottokyky ja itseohjautuvuus. ( Yrittäjät.fi, Lainattu 21.11.2020 ) 

 

Hyvänä lähtökohtana itseohjautuvuudelle toimii se, ettei se satuta ketään ja on pelkkää plussaa. Vaikkei sinulta vaadittaisi itseohjautuvuutta, tai et kuulu korkeampaan päättävään elimeen työpaikallasi, voit ainoastaan parantaa asemaasi muiden silmissä proaktiivisena työntekijänä tarttumalla toimeen. 

Varianssi, eli työn vaihtelu on avainsana, jonka saralla itseohjautuva malli vie pidemmän korren. Ennalta määritellyssä toimistotyöskentelyssä viikot hädin tuskin eroavat toisistaan. Kun yksilöllä taas on mahdollisuus suorittaa työtään itseohjautuvasti, riisutaan arkityönteosta puuduttavuus ja samanlaisuus. 

 

 

Itseohjautuvuuden esiintyvyys & kannustimet työelämässä 

 

 

Itseohjautuvuus tällä hetkellä työelämässä esiintyy parhaiten erilaisissa myyntiorganisaatioissa, sekä kiinteistövälityksessä. Työntekijöillä on suuri vapaus tekemisensä suhteen, sekä työajat ovat hyvinkin liukuvia. Työntekijä voi itse määritellä päiviensä sisällöt. Täten, on työntekijällä mahdollisuus muokata polkunsa itse huipulle. 

Suurin kannustin itseohjautuvuudelle on tuloksesta palkitseminen. Tästä johtuen myyntiorganisaatiot ja kiinteistövälityskenttä suosii itseohjautuvuusmallia, joissa työntekijä saatetaan rekrytoida esimerkiksi toiminimelle tai omalle organisaatiolleen toimimaan symbioosiin yrityksen kanssa. Työntekijä on tällöin itse vastuussa tekemisestään, sekä kykenee vaikuttamaan tulokseensa ja työn palkitsevuuteen – sekä uraansa todella paljon. Kun kovasta työnteosta palkitaan progressiivisesti, nousee työntekijän halukkuus panostaa, joka puolestaan nostaa tehokkuutta esimerkiksi sairaspoissaolojen vähenemisellä. Tämä ei kuitenkaan ole synonyymi sille, että työntekijä tekee sairaana töitä. Kun palkasta vain osa on kiinteää ja loput provisioita, ihmisen työmotivaatio nousee. Tämä puolestaan johtaa siihen, että puolivillaiset pienet nuhat ja luulosairaudet saattavat unohtua, kun tulos nojaa omaan tekemiseen tasaisen suorittamisen sijaan. 

 

 

Uudet sukupolvet osana johtamistyötä 

 

 

Suuren keskustelusuosion saavuttanut suurempien ikäluokkien tipahtaminen työelämäs on herättänyt paljon kysymyksiä, toivoa ja pelkoa tulevaisuuden puolesta. Onko Z-sukupolvi itseohjautuvan työntekijämassan aatelia, vaiko koko prosessia romuttava ja kuormittava tekijä johtotyön saralla? 

Rajattoman tiedon maailman sukupolvi on kriittisempää kuin koskaan aikaisemmin. Yleisesti hyväksyttyjen auktoriteettihahmojen kuten opettajien ja asiantuntijoiden asema on romahtamassa. Nuoret ovat entistä kriittisempiä kaiken kuulemansa ja oppimansa suhteen. Internet mahdollistaa todella laajamittaisen mahdollisuuden kritisoida kuulemaansa, sekä tekemään itse johtopäätökset kaiken suhteen. Auktoriteettihahmojen sanomaa ei täten enää niellä purematta. 

Sitoutuneisuus ei ole kadonnut täysin, vaikka niin olisi helppo todeta nuorten asenteesta työtä kohtaan. Se on muuttanut muotoaan milleniaalien ja z-sukupolven keskuudessa. Nykypäivän työntekijät ovat erittäin urakeskeisiä, sekä vaativat työltään mahdollisuutta urakehitykselle. Toisin kuin ennen, nykypäivän työvoima ei tyydy enää tasaiseen leipätyöhön elämänsä loppuun saakka. ( Mika D. Rubanovitsch, 2020 ) 

Z-sukupolven ja milleniaalien hyvä johtaja ei ole enää auktoriteettihahmo, joka kulkee toimistolla kahvikuppi kädessä. Hyvä johtaja on helposti lähestyttävä asiansa osaava kaveri, johon on helppo samaistua. Pelolla ja sanktiolla johtaminen on jäänyt historiaan, sekä mentorijohtajan asema nostaa päätään. 

 

 

Akatemiamalli  

 

 

Akatemiamallin keskiössä on itseohjautuvuus, joka on ollut helppo huomata ensimmäisen vuoden päiväopiskelumallista siirryttyäni akatemiamalliin. Kaikki on itsestä lähtöisin, josta johtuen esimerkiksi syksyt ovat vaikeaa aikaa. Suomalaisten surullisenkuuluisat masennustilastot ja näiden korreloituvuus syksyaikaan näkyy myös työskentelyssämme. Vertaisin perinteistä opiskelumallia niin sanottuun buffet ruokailuun. Valitset haluamasi ruoat, sekä siirryt syömään. Akatemiamallissa puolestaan tuoli ja pöydät uupuvat, eikä haarukkaa ja veistäkään löydy. Tiskikone uupuu akatemian buffetista myös, jolloin tiskausvastuu jää syöjälle. 

Usealla meistä on ongelmia löytää tasapainoa opiskelun keskelle, joka jakaa tulevaisuuden näkymää paljon, sekä saa ihmisiä miettimään onko nurmi aidan toisella puolen vihreämpää. Se harvemmin on, mutta epätoivoisina ja vaikeina aikoina on helppoa kääntyä toisen oven puoleen etsimään onnea. Keskeinen tekijä täten onkin itsensä ohjelmoiminen itseohjautuvuuteen. Tämä tuottaa ongelmia, koska voit päätyä kokemattomana myös rasittamaan itsesi burnoutin partaalle. Toisen suurempi taakka aiheuttaa eriarvoistumista, jolloin aletaan puolestaan etsimään syntipukkeja miksi homma ei toimi. Kun kaikki asennoituvat työskentelemään yrityksenä, on huomattavasti helpompi asennoitua työntekoon. Kun kaikkien asenne ja työpanos ovat tasavertaiset, unohtuu eriarvoistuminen, sekä akatemiamallista saadaan leivottua tasapaksun arjen mahdollistaja jokaiselle. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close