” Itseohjautuvuudesta tuli jokunen vuosi sitten työelämän iskusana. Perusajatus on hyvä: fiksu ihminen tietää itse parhaiten, miten hommansa hoitaa, kunhan tavoitteet ja pelisäännöt ovat selkeät. Etätyössä itseohjautuvuuden vaatimus korostuu.” (Haapakoski K., Niemelä A., Yrjölä E. 2020, 100)

Etätyöskentelystä voi olla montaa mieltä, mutta se on tullut myös jäädäkseen. Etätyö on saanut eri työympäristöissä erilaisia tuntemuksia vastaan, mutta varmaa on se että siitä on sekä hyötyä että haittaa. Me Proakatemialla elämme ihmisten näkemisestä ja meille ruudun tuijottaminen kaiket päivää on erityisen hankalaa. Toisaalta ihmisten IT-taidot ja käsitys pilvipalveluiden ja viestintäkanavien tärkeydestä on korostunut. Kun tulin akatemialle, kuulin että Teams oli vasta koronan puhjettua otettu käyttöön. Ensimmäisen vuoden loppupuolella sitä ihmettelee miksei kyseistä suurta informaation ja viestinnän keskusta yhteisötasolla olisi voinut olla aikaisemmin. Data, informaatio ja viestintä on digitalisoitumisen aikakautena korostunut ja koronan tuoma etätyöskentely on kasvattanut näiden asemaa entisestään. Olemme matkalla kohti hybridiaikakautta, ja hyvä niin.

Etätyön yksi monitulkintaisimpia asioita on läsnäolon helppous. Voit sopia palaverin ajankohtaan 11-12, ja olla seuraavassa jo 12-13. Siirtymäaika on vain muutaman klikki. Jopa multitaskaaminen on mahdollista. Itseohjautuvuus ja priorisointi korostuu. Mikä on sinulle tärkeää? Miten sinä järjestät päiväsi? Samaan aikaan, on myös helppo olla paikalla muttei läsnä. Uskon että vanhempien tiimien pajakulttuuri on voinut hiukan ottaa uutta tuulta etäilyn johdosta. Me tietysti olemme aina eläneet tätä päivää, ja muutokset ovat meilläkin edessä läsnä siirryttäessä. Itse tiedän, että hankalaa tulee jatkossa olemaan aikatauluttaminen. Nyt sitä on niin kaikessa kivassa mukana ja tekee hullunlailla kaikennäköistä aamukasista iltakymppiin. Kun on mahdollisuus tehokkaaseen työskentelyyn läsnä, on priorisointi erityisen tärkeää ja siihen on syytä panostaa jo heti alusta.

” Itseohjautuvuuden keskeinen ajatus on, että ihmiset ovat yleensä ottaen aika fiksuja ja kykeneviä ja hyvin toimiva yhteisö on vielä yksittäisiä jäseniäänkin fiksumpi ja kykenevämpi. Siksi kannattaa luottaa ihmisten kykyyn johtaa itseään sen sijaan, että kaikki­tietävä pomo käskyttäisi ala(ma)isiaan ylhäältä päin.” (Haapakoski K., Niemelä A., Yrjölä E. 2020, 101)

Jokainen meistä on osa tiimiä. Tiimien sisällä on tietynlainen hierarkia ja johtamiskulttuuri. Vertaisjohtaminen on Proakatemian tiimijohtamisen mallissa läsnä ja se vaatii täten hyvää itseohjautuvuusvalmiutta tiimin jäseniltä. Tällöin mikromanagerointi ja ”pomottaminen” vähentyvät samalla kun luottamus ja vapaus lisääntyvät. On erityisen tärkeätä, että tiimi voi itseohjautua ja näin synnyttää jokaisesta johtajan.

Itseohjautuva organisaatio on jopa johtamishaluisempi, kun käskytykseen takertuva organisaatio. Jokainen kun on johtaja, kokonaisuuden hallitseminen ja tavoitteiden määrittäminen ja saavuttaminen on ensisijaisessa asemassa. Jokainen voi oikeastaan miettiä, miltä johtaminen eri ympäristöissä on näkynyt. Muistan armeijassa joukkueen varajohtajana johtamisen perustuvan hyvin paljolti käskyttämiseen. Tottakai näin, sillä yleensä oli asia A, johon haluttiin ratkaisu B laittamalla siihen alokas C, jolla ei alun perin ole innostusta ratkaisun luomiseen. Eri asia oli aliupseerikurssilla, missä tietyn ongelman tullessa jokainen halusi olla johtaja. Näin ollen itseohjautuvamman joukon johtaminen on työläämpää, mutta toisaalta palkitsevampaa. Tärkeintä on se, että johtaja on kiinnostunut ihmisistä ja heidän motiiveistaan kohti yhteistä tavoitetta. Tämä näkyy ainakin vahvasti meidän tiimissämme Samoassa, joka on positiivinen merkki tulevasta.

Itseohjautuvuus vaatii paljon etätyössä yksilöltä. On osattava organisoida, aikatauluttaa, priorisoida sekä tauottaa. Ajankäytön hallinta on erityisessä roolissa, ja on osattava pyytää apua. Tutki vireystilaasi ja motivaattoreitasi. Onko sinulla selkeät mitattavissa olevat tavoitteet? Ajankäytön puolesta suosittelen vahvasti tutustumaan Eisenhowerin matriisiin, joka on priorisoinnin nelikenttä. Olen tätä käyttänyt silloin tällöin erityisesti työmäärän kasvaessa, ja se on ollut suuri apu aikataulutuksessa. Tiimissä on hyvä pitää yllä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta. Tämä johtaa avoimuuteen, auttamisen helpottamiseen ja palautekulttuurin. Nämä kaikki ovat apuna siinä, että jokaiseen tiimin jäseneen luotetaan, ja tiimin jäsenet itseohjautuvat kohti itsensä johtajia.

Lähteet:

Haapakoski K., Niemelä A., Yrjölä E., Läsnä etänä – seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä, 2020. Alma Talent.