Tampere
24 Sep, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Itsensä keskeyttäminen



Kirjoittanut: Mikko Laaksonen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskittymiskyvyn elvytysopas
Minna Huotilainen ja Mona Moisala
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Itsensä keskeyttäminen

 

Mona Moisalan ja Minna Huotilaisen kirjassa Keskittymiskyvyn elvytysopas kehotettiin heti alkuun tarkistamaan oman keskittymiskyvyn tilanne, vastaamalla seuraaviin kysymyksiin kyllä/ei.

 

Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa?

Oletko kadottanut kykysi rauhoittua?

Onko nukkumaan rauhoittuminen illalla vaikeaa?

Huomaatko toistuvasti räplääväsi kännykkää elokuvan katselun aikana?

Tuntuuko kirjan lukeminen niin tylsältä, että mieli harhailee jo ennen kuin olet päässyt ensimmäisen sivun loppuun?

Tulviiko mieleesi jatkuvasti uusia hoitamattomia asioita?

Huomaatko sählääväsi arjessa tai tekeväsi töissä toistuvasti huolimattomuusvirheitä?

 

 

ADT – tarkkaavaisuushäiriöitä muistuttava käytösmalli

 

Amerikkalainen lääkäri E.M. Hallowell alkoi käyttää tästä ilmiöstä nimeä attention deficit trait eli ADT. Suomeksi ilmiötä voidaan kutsua nimellä tarkkaavaisuushäiriöitä muistuttava käytösmalli. Kyseessä on siis ilmiö, jossa ihmisen tarkkaavaisuus herpaantuu samalla tavalla kuin esimerkiksi neurologisesta häiriötilasta ADD:sta tai ADHD:sta kärsivällä ihmisellä. ADT käytösmallin uskotaan johtuvan siitä, että ihmiset ovat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää. He ovat laiminlyöneet yleisen hyvinvointinsa kuten nukkumisen ja näin ollen ajaneet itsensä ja aivonsa siihen tilaan, että ne eivät toimi enää normaalisti. Ilmiö on yleistynyt ja tullut osaksi yhteiskuntaamme viimeisen 20-vuoden aikana. Ylempänä oleviin kysymyksiin vastaaminen osoitti minulle keskittymiskykyni olevan tällä hetkellä täysin rempallaan ja uskonkin älylaitteiden lukuisten eri sovellusten ja ainaisen tavoitettavissa olemisen olevan yksin iso tekijä omalla kohdallani. Siksi kirjoitankin keskittymiskyvystä älylaiteaikakauden näkövinkkelistä.

 

Istun bussissa ja akkua on 2%, puhelin sammuu. Alan tuijotella muita ihmisiä, jotka matkustavat toimistoille, kouluihin, oravanpyörään ja arjen tuliseen pätsiin. Tylsistymisen ja ahdistumisen tunne valtaavat mielen. Älylaiteaikakausi on tehnyt ihmisistä hieman levottomampia eikä tylsyyttä ja joutilaisuuden tunnetta osata käsitellä. Puhelin on aina pelastamassa meidät, kun tylsistymisen tunne hiipii luoksemme. Uutiset ja videoklipit on muovailtu sopivan lyhyiksi, että maltamme katsoa ne kunnes tarvitsee taas uuden fiksin älymedian tarjoamaa aivojen crackia.

 

Kirjassa nostettiin esille tutkimus, kuinka ihmiset käyttävät teknologiaa ja miten se on yhteydessä heidän keskittymiskykyynsä. ”On esimerkiksi havaittu, että joillakin ihmisillä on voimakkaampi taipumus multitaskata, kun he käyttävät teknologiaa. Näillä ihmisillä on usein tapana vaikkapa selailla uutisotsikoita samalla, kun he kuuntelevat podcastia, tai seurata pörssikursseja samalla, kun he kirjoittavat työsähköpostiviestejä. Kun heidän keskittymiskykyään on testattu laboratorio-olosuhteissa, sen on havaittu olevan hieman muita heikompi.” (Ophir, Nass&Wagner, 2009). Nämä henkilöt suoriutuivat siis huonommin tehtävissä missä piti keskittyä yhteen annettuun tehtävään ja pyrkiä sulkemaan häiriötekijät ajatusten ulkopuolelle. Toisin sanoen multitaskaavassa ryhmässä ihmiset olivat häiriöherkempiä. Tunnen vahvasti kuuluvani tähän ryhmään, sillä pystyn keskittymään mm. podcasteihin tai äänikirjaan vain kun käteni ovat ”sidotut” esimerkiksi pyöräillessä tai ajaessani autolla. Mikäli en tekisi samalla mitään, on suurempi riski että alan räpeltämään puhelinta ja etsimään aiheeseen liittyvää lisätietoa – ja pian huomaankin olevani aivan kuutamolla mistä puhutaan.

 

Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki ruudun ääressä vietetty aika ei ole pois keskittymiskyvystä, asia voi olla jopa päinvastoin. Nopeatempoisten ja tarkkuutta vaativien tietokonepelien on tutkittu kehittävän keskittymiskykyä. Netistä löydät myös viihdyttäviä, mutta samalla keskittymiskykyä vaativia podcasteja sekä esimerkiksi pitkäjänteisyyttä vaativia käsityö- ja muita oppimismateriaaleja. Eli kaikki ruutuaika ei ole saman arvoista: on siis A, B ja Ö-luokan ruutuaikaa. Itse kuitenkin huomaan ruutuaikani valuvan Ö-luokan puolelle hyvin usein ja haluankin viisastua älylaitteiden käyttäjänä. Karsin puhelimestani työ/koulupäivän ajaksi tietyt hälytykset ja ilmoitukset. Tulevana viikonloppuna yritän täydellistä somepaastoa. Kun tämän viikonlopun aikana olen käynyt kolmella pidemmällä kävelylenkillä vaimoni kanssa ja jättänyt (unohtanut) puhelimen kotiin, on keskustelukin päässyt syventymään nopeammin ja reissut olleet antoisampia kaikin puolin.

 

Kirjassa muistutetaan, että aiemmin mukavan, mutta kenties turhan ja koukuttavan tekemisen (somettamisen, pelaamisen, ym) tilalle pitääkin hankkia uusia tavoitteita ja erilaista mukavaa tekemistä, ettei lakko tunnu pelkästään luopumiselta ja kieltäytymiseltä, joka korostaa kaipuuta älytekemisen ääreen.

 

Linkin (https://www.youtube.com/watch?v=HffWFd_6bJ0 ) videossa esitellään viisi hullua tapaa miten sosiaalinen media ja älylaitteet vaikuttavat aivoihisi. Yksi niistä on tunne, kun luulet puhelimesi tärisevän viestin tai muun hälytyksen merkiksi, mutta kun tarkistat puhelimesi ei mitään viestiä olekaan saapunut. Tätä ilmiötä kutsutaan ”haamuvärinäksi” (phantom vibration syndrome). Tämä on hyvin yleistä ja kertoo siitä, että ihmisen mieli ja keho ovat virittäytyneet tilaan, jossa odottavat jatkuvasti esimerkiksi tärkeää viestiä. Ilmiö on yleisempi stressaantuneilla henkilöillä, joilla on vimmattu tarve olla jatkuvasti muiden saatavilla. Kenties samaa tarvetta saattaa värittää nykypäivänä monelle tuttu fomo-vaiva (fear of missing out), josta myöskin sosiaalisen median ylikäyttö voi monilla johtua. Katso linkki, inspiroidu lukemaan Keskittymiskyvyn elvytysopas kirja ja pääse eroon itsesi keskeyttämisestä.

Lähteet:

Moisala Mona, Huotilainen Minna, Keskittymiskyvyn elvytysopas
Perho Anna, Palohälytys, joka ei sammu, Avainapteekkien asiakas-lehti

Video: 5 Crazy Ways Social Media Is Changing Your Brain Right Now https://www.youtube.com/watch?v=HffWFd_6bJ0

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close