Tampere
01 Dec, Wednesday
-10° C

Proakatemian esseepankki

Itsensä johtaminen on osa hyvinvointia



Kirjoittanut: Noora Hyttinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tiimimme Saawan ensimmäinen kevät sekä kesä oli poikkeuksellista aikaa, sillä tekemisen vauhti oli ennen näkemättömän kovaa. Paljon asioita tapahtui niin projektien, tiimin kuin henkilökohtaisen elämän parissa. Painoimme hommia niin lujaa, että useampi meistä kävi omien rajojemme rajapinnassa tai ylitti ne kesän aikana räväkästi. Akatemialle elokuussa palatessamme huomasimmekin, että osa tiimiläisistämme oli jäänyt matkastamme junan puksuttaessa pikkuhiljaa eteenpäin. Näin ollen jaksaminen nousi tiimiläisten keskuudessa esille heti ensimmäisestä pajasta lähtien. Takaisin kevääseen ja kesään katsoessamme huomasimme konkreettisesti, kuinka lujaa tähän mennessä olimmekin puskeneet eteenpäin. Tiimissä oli siis vahva huoli resursseista sekä hyvinvoinnista. Asioita puitiin niin mökkipajassa, erilaisten hyvinvointiteemojen kautta kuin avoimella keskustelulla valmentajan kanssa pajatilanteissa. Hyvinvoinnin tärkeys nostettiin vahvasti yhdeksi tiimin tavoitteista, sekä tiimin käytänteitä pohdittiin yhteisesti nykyhetkeä sekä tulevaisuutta silmällä pitäen.

 

Jaksaminen, aikataulutus, motivaatio, tavoitteet, rutiinit, henkilökohtaiset rajat…Ihan vaan noin muutamia keskustelunaiheita mainitakseni. Kaikki tiimimme kanssa käydyt keskustelut hyvinvointiin liittyen ovat tavalla tai toisella sujahtaneet yhden suuremman otsikon alle. Kaikki nämä ovat osia itsensä johtamisen kokonaisuudessa. Tästä syystä olemme henkilökohtaisesti HR-päällikön sekä Business Leaderin kesken halunneet nostaa syksyn aikana yhdeksi vahvaksi teemaksi itsensä johtamisen. Tästä koppia ottaessani kysyin itsensä johtamisen pajaan vieraaksemme hyvinvointivalmentaja Hanna Tuomisen, jonka tarkoituksena oli herättää ajatuksia sekä laittaa tiimiläisemme pohtimaan itsensä johtamisen osa-alueita. Prosessi kohti tasapainoista itsensä johtamista vienee vielä pitkän aikaa, mutta lähtöpiste on nyt mielestäni tiimissämme saavutettu, sillä keskustelu aiheesta on avattu. Kun oikeat motivaattorit, tavoitteet sekä sisäinen puhe ovat kohdillaan, nähdään Saawan todellisen potentiaalin hyödyntäminen todellisuudessa. Tämä luo uskallusta aloittaa projekteja, haastaa itseään sekä mennä yhdessä tasapainoisena tiiminä eteenpäin.

 

Kaiken itsensä johtamisen ytimenä on asioiden tiedostaminen sekä tietoisuus itsestään. Mitä paremmin tunnen itseni, sitä paremmin pystyn ohjaamaan tekemistäni, tavoitteitani sekä ajatuksiani. Näin ollen koen, että helpoin tapa kehittää tätä taitoa on asioiden tekeminen tietoisesti. Mitä tarkemmin pystyn paloittelemaan osioihin arjen tekemiseni, sitä enemmän pystyn tunnistamaan toimintatapojani sekä ajatusmallejani. Mikäli en tee asioita tai päätöksiäni tietoisesti, hukkaan valtavan potentiaalin itsestäni toimimalla robotin omaisesti opittujen toimintamallieni pohjalta. Tällaisella toiminnalla ei siis selkeästi ole päämäärää, jolloin myös tekemisestäni puuttuu tavoitteet ja lopulta myös motivaation tunne. Mitkä ovat lopulta siis niitä asioita, joita minä haluan tavoittaa ja miten minä pääsen tavoitteisiini? Kuinka nämä tavoitteet näkyvät aikatauluttamisessani ja miten mittaan tavoitteisiin pääsemisen? Missä kohtaa olen kulkemassa matkaani kohti noita tavoitteitani? Mitä tarkemmin osaan vastata noihin kysymyksiin, sitä tarkemmin tiedän mitä olen tekemässä. (Hanna Tuominen, 2021.)

 

Pysähtyminen omien tavoitteiden sekä sisäisen puheen ääreen on ainoa keino päästä oikeasti eteenpäin. Omien tavoitteiden ääreen pysähtyminen toisaalta vaatii myös omien tunteiden tunnistamista sekä niiden myöntämistä, joka osalle meistä on pysähtymisen ja tavoitteiden asettamisen vaikein osuus. Tässä kohtaa tärkeintä on kuitenkin muistaa se, ettei olemassa ole hyviä eikä huonoja tunteita. Kyse on vain siitä, kuinka käsittelemme tunteemme ja annammeko sisäisen puheemme sävyn ottaa ohjat tunteistamme. Kierrämme kehää jossa toisiinsa vaikuttavat ajatus, tunne sekä toiminta, mutta valittavissamme on se mihin suuntaan haluamme kehän kasvavan. Kiskommeko ajatuksiemme avulla tunteemme alas, jota kautta toimintamme lopputulos ei ikinä ole haluamallamme tasolla vai kasvatammeko positiivisella sisäisellä puheella motivaatiomme määrää sekä toimintamme seurauksia. Itsensä johtamisessa siis kaiken kaikkiaan kyse oman sisäisen puheen, tunteiden ja toiminnan kokonaisuuden tasapainottelemisesta, eli kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. (Hanna Tuominen, 2021.)

 

Tulevaisuuden tiimijohtajien yksi tärkeimmistä taidoista on itsensä johtaminen, sillä hyvä johtaja osaa ennen kaikkea johtaa itseään eli olla hyvinvoiva johtaja. Johtajalla, jolla itsensä johtamisen työkalut ovat hallinnassa eli tekemisen mittasuhteet ovat tasapainossa, on kyvykkyyttä johtaa työorganisaatio kohti tasapainoista ja hyvinvoivaa tehokkuutta. Tulevaisuudessa tehokkuus on kuitenkin vahvasti linkitetty kykyyn ennakoida ja mukautua jatkuviin muutoksiin, joka on työorganisaatiolle resursseja kuluttavaa toimintaa. Näin ollen, jos työyhteisö ei ole hyvinvoiva, ei sillä ole resursseja reagoida muutokseen sekä olla uudistumiskykyinen. Kaiken toiminnan lähtökohtana työyhteisössä on siis hyvinvointi, ja hyvinvoinnin perustana on itsensä johtaminen.  (Tasapainoinen itsensä johtaminen on hyvän johtajan tunnusmerkki, Mehiläinen.)

Miten sinä siis johdat itseäsi?

 

 

 

 

Lähteet:

Hanna Tuominen. tanssinopettaja, mentaalivalmentaja. 7.10.2021. Saawa Osk. Tampere

Mehiläinen. n.d. Tasapainoinen itsensä johtaminen on hyvän johtajan tunnusmerkki.15.10.2021

https://www.mehilainen.fi/yrityksille/johtamiseen/tasapainoinen-itsensa-johtaminen

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close