Itsensä johtaminen
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
”Mikään ei tartu niin helposti kuin innostus, paitsi sen puute”. Tämä lause jäi mieleeni teemaseminaarista kansanedustajana toimivan Harri Jaskarin esityksestä. Hän käsitteli seminaarissaan innostuksen merkitystä asioiden tekemiseen. Jaskari kertoi, että kymmenen innostunutta ihmistä saa enemmän aikaan, kuin sata normaalia suorittajaa. Tämä tuntuu myös itsestäni loogiselta, koska olen todistanut saman ilmiön hieman pienemmillä ihmismäärillä. Jaskari kertoi myös onnellisten ihmisten myyvän 37% enemmän ja olevan 31% tuottavampia verrattuna ihmisiin, jotka eivät koe olevansa yhtä onnellisia. Tämän olen myös huomannut niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Päivinä, jolloin tuntee itsenä onnettomaksi, on myös paljon vaikeampaa olla vakuuttava ja myyvä. Taas sellaiset ihmiset, joista hehkuu onnellisuus jatkuvasti, saavat paljon asioita aikaan ja ovat myyntitykkejä. Faktahan on, että ilman innostusta kaikki on vaikeampaa ja tuntuu raskaalta, kuin jos on into käsillä olevaa asiaa kohtaan.
Jaskari puhui myös tylsistymisestä ja turhautumisesta. Ihmiset työssään tarvitsevat haastetta, jotta mielenkiinto tekemistä kohtaan säilyy ja vältytään tylsistymiseltä. Jos asia on taas liian monimutkainen, eikä siitä tunnu saavan otetta tuloksena on usein turhautuminen. Olen huomannut omassa elämässäni turhautumisen ilmenevän sellaisissa tilanteissa, jolloin en ole ihan varma, miten minun kuuluisi asia tehdä. Silloin huomaan ajautuvani tekemään kaikkea muuta, kuin sitä mistä pitäisi saada kiinni, vain odottaakseni, että jonkin ajan kuluttua tietäisin, mitä minun todella kuuluisi tehdä. Kaikista vaikeimmaksi koen aloittamisen, jos olen epävarma sen tekemisestä. Mielestäni on myös vaikeaa tehdä asioita hyvin, jos en tiedä tarkoitusta kyseiselle asialle.
Suomalaisessa tutkimuksessa, joka käsittelee työssä tylsistymistä, tuli ilmi, että työssä tylsistymistä esiintyy eri aloilla, eikä rajoitu vain yhteen ammattiryhmään. (Harju. L. 2017.). Tylsistymiseen usein liittyy työn merkittämättömyyden kokeminen sekä sellainen aktivaatiotaso, joka ei tyydytä työntekijöitä (Harju. L. 2017.). Harjun mukaan tylsistyminen voi lisääntyä entisestään, jos työntekijöillä ei ole resursseja vaikuttaa tekemäänsä työhön. Itse tylsistyn helposti, jos opiskelussani on ajanjaksoja, jolloin läsnäolotunteja ja tehtäviä on vain vähän. Näin ollen hoidan ne vähäisetkin tehtävät puoliteholla ja niin sanotusti pois alta. Motivaationi on silloin kaikista alhaisimmillaan. Kun taas koulutehtäviä on paljon ja läsnäolotunteja, saan opiskelulle tuntumaan konkreettiselta ja sen merkitys kasvaa itselleni. Saan myös itsestäni paljon enemmän irti silloin, kun joudun tekemään paljon asioita, ja miettimään, millaisella aikataululla saan asioiden tekemisen hallintaan.
Toisena puhujana seminaarissa oli Jerry Hietaniemi, joka motivoi yleisössä olevia kertomalla omasta taustastaan sekä tulevista ala- ja ylämäistä elämän varrella. Hietaniemi on liikuntatieteiden maisteri, Lempi-lääkärikeskuksen perustaja, hän kouluttaa kuormitusfysiologiaa sekä liiketoimintaa ja hän on kirjoittanut Voittavat tavat-kirjan.
Hietaniemi kannusti optimoimaan asioita maksimoimisen sijaan. Optimointi on erityisen tärkeää silloin, kun on monta rautaa tulessa samanaikaisesti, eikä aika riitä kaiken tekemiseen sata lasissa (Hietaniemi, J. 26.11.2018.). Jouduin tunnustamaan itselleni, että oma optimoimiseni on tällä hetkellä aika pitkälle maksimoimista. Yritän tehdä paljon ja kaikkea mahdollisimman lyhyessä ajassa. Palkkatyöt, treenaaminen sekä opiskelu ja siihen liittyvät projektit vievät tällä hetkellä suurimman osan ajastani. Koen näiden asioiden optimoimisen haastavana ja käytänkin jopa turhan paljon aikaa niiden miettimiseen. Toisaalta, nämä ovat asiat, jotka olen jo optimoinut tärkeimmiksi. Nämä asiat ovat myös sellaisia, jotka auttavat minua eteenpäin elämässä ja joiden avulla pääsen lähemmäs tulevaisuuden suunnitelmiani.
Hietaniemi muistutti sanonnasta, että ollakseen huippu jossain asiassa, sitä tulee harjoittaa 10 000 tuntia. Kuitenkin jo tuhannenkin tunnin kohdalla ihminen on harjoittanut taitoa sen verran, että on hyvä siinä (Hietaniemi, J. 26.11.2018.). Tämä luku ei ole pätevä jokaiseen asiaan, vaan muistuttaa meitä enemmänkin siitä, että kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan asioita täytyy harjoitella ja toistoja tulee tehdä paljon, ennen kuin ne sujuvat helposti.
Seminaarissa oli puhetta ajankäytöstä, johon koen omaavani hyvät taidot. Pyrin tekemään asioita ja suunnittelemaan tapaamisiani niin, ettei niiden välille jää ”turhia” välejä. Tykkään olla tehokas ja saada monta asiaa peräkkäin tehtyä. Tätä voi myös kutsua suorittamiseksi. Tiedän myös, että se ei ole pidemmällä aikavälillä kovinkaan hyvä asia. Jossain vaiheessa väsyy jatkuvaan tekemiseen ja kiireeseen. Tasapainoksi pidän huolta myös omasta henkisestä palautumisestani, jotta jaksan taas seuraavana päivänä opiskella, treenata, tavata ihmisiä, suunnitella projekteita ja käydä töissä.
Hietaniemi kysyi yleisöltä mitä menestyminen on. Aloin miettimään asiaa ja yritin kiteyttää ajatuksiani menestyksen määritelmäksi. Kuitenkin joku yleisöstä ehti sanomaan, että se on tavoitteiden saavuttamista. Toinen yleisöstä täydensi, että menestymiseen liittyy kokemus itselle tärkeistä asioista. Niin päädyttiin tulokseen, että menestys on itselle tärkeiden asioiden ja tavoitteiden saavuttamista. Tyydyin itsekin tähän määritelmään omien ajatusteni kanssa. Joku voi kokea menestymisensä myös ulkopuolisten asioiden kehittymisenä. Tällöinkin nämä ulkopuoliset asiat ovat myös tärkeitä yksilölle ja hän on luultavasti myös antanut oman panoksensa siihen, jotta ajattelee sen menestymisenä.
Teemaseminaarista itselleni jäi sellainen olo, että elämässä kannattaa tehdä niitä asioita jotka ovat itselle tärkeitä. Nämä asiat ovat sellaisia, joiden tekemisestä nauttii projektin alusta loppuun saakka. Toki aina voi tulla vastoinkäymisiä, mutta niiden yli päästään omaa tavoitetta ja päämäärää ajatellen. Vaikka nämä asiat olisivat vaativia, ne voidaan saavuttaa, kun vain jaksaa tehdä asioita, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista. Itselle tärkeiden asioiden saavuttaminen antaa meille hurjasti motivaatiota ja vie meitä eteenpäin elämässämme. Minusta tuntui, että puhujat saivat luotua uskoa siihen, että mikään päätös ei ole elämässämme lopullinen päätös, vaan itsensä voi löytää ihan eri asioiden parista, mihin oli suunnitellut päätyvänsä.
Lähteet:
Harju, L. 2017. Taiming the Beast of Boredom-Exploring Boredom at work and the Role of Job Crafting. Aalto University. Doctoral dissertations. Väitöskirja.
Hietaniemi, J. 26.11.2018. Itsensä johtaminen. Teemaseminaari. Tampereen ammattikorkeakoulu
Jaskari, H. 26.11.2018. Itsensä johtaminen. Teemaseminaari. Tampereen ammattikorkeakoulu
Tunnetilasi esseen jälkeen
Kommentoi
