Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Itseni kehittämisen tarkastelu



Kirjoittanut: Siiri Hyytinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

JOHDANTO 

Tässä esseessä keskityn itseni kehittämiseen menneisyydessä, nykyhetkessä sekä tulevaisuudessa. Mikä on puskenut itseäni eteenpäin, niin akatemian aikana kuin ennen sitäkin? Mikä on ollut eri saavutuksien tulos ja miten olen ne saavuttanut? Olisinko tehnyt asioita toisin, mikäli voisin joitakin asioita muuttaa? Mitä teen tulevaisuudessa, jotta voin saavuttaa tulevaisuudensuunnitelmani? Lisäksi loppuun mietin, millainen minä olen johdettavana.  

  

 OMAT SAAVUTUKSET 

Koen, että olen saavuttanut monia pieniä asioita Proakatemialla opiskelun aikana. Olen kasvanut henkisesti taas yhden askeleen eteenpäin sekä olen saanut suuntaa tulevaisuudelle. Olen saavuttanut tasapainon koulun, työn ja muun elämän välillä. Olen oppinut olemaan suorasanaisempi ja kuuntelemaan enemmän itseäni. Koen, että ennen akatemiaa olen ollut liian kiltti ja pyrkinyt liikaa miellyttämään muita ihmisiä oman hyvinvointini kustannuksella. Olen kehittynyt tässä asiassa ja en pyri enää niin vahvasti miellyttämään muita. Tästä huolimatta olen saanut säilytettyä kuuntelemisen taitoni sekä auttamisen halun, nykyään vain paremmassa tasapainossa muun elämän kanssa. Suuri henkilökohtainen saavutukseni on suorituskeskeisyyden vähentyminen. Olen oppinut jo vähän paremmin pysähtymään ja nauttimaan enemmän elämästä tässä hetkessä.  

  

MITEN OLEN PÄÄSSYT NIIHIN 

Olen aina ollut erittäin tavoitteellinen ihminen. Tykkään määrittää selkeät tavoitteet sekä askelmerkit niihin pääsylle. Olen hyvä organisoimaan asioita sekä suunnittelemaan kokonaisuuksia, jonka takia koen, että pystyn saavuttamaan haluamani tavoitteet järjestelmällisesti. Muiden ihmisten kanssa käydyt keskustelut sekä lähipiirin antama tuki on auttanut minua saavuttamaan tavoitteeni. Yksin en olisi päässyt läheskään niin pitkälle kuin yhdessä muiden ihmisten kanssa. Olen oppinut paljon omalta tiimiltämme niin minusta itsestäni kuin muista ihmisistä. Uskon, että huomaan tiimimme antaman niin sanotun “hiljaisen opin” vasta myöhemmin tulevaisuudessa siirryttäessä työelämään.  

Yksi merkittävä keino, jolla olen päässyt tavoitteisiini, on itsetutkiskelu. Olen oppinut pohdiskelemaan syvällisemmin omia tuntemuksiani sekä syy-seuraus-suhteita niin omassa kuin muidenkin toiminnassa. Tätä kautta olen oppinut paljon uusia asioita itsestäni muun muassa omista motivaation lähteistäni. Akatemialla opiskelun aikana on kirkastunut se, että tarvitsen vastuuta motivoituakseni. Selkeä vastuualue on työelämässä selkeästi suurin motivaation lähteeni.  

 

MITÄ HALUAN TULEVAISUUDELTA 

Haluan tulevaisuudessa osata kyseenalaistaa asioita paremmin kuin tällä hetkellä. Lisäksi haluan oppia olemaan vielä enemmän hetkessä. Minun on vaikea pysähtyä hetkeen ja antaa itsestäni kaikkeni juuri sillä kyseisellä hetkellä. Tämä johtuu siitä, että suunnittelen jatkuvasti päässäni tulevia steppejä vähän turhankin ahkerasti. Jatkuva ennakointi vaikeuttaa liikaa keskittymistäni hetkeen. 

Olen kontrollifriikki tietyissä asioissa ja tulevaisuudessa haluaisin oppia tästä hieman pois. Ajatukseni aiheesta ovat melko ristiriitaiset, sillä koen, että hallinnan tarve on osa persoonallisuuttani ja ajatus oman persoonallisuuden muuttamisesta tuntuu jopa ahdistavalta. Tunnistan kuitenkin, että tämä piirre minussa on aiheuttanut minulle paljon tuskaa menneisyydessä ja mikäli en opi tasapainoa siinä tulee se aiheuttamaan hankaluuksi myös tulevaisuudessa.    

  

MITÄ SE VAATII MINULTA 

Kyseenalaistamisen taito vaatii minulta niin rohkeutta kuin tarkempaa keskittymistä hetkeen. Pystyn kehittymään hetkessä elämisessä tekemällä aktiivisesti tietoista ajatustyötä sen eteen. Tiedän, että se on pitkä prosessi, mutta olen onneksi ottanut jo pieniä askeleita oikeaan suuntaan. Ajan myötä kehityn askel askeleelta paremmaksi.  

Suurimmaksi haasteeksi koen hallinnan tunteen vähentämisen ja en tarkkaan ottaen tiedä, mitkä ovat oikeat askelmerkit sen toteutumiseen. Uskon, että tämäkin asia vaatii pitkäjänteistä ajatustyötä sekä epäonnistumisten reflektointia. Minun täytyy tunnistaa tilanteet, joissa hallinnan tunteen tarve nousee korkeaksi ja pyrkiä toimimaan niissä tilanteissa eri tavalla kuin aikaisemmin. Näin löydän kokeilujen kautta oikeanlaisia toimintatapoja, joita lähden pikkuhiljaa viemään osaksi normaalia arkea. 

 

MILLAINEN MINÄ OLEN JOHDETTAVA  

Duunitorin artikkelissa Johda minua (2017) todetaan: Hyvä tiimipelaaja ja johdettava luottaa esimieheensä ja kollegoihinsa ja hän tekee työnsä tavoitteellisesti ja laadukkaasti.” Koen, että omalla kohdallani haasteeksi muodostuu luottamuksen hidas rakentuminen. Minun on vaikea luottaa ihmisiin niin yksityis- kuin työelämässä, jonka takia koen hankalaksi töiden jakamisen muille. Pääsääntöisesti teen työni tavoitteellisesti ja laadukkaasti, sillä kuten aikaisemmin esseessä mainitsin, olen tavoitteellinen ihminen ja haluan saavuttaa omat sekä muiden asettamat tavoitteet. 

Itsensä johtamistaito on erittäin tärkeä osa alaistaitoja nyt ja tulevaisuudessa, sillä vastuuta yrityksissä jaetaan yhä enemmän työntekijöille ja tiimeille (Duunitori 2017). Tämän takia koen, että omaan hyvät alaistaidot, sillä olen erinomainen itseni johtamisessa. Ajanhallinta kuuluu vahvuuksiini sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tunnen itseni melko hyvin ja osaan tunnistaa mahdolliset väsymyksen oireet hyvin nopeastikin, ennen kuin on liian myöhäistä. Tunnistan siis missä menee omat jaksamisen rajani. Tunnistan myös omat motivaatiotekijäni, pystyn sanoittamaan ne ja näin hakeutua niitä palvelevaan rooliin.  

Olen johdettavana kuuliainen ja täsmällinen. Tarvitsen selkeän vastuualueen, jotta motivoidun tekemiseen. Lisäksi tarvitsen selkeitä aikatauluja ja rakenteita, sillä olen hyvin rutiinipainotteinen ihminen. Periaatteet ovat minulle tärkeitä ja sen takia saatan olla välillä hankala johdettava, mikäli omat periaatteeni ovat ristiriidassa muun toiminnan kanssa. Nämä tilanteet vaikuttavat nopeasti motivaationi tasoon laskemalla sitä alemmas. Saatan olla hankala johdettava sen takia, että en välttämättä kerro heti, jos mielestäni jokin asia on “huonosti”, vaan lähden automaattisesti itse sopeutumaan tilanteeseen edes miettimättä, voisinko vaikuttaa asiaan ja muuttaa sitä johonkin suuntaan. Tämä johtuu siitä, että koen velvollisuudekseni yksilönä sopeutua muuhun tiimiin. Näen, että tiimin tarpeet tulevat ennen yksilön tarpeita. Tämä on toisaalta hyvä asia, mutta kolikolla on aina kaksi kääntöpuolta. Kultaisen keskitien löydyttyä, juuri tämä ominaisuus tekee minusta hyvän johdettavan sekä tiimipelaajan.  

Minulle on luontaista ottaa johtajuus ja sen takia saatan helposti turhautua johdettavana, mikäli koen, että johtaja ei ota kunnolla vastuuta johtamisesta. Näissä tilanteissa haluni napata langat omiin käsiini on liian suuri ja se saattaa aiheuttaa “toisen reviirille” menemistä. Eli lähden tiedostamattani viemään johtajuutta itselleni.  

Olen akatemialla opiskelun aikana huomannut myös sen, että minun on vaikea jakaa johtajan paikkaa toisen ihmisen kanssa, etenkin jos vastuualueet eivät ole selkeät. Esimerkiksi kesällä 2019, kun toimimme aluksi Aaronin kanssa yhdessä projektipäälliköinä Kesäkahvila Lemmessä aloin vähitellen ottaa enemmän ja enemmän vastuuta kokonaan johtamisesta. En uskaltanut jakaa johtajuutta Aaronin kanssa, sillä koin siinä vaiheessa, että en pystynyt luottamaan tarpeeksi hänen antamaan työpanokseen ja tapaan työskennellä. Tilanne korostui entisestään, sillä Kesäkahvila Lemmen projekti oli erittäin tärkeä minulle, jolloin halusin vielä kahta kauheammin pitää kaikkia lankoja omissa käsissäni. Toimin kuitenkin tilanteessa erittäin väärin “jyräämällä” Aaronin ja kaappaamalla johtajuuden täysin itselleni. Tämä kokemus oli itselleni erittäin opettavainen ja koen kehittyneeni johtajuuden jakamisessa. Tänä keväänä, kun olen saanut työskennellä johtoasemassa Evisionissa yhdessä Artun kanssa ja koen, että minulla ei ole ollut vaikeuksia jakaa johtajuutta hänen kanssaan. Tämä johtuu siitä, että meillä on selkeät vastuualueet sekä siitä, että keskinäinen luottamuksemme on erittäin vahva, mikä helpottaa lankojen jakamista myös Artulle.  

 

POHDINTA 

Kokonaisuudessaan viimeisen vuoden aikana olen oppinut todella paljon itsestäni lisää niin johtajana kuin johdettavana. Suuria yllätyksiä ei ole tullut, mutta tietyt ominaisuuteni ovat selvästi korostuneet, kuten esimerkiksi tarve saada ja ottaa vastuuta. Mennyt vuosi on ollut erittäin antoisa itseni kehittämisen näkökulmasta ja tiedän, että tuleva vuosi on vielä antoisampi. Mahtavaa saada oppia jatkuvasti lisää itsestään ja sitä kautta kehittyä eteenpäin. 

 

LÄHTEET:  

Duunitori. 2017. Johda minua (verkkojulkaisu)  

Saatavana: https://duunitori.fi/tyoelama/johda-minua (Viitattu 27.3.2020) 

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close