Itseluottamus

Kuvitellaan, että meidän omat ajatuksemme loisivat muureja ja esteitä omalle tekemisellemme. Muurit estäisivät meitä toteuttamasta jännittäviä asioita ja pitäisivät meidät mukavuusalueella. Muurit olisivat rajoitteita, ja omat ajatuksemme analysoisivat ja kertoisivat meille, mihin pystymme ja mihin emme pysty. Luomme ympärillemme käytöksen raamit ja peilaamme niitä ajatuksiimme. Mitä jos näitä muureja ei olisi? Mitä jos ääni pään sisällä vaimenisi, ja nimenomaa kannustaisi kokeilemaan omia rajojaan?

Niko ja Makke Leppäsen kirjassa Itseluottamus – Kestomenestys mielessä on täynnä ajatuksia heidän käsityksestään itseluottamuksesta ja siitä, kuinka se rakentuu. Kaikki me käymme satoja tuhansia ajatuksia läpi päivän aikana, joista osan rekisteröimme, osan emme. Ajatukset, jotka estävät meitä tarttumasta elämän tuomiin mahdollisuuksiin ja uusiin suuntiin, ovat itsemme luomia. Kirjassa on hyviä itseluottamuksen rakentumisen palasia, mutta omien voimavarojen ohjailu ja asiat, joihin itse pystyy vaikuttamaan ovat tärkeitä kohteita mihin kannattaa kiinnittää energiaa. Kaikkiin asioihin ei pysty vaikuttamaan, mutta tapaa käsitellä niitä ja asennoitua niihin on itsestä kiinni. Se onkin ratkaisevaa, miten suhtautuu ulkopuolisiin tekijöihin ja nopeasti muuttuvaan ympäristöön.

Ulkoinen itseluottamus

Se on kuin kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Vastoinkäymiset ovat iskuja henkiselle itseluottamukselle. Silti ne ovat niin tärkeitä vahvan minäpystyvyyden rakentumiselle. Ulkoisessa itseluottamuksessa hakee muka itseään tukevia asioita ulkopuolisilta tekijöiltä. Esimerkiksi muiden ihmisten kommenteista tai mediasta kumpuavista olettamuksista. Ei pelkästään ulkonäöllisistä asioista, vaan myös ajatusmalleista ja niin sanotuista hyväksyttävistä toimintamalleista. Itseluottamuksen ulkoistaminen toimii kuin heiluri. Sitä on helppo nostaa ja helppo romuttaa muiden toimesta. On tekijöitä, joihin itse ei voi vaikuttaa, se ja toimii niin hyvässä kuin pahassakin. Itseluottamustaan ei kannata ulkoistaa, koska silloin vain huijaa itseään. Ulkopuolisilta tekijöiltä haettu buustaus ei tue sisäistä hyvinvointia. Tosin ulkoistaminen on helppoa nykypäivänä, koska arkipäiväisessä käytössä on erilaisia sovelluksia, joiden ideana on tykätä muiden käyttäjien kuvista, kuten Instagramissa.
Ulkoistamisesta voi syntyä kierre ja jatkumo. Omat motiivit ja arvot voivat hukkua, jos tukeutuu liikaa siihen, mitä muut ajattelevat.

Sisäinen itseluottamus

Sisäisen luottamuksen lähteenä on oltava muutakin, kuin ulkoiset tekijät. Luontaista itseluottamusta on, että vaikka on epäonnistunut edellisenä päivänä, se ei vaikuta tämän päivän suoritukseen. Se on ajattelua, mitä tunnetaan saavutuksista ja mahdollisuuksista. Se rakentuu pikkuhiljaa, omista kokemuksista niin onnistumisista kuin oppimisista. Epäonnistumiset ovat toki välttämättömiä askeleita matkalla kohti onnistumisia. On sallittua epäillä itseään, koska itseluottamus on kykyä ymmärtää, että vaikka epäilyttää, pystyy silti toimimaan. Sisäinen

itseluottamus rakentuu sisältäpäin. Se on omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista ja kykyä kehittää molempia.

Sisäistä itseluottamusta ei ole itsensä näkemistä vain positiivisessa valossa. Omien heikkouksien tunnistaminen ja totuudenmukainen minäkuva luovat pohjaa. Hyvän itsetunnon omaavan on helpompi kohdata itsensä ja muut ihmiset lempeästi ja hyväksyvästi. Silloin on myös helpompi sietää epävarmuutta ja pettymyksiä. Hyvä uutinen on se, että sisäiseen itseluottamukseen pystyy itse vaikuttamaan. Se on arvokasta, ja siinä pystyy kehittymään jatkuvasti.

Mitä itseluottamus yrittäjyydessä merkitsee?

Yrittäjyyden ytimessä ovat sinnikkyys, uusiutumiskyky, jatkuva itsestään oppiminen ja keskeneräisyyden hyväksyminen. Valmius yrittää aina uudestaan, koska ei ole ulkoistanut itseluottamustaan. Esteistä kehitetään mahdollisuuksia ja haasteita. Rohkeuden pystyy tuomaan omaksi kilpailuvaltikseen.

Yritysmaailmassa on otettava riskejä ja nähdä tavoitteellisuus omassa toiminnassa. Nuo ominaisuudet ovat helpompia kantaa, kun on oma itseluottamus kunnossa. Kyky kohdata ongelmia, ja ratkaista niitä ja kyky nähdä mahdollisuuksia.

Elämässä tapahtuu asioita, joihin itse ei voi vaikuttaa. Elämänkulku, siihen asennoituminen ja valon, hyvyyden ja mahdollisuuksien näkeminen vaikeissakin tilanteissa vie meitä joskus eteenpäin. Se on joskus ottamista askeleita taaksepäin ja ottamista tervettä etäisyyttä, jotta näkee metsän puilta. Rajattomuus on käsite, joka muuttuu ajan ja kokemuksien myötä ja ajatukset muokkaantuvat ja saavat muuttua sen mukaan. On hyvä ottaa selvää, millainen maailma avautuu niin sanottujen muurien ulkopuolella ja pitää mieli avoimena. Oppimisorientoituneesta näkökulmasta käsin näemme kaiken yrittämisen ja tekemisen mahdollisuuksina joko onnistua, tai oppia jotain uutta ja kehittyä paremmaksi. Ja joskus oppiminen voi olla parempaa kuin onnistuminen. Se on ohje, jonka haluan pitää mielessäni hyödyntää sitä.