Tampere
05 Dec, Saturday
1° C

Proakatemian esseepankki

Isyyden tuomat muutokset työnteossa



Kirjoittanut: Jesse Niemi - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Minustako yrittäjä
Manne Pyykkö
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Isyyden tuomat muutokset työn teossa

 

Proakatemian taipaleen aikana on monia erilaisia asioita ja haasteita tullut eteen. Pelkästään Proakatemian opiskelumallin omaksuminen on vienyt oman aikansa ja omat voimansa. Kun uuden omaksumiseen lisätään ylä- ja alamäet tunneasioissa, on motivaation ylläpitäminen ollut välillä vaikeaa. Motivaation ailahtelut ovat tietenkin vaikuttaneet opintojen ja yrittäjyyden mielekkyyteen. Yrittäjyys vaatii kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja pitkäksi venähtäviin päiviin. Pitkät päivät ovat näyttäytyneet minulle esimerkiksi renkaanvaihtosesonkeja valmistellessa OneStopin (entinen Pitstop) edustajana. Kun soppaan lisätään se, että varsinkin OneStopin tapauksessa työtä tehdään vahvasti asiakkaiden parissa, on heikot hetket välillä ottaneet vallan. Huonon asiakaspalautteen vastaanottaminen, tai reklamaation hoitaminen kiukkuisen asiakkaan kanssa ei ole helppoa, jos oma jaksaminen on kortilla.

 

Vahvasti tunteilla elävänä ihmisenä onkin ollut välillä hankalaa suhtautua vastoinkäymisiin ja muuttuviin tilanteisiin. Vastoinkäymisiä elämässä tulee matkan varrella aina vastaan ja niihin pitäisi löytää oikeanlaisia suhtautumistapoja. Varsinkin kun kouluympäristönä on Proakatemia, joka on äärimmäisen kuluttava ja aiemmista koulupaikoista poikkeava ympäristö. Proakatemialla kiirettä luodaan oman panostuksen mukaisesti ja koska minulla on aina ollut kova työmoraali ja isot odotukset omaa uraa kohtaan, olen kasannut itselleni usein liikaa töitä. Koska akatemialla vastuu kannetaan vertaisille, eli oman tiimin muille tiimiyrittäjille, on stressi aivan erilaista kuin muissa kouluissa. Jos jätät jotakin tekemättä, voi se aiheuttaa omalle tiimiläisellesi paljon ylimääräistä tehtävää. Tämä on omiaan aiheuttamaan aivan uudenlaista koulustressiä ja oman ajan hallitseminen nousee aivan uudenlaiseen merkitykseen.

 

Ajanhallinta on ollut minulle henkilökohtaisesti koko akatemian ajan vaikein tehtävä. Ajanhallinnasta tunnistan ongelmien alkaneen jo nuoruudestani. Olen jo nuorempana ylibuukannut aikaani ja kuvitellut yhden päivän tuntien riittävän paljon suurempaan määrään tekemistä, kuin mihin tunnit oikeasti riittävät. Uudenmaalaisen yrityshautomon tekemän tutkimuksen mukaan kymmenen tärkeimmän yritystoimintaa edistävän toiminnon listalla ykkössijaa pitää ajanhallinta ja systemaattisuus työn tekemisessä (Pyykkö 2011, 75). Kun omien intressien edistämiseen lisätään hyväksynnän kaipuu tiimiltä, on ajan hallinta usein vaikeaa. On helpompaa sanoa kyllä asioille, kun ne kiinnostavat itseä kovasti ja lisäksi niiden tekemisestä saa hyväksyntää tiimissä.

 

Kun asioita kasaantuu riittävästi päällekkäin, loppuu jaksaminen kesken. Innostavakin tekeminen alkaa maistua puulta, jos aivot eivät saa asettua vapaalle tasaisin väliajoin. Tämä on käynyt itselle yrittäjyyden opintojen aikana harmillisen monesti. Omaa vapaa-aikaa ei ole arvostanut tarpeeksi, minkä takia kalenterin on buukannut liian täyteen. Tämän muutti kuitenkin melko radikaalisti isyys. Isäksi tuleminen tapahtui itselleni viimeisen kouluvuoden alussa ja tuo tapahtuma muutti monta asiaa ajattelussani. Vaikka isyys ja sen odottaminen raskauden ajan olivat elämäni pelottavimpia aikoja, oli reaktio lapsen syliin saatuani selvä: lapsi on kaikkein tärkein, eikä mikään asia tai kukaan ihminen mene lapsen edelle. Oli helpottavaa, että tuo reaktio tuli itselle niin luonnollisesti. Tällaisen täysin vedenpitävän ja itselle selkeän kriteerin ilmestyttyä elämään, tuli ajankäytöstä yhtäkkiä paljon helpompaa. Kun haluaa nähdä lasta joka päivä, ei kalenteria voi buukata siten, että koko viikon ajan työpäivät venyvät ilta kuuteen asti. Myös itselleen anteeksi antaminen muuttui helpommaksi, kun joitakin asioita ei yksinkertaisesti ehtinyt saamaan aikaiseksi saman päivän aikana, kun ne olin alun perin ajatellut tekeväni. Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole ollut omalla kohdallani naamioitua laiskuutta ja sitä, että lapsen taakse piiloutumisella voi antaa itselleen saamattomuuden anteeksi. Päinvastoin olen alkanut käyttämään aikani tehokkaammin ja olen oppinut myös vaatimaan tehokkuutta kollegoiltani. Ennen saatoin antaa oman huonon vireen vuoksi jonkin yhteisen työtehtävän tekemisen venyä hyvinkin pitkäksi, vaikka mitään konkreettista ei olisi saatu työtä tehdessä aikaan. Tehottomuus ei siis haitannut, jos itseäkään ei oikein napannut tehdä kyseistä tehtävää. Jos tänä päivänä jokin parityönä tai pienen ryhmän kanssa tehtävä työ seisoo pahasti paikallaan ja asioita pyöritellään omasta mielestäni liian pitkään ilman mitään selkeää edistystä, sanon hyvin herkästi kantani asioihin ja pyrin viemään tehtävää eteenpäin. Ennen en olisi luultavasti uskaltanut tällaista ratkaisua tehdä. Isyyden myötä olen alkanut pitämään paremmin aikatauluista kiinni ja jos jotain on sovittu etukäteen tehtävän tietyn ajan puitteissa, pyrin pitämään siitä aina kiinni.

 

Isyys on tuonut myös uudenlaista motivaatiota työn tekemiseen. Omalle lapselleen haluaa olla hyvä esimerkki kaikissa elämän asioissa. Koska itselleni työmoraali ja asioiden aikaan saaminen ovat tärkeitä arvoja, haluan näyttää asiassa esimerkkiä myös lapselleni. Haluan, että lapseni katsoo minua kasvaessaan ylpeänä myös niissä asioissa, joita teen isyyden ulkopuolella omassa elämässäni. Ajattelen jo valmiiksi iloisena sitä aikaa, kun tyttäreni Adessa on koulussa ensimmäisiä vuosia ja muiden oppilaiden kanssa keskustellaan siitä, mitä kenenkin vanhemmat tekevät työkseen. Minä haluan oman tyttäreni hymyilevän ylpeänä ja sanovan ”mun isi on bisnesmies”.

 

Lähde: Pyykkö, M. 2011 Minustako yrittäjä. WSOYpro Helsinki

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close